Tässä on Markus-setä, hyvää iltaa lapset.
Kaikkihan me todellakin olemme jonkun lapsia. Markus-setä on tavattoman iloinen, kun entit ympäri karun Pohjolan Fangornia ovat innostuneet kirjoittelemaan näkemyksiään ja kokemuksiaan viime päivinä. Erityisesti theBrainsin lähes käsinkosketeltavan autenttinen kuvaus lämminhenkisestä tilaisuudesta sai suorastaan liikuttuneeksi. Tuo tyylikäs kertomus tuli kuin faksi konsanaan entiselle pääministerille: yllättäen ja pyytämättä. Lämmin kiitos siitä! Muiltakin on noussut tyylikkäitä ja asiallisia näkemyksiä perusteluineen siitä, että mikä Old Schoolissa oikeasti on se tärkein juttu: tunnelma. Senaikaiset taiteet ja kaikkien vanhojen partojen kiireestä kantapäähän tuntemat kortit, joiden sisällön jokainen tunnistaa välittömästi pelkällä vilkaisullakin, saavat aina suun hevosenkengälle. Vanhan liiton peleissä asemaa ennätettiin usein rakentaa ja valmistella miellyttävän verkkaisesti, ja touhu saattoi puhtaimmillaan muistuttaa melkeinpä jopa shakkia. Epäilemättä moni meistä kultaiseen keski-ikään ennättäneistä sedistä on onneksensa todennut realiteetin, jossa oma vekkuli housumato on jo kasvukautensa kulkenut, eikä sen kokoa täydy väkisin yrittää pullistella suuremmaksi. Nuorina poikasina itse kukin meistä on kerran, toisenkin tai jopa toistuvasti varmasti syyllistynyt siihen inhimilliseen tekijään, jossa voitosta on taisteltu verisesti ja tunteita säästämättä, kun piti yrittää todistaa paremmuutensa ja miehuutensa. Sanomattakin selvää on, että jos kymmenien miesten Old School-turnaus päätettäisiin kansallisella tasolla järjestää, niin porukkaan osuu pomminvarmasti myös sellaisiakin tapauksia, jotka toki puheissaan olisivat reilun hengen puolella ja Power Gamingia vastaan nyökytellen hyväksyvästi huomaavaiselle linjaukselle, mikäli tällaista julkisesti kaikilta toivottaisiin tai jopa edellytettäisiin. Mutta lopulta jotkut tiikerit eivät vain mahtaisi raidoilleen mitään, ja osa lähtisi laukalle menestyksen viheliäinen kiilto silmissä pilaten mahdollisesti muiden peli-ilon leppoisuuden tavoittelusta. Ilmapiirin myrkyttymisen riski olisi luonnollisesti verrattain korkea, mikäli ei oltaisi valmiita ottamaan käyttöön johtamisen tehokkaimpia menetelmiä, jotka ovat uhkailu, v1ttu1lu, katteettomat lupaukset sekä joukon edessä nolaaminen. Toki, sen verran tähän ikään mennessä on oppinut, että maailmaan mahtuu paksukalloja, joihin edes tuollaiset yleisesti toimivat karheatkaan menetelmät eivät kertakaikkiaan tepsi. Heitä varten on tietenkin ultimaatumina ikävistä ikävin ratkaisu anateema (eli panna).
Markus-setä kertoo seuraavaksi hieman sellaisesta perin ikävästä ja vakavasta asiasta kuin sodasta, joka on onneksemme ilmeisen etäinen sekä vieras meille kaikille nykyaikaisille hyvinvointiyhteiskunnan marinoimille pumpulilapsosille. Koska me ja vanhempamme olemme saaneet elää rauhassa seitsemänkymmenenneljän (74) vuoden ajan, on kansalaisilla ollut tosiasiallinen mahdollisuus vaurastua jossakin määrin ja jotkut ovat jopa kyenneet harrastamaan elitistiseksi osiltaan kehittynyttä peliä nimeltään Magic the Gathering. Kun tässä on sivuttu rakkaan länsinaapurimme hienoa saavutettua asemaa pysyä erossa tuosta yhdestä kaikkivaltiaamme viheliäisimmästä vitsauksesta koko ihmiskunnalle, niin arvoisa lukija voi kuitenkin virittäytyä vakavaan tunnelmaan ruotsalaisen laulu- ja soitinyhtyeen kantaa ottavalla ja melko tuoreellakin kappaleella. Tässä linkki artistin viralliseen videoon:
https://www.youtube.com/watch?v=HkbG39-T4H0Sota, rakkaat lapset, on bisnestä raa'immillaan. Samaan aikaan, kun joku kansakunta saattaa käydä eloonjäämistaisteluaan, tekevät pankkiirit ympäri planeetan käsittämättömän hurjia tienestejä. Maailmansota on pankkiireille tilipäivien tilipäivä, jota eivät mitkään villeimmätkään unelmat kykene nokittamaan. Keskuspankit painavat tuskassa seteleitä ja lainaavat rahaa valtioille, jotta aseteollisuus kykenisi tuottamaan tappamisen ja tuhoamisen instrumentteja, jotka muuten maksavat kokolailla nopeasti paljon enemmän kuin esimerkiksi kaikki maailman kaksikymmentäkaksituhattakahdeksansataa (22800) turnauskelpoista Power9:ä kustakin laadusta yhteensäkään NM:na. Ja valtionpäämiehet ovat pakotettuja laittamaan liki kaikki käytettävissä olevat rahavarannot pöytään, jossa panoksen osalta voidaan todeta kriisin pitkittyessä "All in". Tämän päälle revitään kaikki mahdollinen luotto, mitä joku höveli pankkiiri ympärillä palavassa maailmassa suostuu antamaan ja toki taisteleva kansakunta kotirintamaa myöten kurmootetaan työllä ja veroilla niin ahtaalle kuin se ikinä on mahdollista. Tällaisen lohduttoman skenaarion ovat meillä joutuneet kokemaan vuosina 1939-1945 silloiset valtiopäämiehemme sekä koko kansa. Säilytimme itsenäisyytemme ollaksemme ainoa akselivaltojen rinnalla taistellut valtio, jota ei miehitetty koko suuren sodan aikana, mutta hävisimme silti sodan suurelle ja mahtavalle Neuvostoliitolle. Noin yhdeksänkymmentäkuusituhatta (96000) miestä syntymävuosiltaan karkeasti 1900-1925 menetti henkensä ja sodissa pysyvästi vammautuneiden määrä oli toiset noin yhdeksänkymmentäkuusituhatta (96000). Häviäjän osaksi tietenkin jäi myös sotakorvausten maksaminen. Sotakorvausten arvoa ei laskettu käyvin dollarihinnoin, vaan kultadollareina vuoden 1938 arvon pohjalta. Kultadollarin arvon on arvioitu olevan noin viisitoista (15) prosenttia normaalia dollaria korkeampi. Sotakorvausten arvoksi muodostui noin neljänsadan (400) miljoonan dollarin kokoluokkaan Suomen markan arvon pohjalta vuonna 1944, kun markan arvo mureni sota-aikana rajusti. Raskaimmillaan vuosina 1945–1949 sotakorvaukset sitoivat viidestätoista kuuteentoista (15–16) prosenttia valtion menoista. Lisäksi haasteena oli Karjalasta noin neljänsadantuhannen (400000) evakkoon lähteneen sijoittaminen ja uudelleenasuttaminen jäljelle jääneeseen tasavaltaan.
“Money is the answer for everything.”
- Solomon
Kun valtio on käyttänyt käytännössä lähes kaikki varansa, ottanut jäätävät luotot ja tässä tilanteessa langetetaan vielä huomattavat mätkyt päälle, niin eipä siihen varsinaisesti oraakkeli tarvitse olla, jotta kykenee johtamaan syy - seuraus suhteen sille, että kuinka valtavasti tuollainen notkahdus hidastaa valtion ja sen kautta kansakunnan eheytymistä sekä kehittymistä tavoiteltavaan suuntaan, jota yleisesti bruttokansantuotteella tavataan mitata ja määritellä. Markus-setä ei nyt halua tavattoman sovinistiseksi heittäytyä tällaisellä ihanan liberaaliuden ja herttaisen tasa-arvon aikakaudella, mutta todettakoon toki ohimennen se, että tytöille ja naisille sota sekä sen konkreettiset vaikutukset johdannaisineen ovat ymmärrettävästi vieraita ja saattavat mennä herkästi yli ymmärryksen. Mutta niin sen kaikkivaltias kaikessa viisaudessaan on varmasti tarkoittanut tapahtuvaksi, joten turha meidän kuolevaisten sellaisesta on sen enempää huolta ja murhetta kantaa.
Luonnollisestikin Suomi oli ainoa valtio maailmassa, joka suoritti sille määrätyt sotakorvaukset täysimääräisesti. Ruotsalaiset taas ovat tunnetusti olleet pitkään fiksuja. He myivät malmia hurjia määriä saksalaisille ilman tunnontuskia, kun koko vanha manner oli täydellisessä sekasorrossa yrittäessään pysäyttää fasismin voittokulkua. Naapurimme tekivät siis tyynesti tiliä, ja pysyttelivät näennäisesti neutraaleina ja liittoutumattomina samalla, kun yhteensä 73 miljoonaa ihmishenkeä menetettiin sotien seurauksena ympäri planeettaa ihmiskunnan historian tuhoisimmassa sodassa. Ruotsalaisen kreivi Folke Bernadotten (Ruotsin Punaisen Ristin johtaja sota-aikana) vehkeilyistä sodan aikana ei liioin huudeltu, kun hän avusti mm. SS-upseeri Walter Schellenbergiä (RSHA:n toimisto IV:n päällikkö) SS:n rahojen kätkemisessä. Sodan ensimmäinen uhri on aina ollut totuus.
Vaan on sitä muitakin kansakuntia, jotka ovat osanneet hyödyntää vielä häikäilemättömämminkin tilaisuuden, kun sellainen on tarjoutunut. Jostakin kumman syystä pienestä ja keskellä karuinta Alppien vuoristoa olevasta valtiosta tulee huomattava määrä ihmisiä, joilla on pörssi kunnossa ja se näkyy luonnollisesti jopa MtG-keräilijöissäkin. Miten ihmeessä pieni liittovaltio, joka koostuu 26 kantonista, on voinut vaurastua tuollaiseen asemaan, kun sieltähän ei yleisesti tunnisteta muita vientituotteitakaan kuin linkkuveitset, käkikellot, vuohenjuusto ja suklaa? No, Markus-setäpä kertoo, jos tämä arvoitus on jäänyt ratkaisematta tähän päivään mennessä jollakin lukijalla. Se samainen viheliäinen Saksa, jolle ruotsalaiset myivät hurjia määriä malmia sotakoneiston rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi, teki muuan uskontokunnalle mitä kammottavimpia asioita, jotka jokainen historian oppitunneillaan valveilla ollut tietää. Ajan puutteen vuoksi jääköön nyt tarkentamatta, että mistä uskontokunnasta olikaan kyse. Arvioiden mukaisesti saksalaiset ryöstivät uskontokunnalta kultaa, taideteoksia sekä kaikenmoista omaisuutta järkyttäviä määriä, joista noin neljänkymmenenyhdeksän ja puolen (49½) miljardin senaikaisen US-dollarin arvosta talletettiin omaisuutta sveitsiläisten pankkien holveihin turvaan, kun Sveitsi oli niinikään myös neutraali ja liittoutumaton valtio. Neljänkymmentänyhdeksän ja puoli (49½) miljardia siihen maailman aikaan, rakkaat lapset, oli kova raha. Suomen neljänsadan (400) miljoonan dollarin sotakorvauksetkin olivat huimat, mutta pelkkää nappikauppaa tämän rinnalla. Kun sota päättyi vuonna 1945 liittoutuneiden voittoon akselivalloista, alettiin kaikenmoisten sotarikosten tutkinta. Hyvin nopeasti kävi selväksi, että Sveitsiin oli kyörätty junatolkulla omaisuutta, joka oli vääryydellä joiltakuilta viety. Sveitsin silloin valtiojohto kera pankkiirien ilmoitti tyynen kohteliaasti, että omaisuudet palautetaan tietenkin alkuperäisille omistajilleen, kunhan voidaan näyttää toteen, että keneltä mikäkin omaisuus oli viety. Ensinnäkin, huomattava osa omaisuusrikoksen uhreista ei enää olisi ollut kansanmurhan seurauksena ottamassa vastaan sitä, mikä heille olisi kuulunut. Toisekseen, nekin, jotka olivat onnistuneet väistämään kammottavan suunnitellun kohtalon, eivät suurelta osin kyenneet todistamaan, että jokin arvokas asia heille olisi aiemmin kuulunut. Kun SS-mies ajoi perheen ulos huoneistostaan yhdeksän (9) millimetrisellä Lugerilla kannustaen, niin siinä ei tiettävästi luovutustodistuksia kirjailtu. Lopputulos: Sveitsiläiset palauttivat noin puolen (½) miljardin senaikaisen US-dollarin arvosta omaisuutta uskontokunnan henkilöille ja pitivät itsellään jäljellejäävän noin neljäkymmentäyhdeksän (49) miljardia dollaria. Eiköhän sillä kantonit hetken verran toimeen tule. Kuten varsin vaikuttavassa Stanley Kubrickin sotaelokuvassa Full Metal Jacket kysytään: "Ain't war hell?" Vastaus on kiistatta myöntävä.
Se riittäköön sodasta, rakkaat lapset. Voisin toki jatkaa sujuvasti siihenkin, että miksi norjalaisilla on niinikään pörssi yleisesti kunnossa ja senkin myötä mahdollisuudet monia muita paremmat esim. arvokkaiden MtG-korttien omistamiseen, mutta uskon valveutuneiden lukijoiden yleistietojen olevan riittävän laajat tunnistamaan fossiiliset realiteetit taustalta erityisesti näin ilmastonmuutoskeskusteluiden keskellä. Näiden epämiellyttävien totuuksien esiintuomisella Markus-setä haluaa lähinnä tuoda esiin perusteet nuoremmille lukijoille siitä, että miksi MtG:n suurvalta-asemamme perintönä jääneet vanhan liiton entit tulevat olemaan katoava kansanperinne. Pitkässä juoksussa kyse on tässäkin vain rahasta, ja Suomi kansalaisineen ei ole rikas valtio globaalisti tarkasteltuna. Valtiomme ei ollut rikas ennen, eikä ole sitä tulevaisuudessakaan. Tosiasioiden tunnustaminen ja Herran pelko ovat viisauden alku.
"Of course, it is likely enough, my friends, likely enough that we are going to our doom: the last march of the Ents. But if we stayed home and did nothing, doom would find us anyway, sooner or later."
- Treebeard (The Two Towers)
Lopuksi todettakoon, että Markus-setä paatuneena shemeikkana tässä jo hiukan innostui ja alkoi kaivamaan sadan (100) millilitran vihreää Menneniä pöytälaatikosta, kun luki ihanan heleän ilmauksen "lol wut". Tällainen ikuinen romantikko oli tunnistavinaan tuossa kainon koppelon soidinhuudon ukkometsolle. Mutta jo hetkeä myöhemmin tulikin mieleen, että jos tuo olisi sittenkin niitä modernien aikuisten viestejä, jotka eivät enää täytä suomenkielen substantiivin, adjektiivin, verbin, numeraalin, pronominin, adverbin, adposition, liitepartikkelin tai konjunktion tunnusmerkkejä. Olen siis auttamatta kiipelissä, enkä enää kykene tuohon vastaamaan. Shakkimatti.
"It is better to remain silent and be thought a fool, than to open your mouth and remove all doubt."
- Abraham Lincoln
Muistakaa, lapset, syödä aamupuuronne. Ja nyt Markus-setä lähtee pas... Korjaan, miestenhuoneeseen.