Olen saavuttanut suomalaisen zen:in, äärimmäisen vitutuksen josta selviää vain suomalaisella sisulla+viinalla. Työt on paskaa, lasta kiusataan koulussa,parisuhteessa on ongelmia.......taidampa ottaa oluen.
surullista että tälläkin on niin monta plussaa
ilmeisesti lampaissa on kovaan usko siihen että tietty kemiallinen yhdistelmä selvittää taianomaisesti ongelmia?
tää samainen jumalan kusi on saanu miehiä hakkaamaan naisiaan, rikkonut ihmissuhteita, aiheuttanut kuolemia, onnettomuuksia... esim. yhen tyypin kaveri lähti ajamaan autoa kännissä ja kuoli...
silti se nähdään elämän pelastuksena.
vittu mitä paskaa.
voisitteko lopettaa alkoholin ylistämisen ennen kuin löydätte itsenne juoppojen hoitolaitokselta? mua 10v vanhempi nuori kaveri jossa ei muuten olis mitään vikaa kärsii alkoholismista. sen elämässä ei oo mitään muuta kuin ryyppäämistä päivästä toiseen.
varmasti on heitä jotka osaavat käyttää oikein. mutta alkoholi ei ole vitutusta varten.
alkoholi on juhlintaa varten. jos sulla on asiat paskasti niin kuin yllä lukee, sä ET JUO.
jos saavutit jotain elämässäsi... vaikka valmistuit koulusta. tai tervehdit uuttavuotta. silloin on ok juoda iloon.
suruun ei ikinä pidä juoda.
ei IKINÄ.
vituttaa myös se että kastanjoiden syömisestä tuli outo olo.
mua siis vituttaa, mutta en tee vitutuksesta itselleni tollasta ongelmaa. mulla on vaan hetkellisesti paha mieli, ja se menee ohi.
saatana että päässä pyörii
ja tollasten schembojen pitää leikkiä turhaketta ja toivoa että sellainen nainen kuin minä tulee joensuuhun asti pelastamaan. en ole tulossa. jos oisit jyväskylässä tarjoisin apua, mutta se ei nyt olis kelvannut kuitenkaan.
pah... aikuinen mies ei osaa hoitaa asioitaan.
tuo touhu on vaan säälittävää katsottavaa. ryhdistäydy schembo jos sulla on penis. selkä suoraksi. leuka ylös.
jätä alkoholi rauhaan ja hoida asias kuntoon.
edit16/01/2018: no niin, sain sähköpostilla ilmoituksen kaverin kuolemasta joka tapahtui 2017 puolella. en edes vakavissaan harkinnut että karkeat sanani löisivät viimeisen naulan arkkuun. ja se tapahtui ennen kuin tulin katumapäälle. yksi virheellinen siirto voi maksaa koko pelin...
olen vihainen ja surullinen. hän oli jo antamassa periksi... olen vihainen hänelle ja itselleni. en niin paljon... sille ei voi nyt mitään.
mä jo arvaan mikä oli syy. levätköön paremmilla mielin... olis kurjaa kuolla ja huomata että joutuisi vain kärsimään lisää. mut jos mä oisin... niin. ihan turha jossitella jälkeenpäin. vittu. mut jos jotain tällasta tulee taas vastaan tiedän ettei mitä tahansa voi lähteä sanomaan, vaikka olis kuinka paska fiilis. ja mä sanoin ne sanat silloin kun olin itsekin ihan niin syvällä negakierteessä. mun ei pitäs antaa sille kaiken paskantavalle näkökulmalle valtaa. tää tilanne olis ihan erilainen jos osaisin hallita itseäni niin kuin kuuluisi. hävisin itseäni vastaan.
oisin halunnut nähdä hänet uudestaan.