Ok, tsekkasin asian pintapuolisesti ja näyttää siltä että cspranklerunilla on oikeasti kovat ajat. Joku muu voi sit tutkia lietsoiko Jeremy vihaa vai ei.
Tiedän itse henkilökohtaisesti tämän tunteen. Kun sitä negatiivisävyistä heittoa tulee netissä tarpeeksi ...jo se pelkästään riittää aiheuttamaan sellaisen tunteen, että sussa on jotain vikaa, sua vihataan, sut halutaan pois sieltä, ja niin edelleen, vaikka sä kirjoittaisit argumentoitua ja oikeasti fiksua tekstiä, tai ihan vain neutraalia ja silti sinusta ei tykätä vain siksi koska sinä olet sinä. etenkin sellaisella sivustolla jossa miinustenkin antaminen on mahdollista, sä näet kuinka paljon sua vihataan numeroissa. en sano että tätä miinus-sadetta olis ollut spranklen kohdalla, puhun vain omasta kokemuksesta niin ymmärrettävästi kuin mahdollista.
Ja se viha voi levitä niin, että sulle pistetään miinusta ihan vain siksi, koska ihmiset on päättäneet että et kuulu joukkoon.Se on aika pelottavaa joutua siihen tilanteeseen. Muutama tyyppi voi koittaa tukea sua, mutta se ei auta. Esim. uusi käyttäjätunnus luodaan ja joku "uusi" tulee kommuuniin - hänellä on samoja piirteitä muiden kanssa, esimerkiksi sukupuoli. Ja hän (vaikka) juo kaljaa joka vloppu niin kuin toisetkin. Hän "sopii" joukkoon, etenkin jos sulautuu toisten käytösmalliin (heittää läpppää, sarkasmi yms. riippuu ihan porukasta). Sitten hän kysyy, kuka tuo on. Kysymys kohdistetaan siis tähän käyttäjätunnukseen jota pidetään paskana ihan vain periaatteesta. Hänellä on eri sukupuoli, hän käyttäytyy ihan oudosti ja on pelkästään HUHUJEN perusteella enimmistösukupuolta vastaan, vain siksi koska kirjoittaa välillä räväkästi.
Uudelle käyttäjätunnukselle kerrotaan että se on feminatsi, huora, lutka tai jotain muuta vastaavaa. Saisi jo tappaa itsensä, mutta toivottavasti jakaa alastonkuviaan ennen kuin niin tekee. Uusi käyttäjätunnus olettaa tämän olevan ainakin osittain totta. Jos "uusi" ottaa tuon "oudon" käyttäjätunnuksen puolen, "uutta" voidaan myös alkaa syrjimään.
Kun koko alkuperäinen ryhmä vihaa sitä yhtä jäsentä, se tartutetaan myös muihin, ellei sitä yhtä jäsentä unohdeta - mutta jos se yksi jäsen kieltäytyy olemasta hiljaa, koko ajan mennään huonompaan suuntaan.
Kyse ei ole siitä, mikä on oikein vai väärin, kyse on pelkästään ihmispsykologiasta. Tämä hyljeksivä käyttäytyminen on koodattu meidän jokaisen soluun.
(en kuitenkaan henkilökohtaisesti hyväksy sitä, että aiheutetaan tahallaan pahaa mieltä. mulla se aiheuttaa haluja taistella ja aiheuttaa pahaa mieltä takaisin, mutta voin pitäytyä tekemästä niin jos hallitsen itseäni. se on jokaisen oma valinta)
Suomessa tämä on tullut hyvin ilmi maahanmuuttajavastaisuutena... tarkoitus ei ole vetää tätä mukaan, vaan käyttää vain ja pelkästään esimerkkinä.
Pidetään jotain tiettyä ryhmää ainakin etäisyydellä, ja etenkin siksi koska se on vähemmistö ja
erilainen.
Tällaista mentaliteettia on helppo levittää, mutta sitä levittävät, ja sen hyväksyvät eivät halua edes myöntää sitä, että tänne pakolaiset ovat tulleet koska kotimaassa kuolemanvaara on paljon suurempi. Faktoista ei välitetä, moraalistakaan ei enää välitetä...
Mutta näin.
Ottakaa mieluiten spranklerunin "puoli" koska riskit ihmisen henkiseen pahoinvointiin on pienemmät sitä kautta. Tämä ei tarkoita sitä että kiusaajille pitäisi laukoa mitään yhtä päätöntä. Netissä ei voi lyödä ihmisiä turpaan, joten sanokaa että kiusaajat lopettavat mitä tekevät, report/flag, yms.
Jatkan tunteesta kirjoittamista (aloitin kommenttini tällä). Tämä kasvava ahdistus, kun tiedät, että et kuulu kommuuniin X koska kaikki yksinkertaisesti vihaa sua (etkä edes ymmärrä miksi!) oikeasti aiheuttaa sen illuusion, että luulet sun vihaajien tanssivan ilosta sun ruumiin päällä jos kuolet. Siis ne vihaajat olis niin iloisia, että päästiinpä tuosta eroon. Sprankle kiteytti tämän kauhean tunteen hyvin sanoiksi.
Mutta nämä "ongelmat" ei lähde pois helposti. Kun mulle iskee sellainen itkukohtaus, (ja tarkoitus ei ole hakea sääliä vaan demonstroida! vaikkakin se on totta) mieleen tulee pikkuhiljaa kaikki ne pahat asiat joita mulle on tehty, kuinka huonosti mua on kohdeltu, ja sitten mua pelottaa niin paljon että yritän keinuttaa itseäni kun tärisen tai pää pudistelee itseään toistamiseen. Se kuulostaa rajulta mut pystyn elämään sen kanssa koska niitä ei ole niin usein (ehkä kerran kuukaudessa), ja mulla on hyvä ystävä joka auttaa. 4 vuotta sitten se paska alkoi, ja mulla oli vuosi jota en muista hyvin, ja toinenkin vuosi, kolmannella olin jo toipumassa kokemuksistani. Se yksi eka vuosi oli kun menin hulluutta kohti. Missä olisin nyt jos en olisi tavannut ystävää sen vuoden lopulla? Masennusta on ollut, mutta myönsin sen vasta hiljattain itseni kohdalla. Olisin voinut itse vaikuttaa kokemuksiini, joten tietyltä kantilta voi sanoa että vahingoitin itseäni, tai että olin tyhmä. Olen syyttänyt itseäni aika paljon, tiedän miltä se tuntuu. Siinä tulee hulluksi.
Edit: mun kohdallani kyse ei ole pelkästään negatiivisesta nettikommuunista, mutta sellainen palauttaa ja myös tehtailee helposti kaikki pahat ajatukset, mitkä mieluiten unohtaisit.
No, en tiedä mitä sprankle on käymässä läpi, toivon vain kovasti ettei häntä ole häiritty fyysisesti. Mutta oma kokemus lähinnä sen takia, että ymmärretään mitä pelkät sanatkin voi aiheuttaa, ja vähän extraa.
Kiusaamiseen liittyen, Dokgo sekä Dokgo: Rewind (tämä kannattaa lukea ensin) on ainakin herättäviä. Sisältää mahtavaa toimintaa, taidetta ja tarinaa.