Kolmen pelaajan EDH.
^
Se on vielä hienoa jos ei nouse Cretuja käteen ja kaikki tietää kuinka rikkinäisiä kortteja sun pakka sisältää että ennen kuin peli alkaa niin ne alkaa läpsyttämään sinua heti ensimmäisenä ettet pääse tekee sun shananigansseja.
Lähinnä tuntuis aina seuraavan seuraavaa kaavaa:
1: Peli alkaa. Pistellään vähän lääniä tiskiin ja nostellaan kortteja. Pari manakivee yada yada.
2: Pelaillaan miehiä jne. tiskiin. Asioita rupee tapahtumaan.
3: Huomataan, että jollakullahan menee paremmin kuin muilla. Noh, muodostuu tämmönen kiva 2-1-tilanne ja yleisesti ottaen kaks voittaa yhden.
4: Kun alunperin vahvin pelaaja on tapettu tai mätetty enemmän tai vähemmän maahan, alkaa yleisesti ottaen toivottoman epätasainen 1v1 tai toinen backstabbaa kun kolmas pelaaja on saatu riittävän heikoksi.
Perin nautinnollista.
Mulla on samanlaisia havaintoja nimenomaan
kolmen pelaajan commander-peleistä. Jos pelaajia on neljä tai enemmän niin pelit ovat paljon mukavampia ja tasaisempia, koska vaikka yhdellä pelaajalla lähtisi hyvin liikkeelle, niin kaikki eivät vain voi kääntyä pelkästään sitä vastaan, kun muuten tulee nopeasti omaan takkiin muilta pelaajilta. 4+ pelaajan peleissä myös ei haittaa niin paljoa, jos ei saa optimaalista alkua, kun heikon pelaajan kimppuun menemisessä ei yleensä ole mitään järkeä.
Kolmen pelaajan Commander vaatii paljon poliittista peliä: haukut korttejasi, puhiset tuskastuneena jne. ja kerrot valheita, että pelkkää ländiä tulee tai sitten ei tule yhtään ländiä tai täysin epärelevantteja kortteja. Uhkaukset vittumaisesta kostosta toimivat myös
Commanderissa vaikuttaa myös edellinen peli paljon. Joskus oon saanut todella ylivoimaisen voiton aikaisemmassa pelissä niin seuraavassa pelissä on sitten niitattu kunnolla seinään kaikkien toimesta
Se vaan pitää ottaa rispektinä, että sinua tai pakkaasi pelätään eniten, jos sakki käy ensimmäisenä kimppuusi.