Aihe: Uusia ideoita ja keksintöjä nettielämään?

[Vonkale]

Mitäs veikkaatte tuleeko mitään uusia keksintöjä, ideoita nettielämään lähitulevaisuudessa?

Itse veikkaisin, että tulee ehdottomasti.

Pääasiassa ne tosin tulevat olemaan jo nykyisen teknologian "haltuun ottamista" ennemmin kuin jotain täysin uutta.

Esimerkiksi kännykät on nykyisin kaikilla. Niissä on kaiken maailman nettiyhteydet ja GPS:t ja muut. Mutta niille ei vielä tässä vaiheessa ole juurikaan isoja sovelluksia yhteiskunnan taholta.

Annanpa esimerkin: Ruotsissa on käytössä hälytyskeskuksessa eräänlainen lisähälytysjärjestelmä. Kun joku soittaa kännykällään että "Apua, täällä on sattunut onnettomuus ja ihmisiä on loukkaantunut. Tarvitaan ambulanssi!" niin hälytyskeskus toki lähettää ambulanssin paikalle (aivan kuten suomessa)

Mutta Ruotsissa heillä on vielä semmoinen toiminto, että hälytyskeskus voi lähettää kaikille 400m sisällä hälytyspaikasta oleville ensiapukoulutuksen saaneille ihmisille tekstiviestin että "tässä osoitteessa, parisataa metriä sinusta, tarvitaan apua. pääsetkö paikalle?"

Jokainen joka on käynyt lääketieteellistä koulutusta tai punaisen ristin ensiapukursseja, ja sattuu olemaan 400 m sisällä siitä hälyytyspaikasta, saa sen viestin.

Tällä tavalla saadaan se hälytyksen "vasteaika" (eli aika jolloin saadaan koulutettua apua paikalle) tiputettua kymmenistä minuuteista pariin minuuttiin, ja sillä oikeasti jo pelastetaan henkiä.

Kysymys: Miksi tämmöistä järjestelmää ei OLE JO KÄYTÖSSÄ Suomessa?

Mutta kyllä: tämmöisiä kännykkä- ja nettisovelluksia joilla saadaan enemmän aktivoitua ihmisiä yhteiskunnalliseen toimintaan, (ja valtiota ottamaan aktiivisemmin osaa apua tarvitsevien elämään) pitäisi saada. Ja niitä saadaankin.

Sekä juuri tätä tarkoitan tällä "teknologian haltuun ottamisella". Eli meillä on jo hyvät netti- ja kännykkäverkot ja käytännössä jokaisella kännykkä taskussa. Niitä vaan ei vielä hyödynnetä tarpeeksi yhteiskunnan taholta.

[jotudin]

Kysymys on melkoisen ympäripyöreä ja termejä käytetään löyhästi. Täysin uutta on mahdoton tuoda "nettielämään" ja isoille joukoille ilman, että se on jonkun olemassa olevan soveltamista. Mutta itse asiaan.

Muissa pohjoismaissa ja Virossa, miksei myös laajemmaltikin, jo käytössä olevat keksinnöt varmasti rantautuvat tännekin, kun tahtotila ja ansaintalogiikka löytyvät. Julkinen sektori uudistunee myös, mutta hitaasti. Esimerkki julkisen sektorin uudistuksesta tulee olemaan avoin tieto (open data) ja sen rajapinnat. Palvelujen digitalisointi on käynnissä, vaikka kokeilut ovat olleet maltillisia ja varmasti voineet jäädä huomaamatta asiaa seuraamattomilta. Avoin tieto mahdollistaa erilaisia palveluita ja liikentoimintaa, joka tuottaa puolestaan uusia palveluita ja tuotteita. Uskon myös, että lähivuosina tullaan saamaan konkreettisempia palveluita ja tuotteita perustuen nyt hypetettyyn asioiden internetiin (Internet of Things). Se aiotaanko sitä hyödyntää julkisien palveluiden toteutuksessa jää nähtäväksi, mutta etenkin kuluttajatuotteita ja -palveluita tuottavat yritykset ovat panostaneet hypen tuotteistamiseen.

[Porokki]

Ongelma noissa julkisen sektorin uudistuksissa ja hankinnoissa tulee luultavasti olemaan se, että sen toteuttaa Tieto tai jokin muu valtion paras kaveri, riippumatta siitä saisiko jostain halvemmalla tai parempaa. Hyvänä esimerkkinä tuosta on tuo potilastietojärjestelmän uudistus. Jokin tuntuu aina menevän pahasti mönkään näissä kilpailutuksissa. Yhteisiä standardeja kun ollaan luomassa, pitäisi mahdollisimman monella toimijalla olla sanansa sanottavana, ettei käy niin, että käytetään jotain suljettua ja reikäistä järjestelmää, joka syö enemmän rahaa kuin säästää.

[kasta]

Ongelma noissa julkisen sektorin uudistuksissa ja hankinnoissa tulee luultavasti olemaan se, että sen toteuttaa Tieto tai jokin muu valtion paras kaveri, riippumatta siitä saisiko jostain halvemmalla tai parempaa. Hyvänä esimerkkinä tuosta on tuo potilastietojärjestelmän uudistus. Jokin tuntuu aina menevän pahasti mönkään näissä kilpailutuksissa. Yhteisiä standardeja kun ollaan luomassa, pitäisi mahdollisimman monella toimijalla olla sanansa sanottavana, ettei käy niin, että käytetään jotain suljettua ja reikäistä järjestelmää, joka syö enemmän rahaa kuin säästää.

Noiden julkisten hankintojen yhtenä kriteerinä on usein referenssit vastaavista projekteista 1-2v aikahaarukalla. Eli jos olet toteuttanut vastaavanlaisia hankkeita aiemmin, saat todennäköisesti lisäpisteitä uusissakin. Tämä nostaa entry-leveliä aika paljon noissa kilpailutuksissa.

[jotudin]

Ongelma noissa julkisen sektorin uudistuksissa ja hankinnoissa tulee luultavasti olemaan se, että sen toteuttaa Tieto tai jokin muu valtion paras kaveri, riippumatta siitä saisiko jostain halvemmalla tai parempaa. Hyvänä esimerkkinä tuosta on tuo potilastietojärjestelmän uudistus. Jokin tuntuu aina menevän pahasti mönkään näissä kilpailutuksissa. Yhteisiä standardeja kun ollaan luomassa, pitäisi mahdollisimman monella toimijalla olla sanansa sanottavana, ettei käy niin, että käytetään jotain suljettua ja reikäistä järjestelmää, joka syö enemmän rahaa kuin säästää.

Noiden julkisten hankintojen yhtenä kriteerinä on usein referenssit vastaavista projekteista 1-2v aikahaarukalla. Eli jos olet toteuttanut vastaavanlaisia hankkeita aiemmin, saat todennäköisesti lisäpisteitä uusissakin. Tämä nostaa entry-leveliä aika paljon noissa kilpailutuksissa.

Julkisia tarjouspyyntöjä tehdessä olisi ensi ensiarvoisen tärkeää pilkkoa kokonaisuudet pienemmiksi. Se takaa myös vähemmän monoliittiset järjestelmät, joiden kilpailutus, toteutus, ylläpito ja aikanaan korvaaminen olisi ketterämpää. Win-win (paitsi isoille sovellustoimittajille). Toteutuakseen tällainen päätös tarvitsee vahvan tahtotilan, joka julkisen sektorin tapauksessa voi syntyä helpoiten pakottamalla lainvoimaisesti.

[Thalian]

Ongelma noissa julkisen sektorin uudistuksissa ja hankinnoissa tulee luultavasti olemaan se, että sen toteuttaa Tieto tai jokin muu valtion paras kaveri, riippumatta siitä saisiko jostain halvemmalla tai parempaa. Hyvänä esimerkkinä tuosta on tuo potilastietojärjestelmän uudistus. Jokin tuntuu aina menevän pahasti mönkään näissä kilpailutuksissa. Yhteisiä standardeja kun ollaan luomassa, pitäisi mahdollisimman monella toimijalla olla sanansa sanottavana, ettei käy niin, että käytetään jotain suljettua ja reikäistä järjestelmää, joka syö enemmän rahaa kuin säästää.

Noiden julkisten hankintojen yhtenä kriteerinä on usein referenssit vastaavista projekteista 1-2v aikahaarukalla. Eli jos olet toteuttanut vastaavanlaisia hankkeita aiemmin, saat todennäköisesti lisäpisteitä uusissakin. Tämä nostaa entry-leveliä aika paljon noissa kilpailutuksissa.

Julkisia tarjouspyyntöjä tehdessä olisi ensi ensiarvoisen tärkeää pilkkoa kokonaisuudet pienemmiksi. Se takaa myös vähemmän monoliittiset järjestelmät, joiden kilpailutus, toteutus, ylläpito ja aikanaan korvaaminen olisi ketterämpää. Win-win (paitsi isoille sovellustoimittajille). Toteutuakseen tällainen päätös tarvitsee vahvan tahtotilan, joka julkisen sektorin tapauksessa voi syntyä helpoiten pakottamalla lainvoimaisesti.

Laki julkisista hankinnoista muuttui juuri niin, että suuret kokonaisuudet pitää pilkkoa pienemmiksi, jotta myös pienemmillä toimijoilla on mahdollisuus tarjota niistä. Aikaisemmin ongelma esimerkiksi näissä IT-hankinnoissa oli se, että Suomessa oli tasan kaksi firmaa (Tieto ja Digia), joilla oli resursseja lähteä edes tarjoamaan valtion järjestelmien rakentamista niiden massiivisuuden takia. Tulevaisuudessa toivottavasti tähän tulee muutos.

[luma]

Tulevaisuudessa toivottavasti tähän tulee muutos.

Kyllähän tämä asia on jo kovaa vauhtia muuttumassa. Nykyään julkishallinnon kilpailutuksia voittaa osasto Solita / Reaktor / Vincit / Gofore jne, ja Tieto jää konsistentisti häntäsijoille kun sen ainoa kilpailuvaltti vaikuttaa nykyään olevan koko, joka ei auta paloitelluissa kilpailutuksissa.

[so not]

Minä mistään tekniikasta mitään ymmärrä, mutta lääketieteestä sentään jotain ja onneksi mainitsemaasi systeemiä ei ole täällä käytössä. Todellisuudessa sen hyödyt voi aivan hyvin kumoutua potentiaalisilla haitoilla. En ole kyseiseen systeemiin perehtynyt, mutta helppo on keksiä mahdollisia ongelmia siinä.

Lisäksi ensihoidon vaikuttavuuteen jonkin verran perehtyneenä voin myös kertoa, että on kovin vaikea tutkia, pelastuuko ensihoidon toimintaa muuttamalla oikeasti yhtään enempää ihmisiä. Monet kuolemaan johtavat tapahtumat ovat sen luontoisia, että ensihoitokalustolla ei pystytä niitä estämään eikä varsinkaan ilman välineitä ensiapukurssilaisen voimin.

Sydänpysähdyksissä tälläinen systeemi voi aina silloin tällöin hieman auttaa, mutta Suomessa keskimäärin maallikkoelvytyksen osaajia on runsaasti ja hätäkeskuksesta neuvotaan tämän suorittamiseen myös.

[Rancid-]

Yksi iso estehän Suomessa tällaisille on ajattelutapa "ei me mitään uutta tarvita kun meillä on jo tää nykyinen systeemi", joka on saanut esimerkiksi Taksiliiton torppaamaan Uber-taksipalvelun rantautumisen.

[jotudin]

Ajattelutavastaa kertoo myös, että usein palveluja digitalisoidaan sellaisenaan tai rakennetaan uusia toimintoja jollekin tietylle sektorille ymmärtämättä, että prosesseja ei automaattisesti kannata viedä eteenpäin asenteella "näin on aina tehty" tai "näin se ennenkin toimi". Julkiselta sektorilta puuttuu kyky horisontaaliseen ajatteluun sähköisten palvelujen toteutuksessa ja suunnittelussa, koska perinteinen ajattelu on per virasto, per ministeriö tai per muu siilo. Tästä seuraa, että erilaisia järjestelmiä on paljon, asiat (virastot, viranomaiset, palvelut jne.) siiloutuvat ja kaikki toimii eri logiikalla. Virossa toimintamalli ja sen takana oleva ajattelu on paljon käyttäjälähtöisempää. Valtio palvelee ensisijaisesti kansalaisiaan, ei toisinpäin. Palveluväylä, Valtori yms. ovat kauniita ajatuksia tässä vaiheessa.

[Thalian]

Yksi iso estehän Suomessa tällaisille on ajattelutapa "ei me mitään uutta tarvita kun meillä on jo tää nykyinen systeemi", joka on saanut esimerkiksi Taksiliiton torppaamaan Uber-taksipalvelun rantautumisen.

Ei Uberin vastustus Taksiliiton johdu muuta kuin siitä, että se potentiaalisesti vähentää taksimiesten tuloja. Kyllähän siinä kunnollisen ammattiliiton kuuluukin vastustaa kaikkea sellaista, mikä saattaa heikentää jäsenien tilannetta. Paskaahan tuo taksialan säännöstely on, mutta ymmärrän kyllä, miksi Taksiliitto antaa sellaisia lausuntoja kuin antaa.

[Retardi]

Yksi iso estehän Suomessa tällaisille on ajattelutapa "ei me mitään uutta tarvita kun meillä on jo tää nykyinen systeemi", joka on saanut esimerkiksi Taksiliiton torppaamaan Uber-taksipalvelun rantautumisen.

Ei Uberin vastustus Taksiliiton johdu muuta kuin siitä, että se potentiaalisesti vähentää taksimiesten tuloja. Kyllähän siinä kunnollisen ammattiliiton kuuluukin vastustaa kaikkea sellaista, mikä saattaa heikentää jäsenien tilannetta. Paskaahan tuo taksialan säännöstely on, mutta ymmärrän kyllä, miksi Taksiliitto antaa sellaisia lausuntoja kuin antaa.

Säännöstelystä sinänsä voi olla puolesta ja vastaan, mutta esim. kotimaisten taksien korkeahkot hinnat todennäköisesti säännöstelyn loputtua nousisivat (saattaisivat hetkellisesti pudota, kun pitäisi kilpailla pienemmät pois markkinoilta). Esimerkiksi jos verrataan tilannetta mikä Ruotsissa on nyt, tilanteeseen mikä siellä oli kun säännöstely lopetettiin, on taksifirmoja huomattavasti vähemmän ja hinnat huomattavasti korkeammat.

[Thalian]

Yksi iso estehän Suomessa tällaisille on ajattelutapa "ei me mitään uutta tarvita kun meillä on jo tää nykyinen systeemi", joka on saanut esimerkiksi Taksiliiton torppaamaan Uber-taksipalvelun rantautumisen.

Ei Uberin vastustus Taksiliiton johdu muuta kuin siitä, että se potentiaalisesti vähentää taksimiesten tuloja. Kyllähän siinä kunnollisen ammattiliiton kuuluukin vastustaa kaikkea sellaista, mikä saattaa heikentää jäsenien tilannetta. Paskaahan tuo taksialan säännöstely on, mutta ymmärrän kyllä, miksi Taksiliitto antaa sellaisia lausuntoja kuin antaa.

Säännöstelystä sinänsä voi olla puolesta ja vastaan, mutta esim. kotimaisten taksien korkeahkot hinnat todennäköisesti säännöstelyn loputtua nousisivat (saattaisivat hetkellisesti pudota, kun pitäisi kilpailla pienemmät pois markkinoilta). Esimerkiksi jos verrataan tilannetta mikä Ruotsissa on nyt, tilanteeseen mikä siellä oli kun säännöstely lopetettiin, on taksifirmoja huomattavasti vähemmän ja hinnat huomattavasti korkeammat.

Ruotsissa ongelmana ovat ryöstöhintaiset taksit. Pitäisin sopivana sitä, että valtio määrittelisi jonkun (suht korkean) maksimihinnan ja taksikuskin pätevyysvaatimukset ja sen jälkeen taksia saisi ajaa kuka vain. Tällä todennäköisesti nostettaisiin taksien tarjontaa kaupungeissa melkoisen paljon, mitä voinee pitää vain positiivisena asiana.

[Co]

Ruotsissa ongelmana ovat ryöstöhintaiset taksit. Pitäisin sopivana sitä, että valtio määrittelisi jonkun (suht korkean) maksimihinnan ja taksikuskin pätevyysvaatimukset ja sen jälkeen taksia saisi ajaa kuka vain. Tällä todennäköisesti nostettaisiin taksien tarjontaa kaupungeissa melkoisen paljon, mitä voinee pitää vain positiivisena asiana.

Tämähän on jo voimassa? Kuka tahansa saa perustaa taksifirman, kunhan on suorittanut/hakenut taksiluvan. Taksien hinnasto on myös säädetty, joka on siis se nykyinen maksimihinta.

[Thalian]

Ruotsissa ongelmana ovat ryöstöhintaiset taksit. Pitäisin sopivana sitä, että valtio määrittelisi jonkun (suht korkean) maksimihinnan ja taksikuskin pätevyysvaatimukset ja sen jälkeen taksia saisi ajaa kuka vain. Tällä todennäköisesti nostettaisiin taksien tarjontaa kaupungeissa melkoisen paljon, mitä voinee pitää vain positiivisena asiana.

Tämähän on jo voimassa? Kuka tahansa saa perustaa taksifirman, kunhan on suorittanut/hakenut taksiluvan. Taksien hinnasto on myös säädetty, joka on siis se nykyinen maksimihinta.

No näinhän ei ole. Taksien määrä alueella on säännelty eli vaikka haluaisit aloittaa taksin ajamisen Helsingissä, niin et saa sitä tehdä. Lisälupia myönnetään aina välillä, mutta vähemmän yllättäen on aika vähässä ne tilanteet, joissa paikalliset taksiyrittäjät tukevat noita lupia, niin niitä myönnetään aika säästeliäästi.