Halloweenin kunniaksi turnaukseen sopiva tarina:
Susikoira Roi (kukas muukaan?) oli kansanformaatin suuri ystävä ja Tampereen(kin) skenessä tunnettu pelaaja. Erityisesti Roi tykkäsi käydä pelaamassa lauantaisin Semaforissa, sillä niihin turnauksiin Roi pystyi helposti tulostamaan pakastaan puuttuvat kortit. Tulostin lauloikin, sillä Roi oli tunnettu vahvasta metapelaamisestaan ja pyrki virittämään sideboardinsa täyteen erilaisia silverbulletteja paikallisten turnauspelaajien pakkoja vastaan. Roin turnaustulokset puhuivat puolestaan ja muut kutsuivatkin Roita välillä erilaisilla lempinimillä.
Siviilipuolella Roin työura perintö- ja lahjaverotuksen parissa oli jäänyt yhtä lyhyeksi kuin Kaken sairausloma. Lain kiemuroihin kyllästyneenä Roin veri veti takaisin yliopistolle ja tietojenkäsittelytieteen pariin. Roin pääasiallinen tutkimuskohde oli kieliteknologia, mikä sinänsä ei ollut yllättävää, olihan Roi tunnettu ns. kielikoira, jolta sujui jopa puhuminen Länsi-Afrikan Mandelaisilla kielillä.
Semaforissa Roi oli harjannut turnauksen toisensa perään, kunnes jotain odottamatonta tapahtui. Muut pelaajat olivat kyllästyneet Roin vahvoilla vihakorteilla ladattuun sideboardiin (joista osan Roi oli viime aikoina ottanut rohkeasti jo maindeckin puolelle) ja he olivat keksineet yhteistuumin konstin, jolla Roin voittoputki saadaan katkaistua: jokainen heistä saapui turnaukseen uutta pakka pelaten. Tälläiseen Roi ei ollut varautunut ja MTG-koira saikin niellä tappion karvasta kalkkia usean kierroksen ajan nostellen pakastaan toinen toistaan pahempia blankkoja.
Turnauksen jälkeen Roilla oli kuitenkin jo suunnitelma valmiina vastaiskua varten: hän käyttäisi yliopisto-opintojaan hyödyksi ja ohjelmoisi itselleen työkalun vastustajien pakkojen analysointia varten. Leksikaalista analyysiä ja MTG-tietämystään käyttäen Roi alkoi heti kotiin päästyään työstää jäsennintä, joka muuntaisi pakkalistojen korttien Oracle-tekstit helposti analysoitavaan muotoon. Itse data-analyysin tuloksena Roi saisi itselleen täydelliset sidetysjuonet pelikenttää vastaan.
Normaalisti tuollaisen ohjelmointiurakan toteuttamiseen tarvittaisiin koodari jos toinenkin, mutta Roi pystyi neljän tassunsa turvin ohjelmoimaan kahdella näppäimistöllä yhtä aikaa ja sai sekä kola- että energiajuomien voimin ensimmäisen protoversion valmiiksi ennen kuin viikonloppu oli edes ohitse. Viikolla Roi hioi ja testaili koodiaan luentojen lomassa ja eipä aikaakaan kun kanssaopiskelijoiden mielenkiinto heräsi Roin puuhia kohtaan. Roi selitti innostuneesti mitä oli väkestelemässä ja kertoi suuresti odottavansa ensi lauantain Semafori-turnausta.
Viimein lauantai koitti ja Roi kipitti malttamattomana Semaforin rappuset ylös. Muutama Roin kaveri yliopistolta oli myös päättänyt tulla paikalle katsomaan Roin korttianalyysin tuloksia käytännössä. Lopulta kello löi kaksitoista ja TO-Kake pyöräytti turnauksen käyntiin. Nyt oli Roin vuoro taas kerran nöyryyttää. Kierros toisensa jälkeen Roin aamulla tulostettu pakka murskasi vastustajat tieltään. Jopa finaalimatsin final boss, Kake, joutui kiiltävällä foilipinollaan nöyrtymään Roin tulostinpaperille.
Roi ja tietojenkäsittelytieteen opiskelijat juhlivat analyysin riemuvoittoa samalla kun Kake raittiusseuran pitkäaikaisjäsenyydestä huolimatta upotti ikenensä baaritiskillä huurteiseen tuoppiin.
Pitkin iltaa kuultiin Kaken pohtivan mallassiemausten välissä:
Harva prokaan leksiroi
niin kuin lekaan proksi-Roi.