Jo pitkään oli ennalta tiedossa että kun Tampereella pelataan eternalia niin sinnehän lähdetään... juomaan ja pelaamaan Gold Medal Challengea. Magiccia sitten siinä sivussa. Legendaarisen reissun ainekset olivat ilmassa jo paria viikkoa ennen kysyessäni Eskoa mukaan perjantalähtöön. Miehellä oli koko viikko täynnä jotain epämääräistä ohjelmaa, ja keskustelu meni suunnilleen näin:
-Mä pääsisin neljältä tuolta [jostain] mutta siinä on sitten ollut puol viikkoa kaikenlaista härdelliä eli en kyllä lähde ajamaan.
-Mä voin ajaa.
-No eiköhän sit lähdetä.
Alkuviikosta piti itsekin säätää kaikenlaista, joten pakan kasaus tapahtui torstai-iltana. Olin jo ennalta päättänyt pelaavani MossNoughtia joka on aivan mawton pakka (lisää aiheesta
täällä) ja kysellyt korttejakin lainaan, mutta tässä suunnitelmassa oli pieni ongelma. Minulla ei nimittäin ole mitään hajua mikä mahtaisi olla kyseisen pakan paras buildi tai miten sitä pakkaa pitäisi ohjastaa. Tuota läjää pystyisi tosiaan pelaamaan vaikka kuinka monella eri tapaa mikä on varmasti hienoa jos sen tuntee kunnolla, mutta ei niin hienoa ensimmäisellä yrityksellä krapulassa lauantai-aamuna.
Eskolle on jo valmiiksi kasattuna
Ichorid, mutta koskaan ei kannata olettaa että kyseinen henkilö ei kilahtaisi turnausta edeltävänä iltana Jollekin Ihan Muulle. Kasaan siis Dredgelle kaveriksi vanhan tutun Solidarity, joten kumman tahansa Esko valitseekin turnausaamuna, saan silti mukavan ja helpon komboläjän. Ei voi mennä pieleen.
Perjantai-ilta koittaa ja aikataulut heittävät häränpyllyä, mutta kiireessä pakatessa ei sentään unohdu muuta oleellista kuin yhden miehen lainakortit. Sori Mikko.
Monenlaisen säädön jälkeen pääsemme viimein tien päälle. Matkalla poiketaan Päivölässä toimittamassa erinäisiä tavaroita ja chillaamassa muuten vaan, sekä Toijalassa vetämässä Adamin rullakebabit. Kari kertoo olevansa Pelimaassa noin kahdeksaan asti ja kehottaa tulemaan Hervantaan jos ehdimme perille ennen sitä. Vielä moottoritiellä mietin pitäisikö soittaa ja varmistaa kohde, mutta sehän on "ihan turhaa, soitetaan sit pihasta". Soitamme sit pihasta sylit täynnä tavaraa ja kuulemme sankarien Tuominen ja Rikola olevan edelleen Hervannassa bussikyytien kestäessä noin ikuisuuden, jotta tulkaapas hakemaan. Eipä muuta kuin kamat takaisin autoon ja menoks.
Takaisinpäin sitten. Kari horisee puhelimessa jotain jostain huoltoasemista, mutta ainoat jotka näemme ovat ihan liian lähellä jotta kyse voisi olla niistä. Ajamme siis perille Hervantaan asti, jolloin kuulemme että ne huoltsikat olivat sittenkin se oikea osoite. Pojat raahasivat laatikollisen kaljaa ja repulliset muuta kamaa Hervannan toiseen laitaan vain jotta voisimme ajaa ohi ja tulla kuitenkin perille asti. Toimii. Kolmannella yrityksellä osumme viimeinkin ja porukka saadaan kokoon.
Perillä pelin nimi on alusta lähtien selvä: NES ruutuun ja alkoholijuomia suuhun. Aloitamme harjaamalla Eskon kanssa Probotectorin, "harjaamalla Eskon kanssa" tarkoittaen että Esko tippuu viidennessä kentässä ulos, ryöstää pari lisäelämää ja asetta, mutta pieksen tästä huolimatta yksin loppuun. Seuraavaksi sisään North & South joka ei yleisöä juuri sytytä, mutta Kari kuitenkin suostuu Eskon vastustajaksi. Asetukset ovat luonnollisesti sellaiset että mitään ei saa ikinä vallattua, ja taisteluissa yhteinen ensisijainen tavoite on pistää sillat pas2 ja estää mitään tapahtumasta. Odotellessa pieksen Rikolaa Mental Magicissa paskasta formaatista (Stanretard) huolimatta, ja kun sisällissota viimein loppuu, päästään viikonlopun päätapahtumaan eli Gold Medal Challengeen. Siitä annettiinkin jo livekoveragea
täällä. Olympialaiset päättyvät aikanaan, ihmiset ovat sekaisin, ja vedän vielä Mega Man kakkosen läpi kostoksi kun joku väitti ettei se muka menisi nopeasti ja helposti. Meni kuitenkin, sitä kun on nassikkana tullut "vähän" harjoiteltua.
[Harkitsin jälkeenpäin omakehun vähentämistä edellisestä kappaleesta mutta päätinkin lisätä sitä. Toivottavasti ärsytti jotakuta.]
Nukkumaan joskus kolmen-neljän aikaan, ja herätessä keittiön pöydän alta retkipatjalta joskus yhdeksän aikaan suussa maistuu kilo hiekkaa ja joku hakkaa lekalla otsaan. Kippaan noin seitsemän litraa vettä ja Kari suosittelee loiventavia, niitä puolikkaita pulloja ja laseja kun löytyi eilisen jäljilta aika monta. Ei ole aiemmin ollut tapana ottaa, mutta vaikuttaa ihan hyvältä paikalta kokeilla. Maistuvat siinä vaiheessa aivan kamalilta, vaan uppoavat silti. Enpähän ollut tänään ajovuorossa.
Kari on luvannut kasata turnaukseen kolme (?) pakkaa joten niitä sitten pistetään kuntoon. Esko haluaa ottaa tuntumaa pakkaan jonka toiminnasta ei ole mitään hajua, joten suoritamme testipelejä. Huomaan myös aika ison ongelman Tiden kanssa - vaikka pakka on tuttu niin sitä pelatessa pitää silti laskea ja miettiä aika hemmetisti. En ala. Yritän vaihtaa itselleni ensin Dredgeä Eskolta ja sitten 42landia Karilta, tuloksetta. Ei mahda. Myöhästymisen uhatessa pirautamme tuomari Rikolalle, joka herää soittoon. Ei siis mitään hätää.
Saavumme paikalle kymmenisen minuuttia myöhässä ja huomaamme ettei Markku ole vieläkään saapunut. Asetuttuamme mukavasti aloillemme huomaamme että kukaan huoneessa ei ymmärrä mistä hitosta me puhumme tai tiedä kuka on Markku, kukaan ei näytä tutulta ja porukka katsookin meitä vielä jotenkin hassusti. Ei nyt tainnut olla ihan oikea osoite. Toisesta päästä taloa oikea huone kuitenkin löytyy, saan viime hetkellä puhuttua Eskon vaihtamaan pakkoja, ja yhtäkkiä kaikki on hyvin. Paitsi että päähän sattuu edelleen eikä syötävää näy vieläkään missään. Vaan eipähän ainakaan tarvitse pelata Magiccia.
Kierros 1 vs Death and Taxes
Mitenkähän tätä pakkaa nyt sitten pelataan? Aloitan hardcastaamalla Golgari Thugin vuorolla 2 ja uudestaan vuorolla 3. Tässä vaiheessa oli sellainen epäilyttävä tunne että nyt varmaan tehdään jotain väärin. Pelaan huonosti ja voitan silti, Dredge kun ei ole kovin reilu pakka.
Kierroksen jälkeen pääsen viimein hakemaan purtavaa ja suuntaan S-markettiin, josta virhearvion seurauksena päädyn ostamaan kympillä kilon kinkkupastasalaattia. Riittipähän syötävää illaksikin. Ja seuraavaksi aamuksi.
Kierros 2 vs Goblins
Ykköspelissä vastus aloittaa ja tappaa kolmosella. Toisessa dredgaan kymmenisen korttia, en osu uusiin laitteisiin, enkä nosta päältä mitään ennen kuin kuolen. Taitopelaamiselta siis vältyttiin jälleen täpärästi.
Kierroksen jälkeen Esko kalastelee jo mahdollisuutta dropata ja siirtyä vintagen pariin, ja tiedustellessaan keneltä löytyisi pakkaa vastustajaksi, Markku kertoo että ROOPELLAHAN ON. Viitaten tietysti samaan läjään joka on tällä hetkellä 2-0 lekassa. Roope itse ei jaksa pelata mutta antaa kuitenkin pakan lainaan minulle, joten pelaan staksia vastaan land brainstorm land land land land land land prisma neljällä land ideal sutpois. Mauton pakka, rikki joka formaatissa. Vähän kuin Zur.dec.
Kierros 3 vs Kavu
Ykkösgamessa tuherran muutamalla Narcomoeballa ja zombilla mutten pääse pyörimään kunnolla. Saan vastuksen neljään ennen kuin punainen mana nousee ja kurdiapinat tukkivat pöydän. Nostelen El Blankoja pakan päältä kunnes Living Wish löytää Skyshroud Cutterin, joka tekee Kavusta 7/7:n, joka ajelee yli. Muutamaa vuoroa aiemmin olisin saanut vihun kahteen mutta ei vaan riitä. Lopuista peleistä ei ole jäänyt mitään muistikuvaa, varmaan perussettiä jossa flippasin pakan ympäri ja voitin nopeasti.
Kari ja Esko suorittavat tähän väliin ID -> drop -> vintits, joten kierrosten välillä löytyy sentään jotain mielenkiintoisempaa katseltavaa kuin mahosen kämmäily.
Kierros 4 vs Goblins
Vuoron 2 tappo ja jotain samansuuntaista toisessa pelissä. Mitä sitä nyt pelaamaan enempää kuin on pakko.
Kierros 5 vs Dragon Stompy
Vastus aloittaa mulliganeilla ja kuukalalla, mutta ei tuota muita uhkia, joten discardailen rauhassa vuoron loppuun ja teen Narciksia, zombeja ja Ichorideja. Onnistun nakkaamaan väärän kortin pönttöön ainakin pariin kertaan, mutta voitan silti pelaamatta yhtään spelliä. Toisessa vuoron 1 kuukala estää jälleen pelaamasta spellejä, enkä tällä kertaa saa tarpeeksi aikaa voittaa hitaammin. Kolmannessa setuppailen pari vuoroa ja sitten viuh viuh turs turs. Tuli sentään yksi mielenkiintoinen vuoro missä piti miettiä lyönkö ensin kolmea varmasti vai uhraanko elukat Dread Returniin ja toivon että Cephalid Sagen kautta löytyy Zealotti ja lethaleihin riittävät vehkeet. No olisi löytynyt, mutta hyökkäsinkin ensin jolloin piti vain tehdä parikymmentä zombia ja voittaa seuraavalla vuorolla.
Ykkössija jaetaan kolmen kesken tuloksilla 4-1, Santerin viedessä turnauksen voiton tiebreakereilla. Mahonen suoritti MossNoughtilla tulokseen 2-3, mikä ei kuitenkaan pakasta kerro paljoa koska mies pelasi sillä jatkuvasti aivan päin persettä. Enköhän vielä joskus saa aikaiseksi sitäkin kokeilla.
Vintagemiesten palattua levyostoksilta seuraa vielä vähän lisää ykköstä, nopea pyörähdys Karin kämpillä, ja matka takaisin. Tällä kertaa unohtuvat Karin kortit mukaan Espooseen. On se vaikeaa. Loiventavien vaikutuksen tippuessa päähän sattuu julmasti eikä salaattikaan enää maita, mutta mitäs pienistä. Matkalla onnistumme ajamaan vahingossa kolmostien ohi, minkä onneksi tajuamme ennen kuin ehdimme liian pitkälle länteen. Olisikin ollut edes viikonlopun ensimmäinen kerta kun autolla sekoillaan minne sattuu. Good beats.
+Esko, Kari ja Markku for obvious reasons
+ENDURING IDEAL ja PENTAD PRISM (ja Roope kanssa)
+Eskon läppäri, rapsun kirjoittaminen matkalla on muuten aika kätevää
+Adamin rullakebab
+Humala
-Krapula
-Team Nassikan pelitaidot
-Kilon salaattipurkin loppuosuus
-Rapsun myöhästyminen ensin Eskon laiskuuden, sitten oman laiskuuden, ja päälle vielä muiden tapahtumien takia
Aihe: Tampere Road Trip, taas vaihteeksi (Luettu 2810 kertaa)