Aihe: Psykologinen koe

[Rancid-]

Rikas hyväntekijä tarjoaa sinulle kahta vaihtoehtoa:

1) saat 100 000 euroa puhtaana käteen
2) heität kolikkoa - jos arvaat oikein, saat miljoonan, väärällä arvauksella et saa mitään

Kumman valitset? Älkää postatko perusteluita ainakaan vielä, kiitos.

[Rikke]

100 000 käteen.

[malin]

Sama, 100.000.

[Peksi316]

100k käteen.

[Schembo]

Miltsi tai ei mitään

[Yan]

Peukalo (Krarkin) pystyyn ja heitän kolikkoa.

[absurdimuukalainen]

Miltsi tai ei mitään

[Tervonaattori]

100 000 käteen, heti!

[Nastaboi]

1) 100 000

[Bluudbroid]

 Valitsen kolikonheiton.

Editoitu perustelut pois
-- luma

[hespa]

satatonnii

[luma]

100k kthxbye.

[Lunsku]

100000 ja koko matkan pankkiin

[Rancid-]

Noniin, saatiin tähän mennessä noin kymmenen vastausta joista valtaosa valitsi varmat rahat. Tämä ei ole yllättävää, sillä ihmisillä on luontainen tarve vältellä tappiota ja "varma sata tonnia" tuntuu jo voitetulta rahalta, josta luopumisen mahdollisuus tuntuu pahalta. Lisäksi useimmilla meistä olisi käyttöä / tarvetta isolta summalta tuntuvalle sadalle tonnille.

Seuraa kuitenkin jatkokysymys:

Jos varma rahasumma pidetään aina 10 kertaa pienempänä kuin kolikonheitolla voitettava, missä rahasummissa vaihdat varmasta rahasta kolikonheittoon tai toisinpäin?

[ADraw-]

Ottaisin myös 100k ensimmäisessä tilanteessa ja vaihtaisin päätöstä jossain 60k tienoilla.

[Kavu]

Ekassa tilanteessa 100k, päätöksen vaihto varmaan tapahtuisi vasta suunnilleen nettokuukausipalkan tienoilla.

[Bluudbroid]

Ottaisin aina kolikonheiton, sillä voittaa enemmän rahaa.

[Thaurwylth]

sillä ihmisillä on luontainen tarve vältellä tappiota

Tämä kuulostaa ärsyttävän alentuvalta, vaikka kirjoittaja ei sitä varmaan olekaan tarkoittanut. Tuo piirre on totta kai ihmisessä olemassa; se ei ole se ärsyttävyys. Ärsyttävyys piilee siinä, että tuohon tulokseen voi tulla ihan kylmän ja loogisen analyysin tuloksena, ei minkään luontaisen välttelytarpeen takia. Tuota sadan tonnin ottamista voi pitää monella tapaa järkivalintana.

Jos varma rahasumma pidetään aina 10 kertaa pienempänä kuin kolikonheitolla voitettava, missä rahasummissa vaihdat varmasta rahasta kolikonheittoon tai toisinpäin?

Tarkkaa rajaa on yllättävän hankala vetää. Haitari on sen sijaan helppo antaa. Kymppitonni suoraan käteen milloin tahansa, kiitos. Satasen kohdalla melkein milloin tahansa heitetään kolikkoa tonnista. Tosin äh, ei se tonnikaan ole niin kovin merkityksellinen raha.

Harkitsepa myöhemmin uudeksi jatkokysymykseksi tämmöistä. Varioidaan ensinnäkin pienemmän rahasumman suhdetta suurempaan ja myös kokonaisuuden suuruutta. Sitten yritetään löytää eri tasoilla päätöksenteon bifurkaatiopisteet. Esim. pysyykö pienemmän sadan tonnin valinta, jos kolikko antaa miljoonan sijasta kymmenen tai kaksikymmentä?

-- Nute
Oulu

[Rancid-]

Mainittakoon, että mun oma valinta olisi coinflip aina sinne varmasti useita miljoonia -tasolle asti.

IRCissä mainittiin myös ihan huomionarvoinen seikka: rahan käyttöarvo ei kasva lineaarisesti.

[Yan]

vaihtaisin kolikosta käteissummaan siinä kohtaa kun kolikolla voitettava summa jää alle nettokuukausipalkan... toiseen suuntaan jos ruvetaan katsomaan niin n. miljoonan ottaisin kyllä jo suoraan käteen.

[Lunsku]

Edit: Eipä mitään, luin muutoksen miten sattuu.

[Polari]

Ottaisin varmat rahat niin kauan kuin sillä on jonkinlainen merkittävä vaikutus elämääni. Ne jotka heittäisivät kolikkoa eivät varmaan myöskään ota vakuutuksia koska nehän ovat -EV:tä? Itse vaihtaisin kolikonheittoon siinä vaiheessa kun varma summa on sellainen, mikä vain päätyisi johonkin rahastoon eikä merkittävästi tuntuisi vaikka asunnonhankinnassa. Paha nopeasti sanoa mikä sellainen olisi, 10k vs 100k kolikolla varmaan kallistuisi jo kolikkoon.

edit - myös tämä:

IRCissä mainittiin myös ihan huomionarvoinen seikka: rahan käyttöarvo ei kasva lineaarisesti.

Joku miljoona olisi jo aivan triviaali valinta, sillä kun ei paljoa tarvisi työnteosta välittää. Varma upgrade sille tasolle elämäntyylissä, vai kolikonheitto siitä että ehkä olisi vielä enemmän ylimääräistä rahaa?

[jotudin]

Sanoisin, että muutaman kuukauden ansiot olisi itsellä raja-arvo. Niiden menetys ei kuitenkaan niin kirpaise ja mahdollisuus olisi upgreidata paljon enemmän. Kolikolla saatavan summan pitäisi tällöin olla merkittävä. Puhutaanpa sitten sadasta tonnista tai miljoonasta alkaa olemaan siinä vaiheessa yhden tekevää, koska ei sellaisia ylimääräisiä rahoja kääri kokoon töitä tekemällä.

[Anssi]

Heittäisin ite tossa 100k vs 50% 1m-tilanteessa kolikkoa. Miljoonalla pärjää jo elämässä mukavasti, 100.000 on tietty paljon rahaa ja sillä voi tehdä vaikka mitä, mutta se ei kuitenkaan anna sulle mahdollisuutta esimerkiksi lopettaa työntekoa. Miljoonan kun sijoittaa pitäisi pelkillä korkotuloilla/osingoilla selvitä tarvittaessa loppuelämä. Ottaisin ton 100k vs 1m tilanteen johonkin 35% oddseille asti (siis miljoonasta 50% sijaan 35% mahdollisuus). 200k vs 2m ottaisin vielä kolikonheiton, mutta 300k vs 3m ottaisin varmat rahat. Pienemmissä tietenkin kolikonheitto.

[Tervonaattori]

Tämäkin varmaan vaihtelee elämäntilanteen mukaan monilla. Joinain päivinä ottaisin varmaan satasenkin mielummin kun heittäisin kolikkoa tonnista. Ehkä jopa kymppi ennen satasta No ehkei sentään.

Itse ottaisin useimmiten varmaan jo tonnin ennen mahdollista 10 000 euroa. Tai pahahan se on sanoa, mutta kerran kun opiskelijan budjeteilla pitää porskuttaa, niin rahaa se on "pienikin" raha.

Valittu kolikonheitto miljoonasta kun napsuis jo päässä mikäli kolikko näyttäis hieman väärää

[malin]

Mä ottaisin varmat rahat ehkä johonkin 40te tienoille, vaikea sanoa. Kymppitonnista kolikko kutsuisi, 50te menisi varmoille rahoille eli niiden välille mennään.


Järkeilin tätä niin, ettei joku 50te muuta omaa elämää mutta kyllä se sitä jatkoa kivasti helpottaa niin paljon, että tyytyisin siihen. Ja 500te ois oman elämänlaadun kannalta yllättävän sama asia kuin 200te - ei sillä työelämästä pois pääse ja jos pääsisi (kuten 2me -tilanteessa pääsisi) niin voisi tulla päivistä pitkiä jossain vaiheessa kun ei tekemistä keksi. Paljon mieluummin ottaisin pienemmän varman summan ja tekisin vaikka nelipäiväistä työviikkoa viisipäiväisen sijaan.

[Hopo]

Peliteoreetikko ottaa varmat rahat. Itsekin ottaisin ne alkuperäisen voitonjaon tapauksessa.
Ilmeisesti myös vastaajien taloudelliset lähtökohdat vaikuttavat valintaan. Jos 100 000 käteistä ei tunnu hyvältä, lienee tottunut aika prameaan elämään. Vaikka saan mielestäni erittäin suurta palkkaa, sata tonnia vs. muutamalla miltsillä kolikkoa olisi aika selkeä tapaus sadan tonnin eduksi. Vaikka sillä ei kokonaista asuntoa saisikaan, sillä saisin kuitenkin maksettua loput asunnosta heittämällä pois. Sen lähemmäs taloudellista riippumattomuutta on aika vaikea päästä ilman lottovoittoa (tai kuvitteellisia psykologisia ajatuskokeita.)

Tämä ajatusleikki - jonka juuria en nyt muista - on sukua versiolle jossa pohditaan sitä, haluaako henkilö jatkaa nykyistä elämäänsä vai vaihtaa sen kymmenen vuoden täydelliseen yltäkylläisyyteen, jonka päätteeksi nirri lähtee väistämättä veks. Perinteisesti ns. hyväosaiset haluavat jatkaa elämäänsä normaalisti. Mitä heikompi elämäntilanne, sitä helpommin sen vaihtaa määräaikaiseen luksusteluun. Sitten ovat vielä ne erityisen ahneet hyväosaiset, jotka haluavat vaihtaa hyvät lähtökohtansa vielä parempiin, vaikka henki lopulta lähtee.

[Augustus]

Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla, eli meikäpoika myös ottaisi varman 100k. Totta kai jos valinta ei olisi ainutkertainen ja arpajaisia tulisi sen verran, että odotettavissa oleva arvo todella realisoituisi, niin sittenhän olisi mukava heitellä kolikkoa. Jos tuosta rationaalisin perustein laskee, että 50% voittomahdollisuudella ja miljoonan potilla EV on 500k joka > 100k, niin tietty se vaikuttaa tavallaan järkevältä, mutta mitäpä sillä keskiarvolla on väliä, kun tulos on joka tapauksessa kaikki tai ei mitään? Tilastollinen ajattelu tulee mun mielestä todella hyödylliseksi vasta kun N on suurempi tai yhtä suuri kuin Hattuvakio, olkoon se tällä kertaa vaikka kymmenen.

Ottamalla varmat satatonnia saisi vähintään näppärän pääoman, jota voisi ryhtyä kasvattamaan, kun olisi mitä investoida uusiin arpajaisiin (oli se sitten osakkeita, pokeria tai mitä ikinä).

[Nyller]

Jo ajatus miljoonan luonnista velkapohjaisessa talousjärjestelmässä puistattaa. Sen ollessa kuitenkin "meidän yhdessä valitsema", tulee minun tyytyä osaani sen parissa, joten valitsen coinflipin, tietysti. 50%:n mahdollisuus vapaaherruuteen kiinnostaa huomattavasti enemmän kuin parin, kolmen vuoden ansiotulot. En vaihtaisi varmaan pottiin, ellei sitten liikuttaisi siellä 5 miljoonan €:n hujakoilla.

Tuntuu varmasti paremmalta napata ne pyyt kaikki kerralla, suoraan oksalta. Mitään siinä ei häviä kuitenkaan.

[Wrakis]

100 000 käteen ja sitten pelaamaan lottoa siinä toivossa, että tulis vähän lisää rahaa. (Ja niille, jotka aikovat kysyä: En aikonut kaikkia rahoja käyttää lottoomiseen.)