Vuoden odotetuimmat taistelut ovat ohi ja käteen jäi hyvin raretettu Flooded Grove. Helsingissä pelatut sm-kisat on aina parasta taikakorttipeliä, mitä on tarjolla, mutta tänä vuonna valinta oli vaikea: qstokin lesbot ja Itella meinasivat pitää huolen siitä, että reissu Hessulaan jäisi väliin. Vapaata kuitenkin tuli pari päivää ja Tero sai, mitä halusi: lihaksikasta ja komeaa matkaseuraa 19 tunniksi.
Matkaplän oli niinkin yksinkertainen, että ajetaan Teemun autolla hessulaan ja takaisin. Menomatkalla kyydissä olivat Suomen toiseksi paras pelaaja Terska, satunnainen paisti Sampo, Teemu ja John.
0603: Teemu soittelee alaoven edestä, mä kiiruhdan autoon.
0604: Teemu sanoo ajavansa menomatkan kokonaan yksin.
0605: Hyppään autosta ulos keskellä liikennevaloja ja otan peräkontista olutkorin ja taistelujuomaa mallia fisu ja horna. Valot olivat jostain syystä vihreät.
0606: Auto liikkuu ja Tero huomauttaa peräkontin olevan auki. Hups, my bad. Ensimmäiset oluet avataan.
0630: Huomataan, että Teemu kääntyi Kempeleen liikenneympyrästä kohti Vaasaa. Hups. Tässä vaiheessa menossa on jo toiset tai kolmannet olvit.
Puolen tunnin välein tästä aletaankin pysähdellä, kun jokainen vuorollaan käy tyhjentämässä rakkojaan. Yritin ottaa teron_parhaat_paikat_vol2.jpeg:tä, mutta epäonnistuin, kun Terska oli vähän turhan valppaana. Kukapa ei haluaisi nähdä SM-Teron etumusta. Automatkalla joku ehdotti, että mä pelaan lcq:ssa. No mikä nottei. Matkalla pysähdyttiin jossain paikassa ja mentiin kotipitsaan syömään. Paisti tilas jonku berlusconi-pitsan, joka oli ja näytti paskalta. Samaan syssyyn mies viihdytti kaikkea kansaa mahtavalla toiminnallaan kassamiehen kanssa, joka kysyi, saako kiekkoon laittaa oreganoa: "saa laittaa... mutta älä laita". Meh. Ukoille ei meinannut Ramones ja Misfits kelevata, paisteja kun ovat.
Perille löydettiin ja kisakunto alkoi olemaan jo ihan siedettävä. Kerettiin istua smökin terassilla noin minuutti ennen ensimmäistä varoitusta, kun Johanna tuli ja kielsi juomasta olutta sisällä. Teemu lainaili kortteja kalaa varten ja Kuulakarri tempo ilvestä naamariin. LCQ-plän oli vahva: avataan mauttomuudet, tehdään hyvä pakka ja voitetaan tai sitte dropataan ja pelataan kakkosta Terskan pakalla. Oululaisten määrä kasvoi kasvamistaan, kun mestoille tuli arkkipro, koomikko ja muita tursoja. Muistikuvat ja tapahtumien järjestys ei tältä kohti enää välttämättä ole lähelläkään totuutta, mutta ainakin jotain on perjantaina tapahtunut. Soittelin Monolle ja ukko pelas pokeria eikä tienny vielä, jaksaako tulla pelaamaan. Huudeille saapuu myös maailman parhaat ihmiset Juhan Seinät ja Jari Tanpereelta, joita mää arvostan ihan paljon.
Sain melko jörssikkään lcq-poolin, jossa oli kortteja neljää väriä. Pakasta tuli RGWb-herkku, jolle Koomikko ja Terska nauro koko illan. Tupla ja triplakästäreitä oli kaikille väreille ja dekin paras kortti oli Manamorphose, joka oli aina kädessä ja jolla pelattiin väärän väriset kortit aina, kun piti voittaa peli. Muita kortteja en hirveesti muista, mutta ashenmoor kouker oli hyödyllinen kortti aina, kun vastus pelas discardia meikäläiseen. Holo-firespout oli mauton ja myös Fossil find osui aina oikeaan korttiin, eli Unmakeen. Parhaita kortteja.
Pelaan ekamatsin jotain varsin paistin näköistä jantteria vastaan, jolla on jostain tutun oloinen nimi. Kundi paljastuu Halloniksi partikselta, eli yhdeksi team nassikan lekatursoista. Tiesin siis ennen pelin alkua, että peli on 2-0 ja seuraava olut kaadetaan alas varsin pian. Tein ekassa pelissä jotain ja voitin helposti. Loput nasut käy pyörimässä pöydän ympärillä ja kyselee, joko halloni sai mitään aikaan. No eihän se saanu eikä seuraavakaan ollut edellistä tiukempi. Tein kakkospelissä jotain ja voitin helposti. Taisin pelata fossil findin ja osua oikein. Myös manamorphose oli hyvä. Mahoney kävi pätemässä jotain pelien aikana, mutta joutui vahingossa ilpon sääntökouluun, paisti kun on. Kuulemma triggered abilityt ja activated abilityt on hankalia 4-vuotiaille. Mahtavana tekosyynä tuuttailulle Mahoney kertoi olevansa niin paisti, ettei tiedä mitä Scuttlemuke tekee. Eipä tainnut selitykset auttaa. Anyhoo, team Nassikka oli kaadettu eikä temppuun vaadittu oikeastaan mitään.
Kierrosten välissä olutta ja tiukkaa kului vain enemmän ja enemmän, enkä muista enää oikeastaan mitään relevanttia lcq:sta kuin oman tulokseni, 4-1-1. Yritän silti.
Pelasin jollain kierroksella Nevalaisen Ville Petteriä vastaan ja voitin helposti. Vilhis ei tainnut tehdä mitään ja pelit olivat varmasti helppoja. Pelit kulminoituivat manamorphosen ja Fossil findin tehokäyttöön. Ville oli rento kundi ja otti aika koolisti nöyryytyksen toisin kuin Hallon, joka hiljeni koko viikonlopuksi ja viilteli ranteitaan vessassa muun tiimin lohduttaessa.
Toinen yllätysrentous oli joku kundi, jolla oli maailman hassuin nimi. Samu Närvä tai joku semmonen peltoheikkimäinen nimi. Mikähän rantaruottalainen olikaan. Kummiski se oli viikonlopun ainoa jätkä, joka uskalsi yrittää pistää Rambolle hanttiin, vaikka epäonnistuikin siinä. Hiljenin kuulemma hävittyäni ekan pelin, mutta tursokin tietää, että peli sinne tai tänne kunhan matsi on kuosissa. Pelasin jossain vaiheessa Manamorphosen, johon kaveri luovutti. Toisella kertaa pelasin fossil findin ja Närpis foldas. Kuitenki jäi hyvä maku suuhun. Kaveri pääsi jostain syystä häviöstä huolimatta sm-kisoihin, joissa harjasin tuuttarin uudestaan. Oli poju hiljasta poikaa, kun kala vei kihtkinit kebabille.
Muita smq-pelejä en muista. Tapaus Putkisalo liittyy vahvasti asiaan, kuten myös virolainen tuontijuoma. Taisin tasuroida jonku porvoolaisen kanssa joskus. Tuuletin kuulemma kevyesti hyvää turnausmenestystäni. Paikalle tuli jossain vaiheessa iltaa jalkapuoli puolustusvoimien Kosti, jolla ei ollut mitään tekemistä minkään kanssa. Perjantai-illan loppupuolella siirryin eri aika-avaruusjatkumoon tai mihin lie madonreikään, joka skippas mut suoraan Ihosen kämpälle. Grillattiin jotain ja taisin nukahtaa. Yö oli suhteellisen raskas, kun joskus kolmen tienoolla Aggro-ana soittelee, että qstokissa on lesboja. Puoli viideltä pikkutunneilla Vaasalandian pelätty sotaratsu soittelee, että Helsinki lähenee melko nopeata tahtia ja pakka pitäis saada lainaan. Sanoin notta soitappa Malinille tai Häkkvistille ja niinpä Mono sai pakkansa. Priti kuud. Kävin myös darrapaskalla keskellä yötä ja herätys seitsemältä. Jonku verran meinas ramasta, mutta pakko oli harjailla sm-kisoissaki.
Sm-kisaplän oli helppo. Formaatti täysin hallussa, kiitos kolmen testipelin. Kalat on tuttu pakka kaikille vintagea pelaaville, sillä se tunnetaan myös sanalla bye. Koska t2 on paska ja kala on paska, matematiikan sääntöjen mukaan kahdesta negatiivisesta tulee positiivinen. Eli kala on paras t2:ssa. Ja niin oli. Ekalla kiekalla pelaan viime vuoden kisoista tuttua Jonnea vastaan, joka pelaa vastaavan tyyppistä keittiönpöytäunelmaa kuin Oulun mahtavin ihminen, Ämmälän Mikko. Ämmälä-special on suomeksi pakka, jossa on saatanasti sinisiä kortteja ja muun värisissäkin korteissa pitää lukea lause "draw a card." tai niitä ei pelata. Ämmälä-special on myös sellainen pakka, joka ei tee ensimmäiseen seitsemään vuoroon mitään muuta kuin nostaa kortteja ja pelaa islandeja. Jonne pelas ekassa pelissä islandeja ja Howling Mine -tyyppisen vihreän enkamentin, jolla mä sain kaasua kaloille ja voitin. Toinen peli ei mennytkään ihan nappiin, kun jonne pelasi mun neljännen vuoron jälkeen pasianssia 125 vuoroa käyttäen hyväksi casual-herkkuja tyyliin Time Stop, Time Stretch jne. Kolmas peli on mun, koska Jonne pelaa Howling Minen. Siisti kortti thank you for gas.
Kakkosmatsi Närvän Kithkinit. Voitin helposti.
Kolmosmatsi unwinnable monored. Häviän.
Koska en koskaan ollut draftannut näitä settejä, tarvin Limited-Kuninkaan apuja. Teemu kertoi, miten drafti hoidetaan kahdella sanalla: forcaa valakosta. Okei. Joku paisti passaa mulle Grim Poppetin ja sehän menee suoraan pakkaan, joka on kuin Spärden märkä uni: maailman hitain diissel-läjä, jonka kurve alkaa neljästä. Ketään ei kuitenkaan kiinnosta niin ei pakasta sen enempää.
Hävisin heti seuraavanki kierroksen ja valmennusosasto Hyvönen toimi niinku pitääki: haki kiireesti hornan ja bisset ja pakotti juomaan. Olin nimitäin unohtanut juoda olutta parin kierroksen aikana ja alko hirvee downswing-tuuttailu. 2-2 tilanne vaati melkosen nousun, mutta sehän toimi edellisillan vahvoista suojakänneistä huolimatta. Seuraavaksi harjasin Nuten, joka juoksi jokaiseen temppuun ja trikkiin, vaikka sanoi tietäneensä, että ne oli mulla kädessä. Oisinko lie pelannu Visa-style eli käsi vaakatasossa, mutta ei se ny peleihin vaikuttanu. Ennen matsia tein ovelan tempun ja heitin vahingossa pakan lattialle parin hehtaarin alueelle ja meinas olla vaikeuksia muistaa, mitä kaikkea ryönää pakassa oli. En saanut edes rangaistusta, sillä toilailu meni kuulemma kömpelyyden piikkiin. Vastus oli pitkä muttei sitkeä.
Seuraava vastus oli Mikko Snygg, jolla ratingit on 400 pistettä mua edellä. Ennen matsia Mikko sanoi jotain suuntaan, että jos ei tätä kierrosta voita niin se on kotiin lähdön paikka. Kotiinpa taidat lähtä, sanoin ja niinhän siinä kävi. Viritin vaarallisen rating-miinan, joka posautti Mikolta 40 pinnaa ratinkia, että kiitosta vaan.
Toisessa draftissa kävi sen verran hienosti, että draftasin taas valakosta ja taas mulle passattiin Grim Poppet. Tein samanlaisen deasel-läjän ku edellisellä kerralla ja menin pihalle tankkaamaan. Pihalla kävi hassusti, että olin laittanu pakan johonki huonoon paikkaan. Pakka kädessä lähdin sisälle päin, kun Hellsten sanoi mun pakan olevan vähän kostea. Muutama kortti piti proksata. Pelasin tamperelaista kitarasankari Markya vastaan ja pelasin kahdesti väärän proksyn väärään vaiheeseen, kun en tiennyt, mitä ne teki eikä tullut mieleen tarkistaa. Pakka oli ihan kohtuullisen hyvä, mutta mokiin häviää mestarikin.
Pelien jälkeen olut maistui yllättävän hyvin. Myös Mäki-Tsägä maisteli juomia kahmalokaupalla ja oli loppuillasta aika vaikeasti tulkattavaa seuraa. Teemu kävi pelaamassa lekaa Markyn herkkupakalla, idealilla. Paska formaatti. Lauantai-illan kohokohta oli MJH:n Stasis-dominointi. MJH tuli ulos kaljakeijojen luokse kierros toisensa perään käsi housuissa tuulettaen "SAINPAS TAAS TASURIN!" ja neljän kierroksen jälkeen miesten mies oli miehekkäästi 0-0-4. Viimeisellä kierroksella MJH oli jo niin päissään, että hävisi 2-1 Goblineille pelaten goblineiden endiin MEDITATEN, kun suunnilleen letaalit on jo tulossa, käsi täynnä goblineita ja warchief pelissä parin vialin kera. MJH:kin huomasi analysoituaan tilannetta, että ei ois varmaan kannattanu skipata omaa viimeistä vuoroa. Mutta hieno oli miehen turnaus, vaikka formaatti oli jörssiä. Lähdettiin joskus yöllä reissaamaan kohti Ihosen mestaa ja mä sain totuttuun tapaan taas olla autokyydin Rikolan sylissä. Kiva paikka. Mäki-tsägä oli aika vaikea saada autosta ulos ja sisälle päästyään sammui tuoliin. Olin sen verran kaukaa wiisas, että kehotin Juhaa ottamaan ämpärin Jussin eteen eikä aikaakaan, kun ämpäri alkoi täyttyä. Juha teki Spetznazille dekkiä, Kari esitteli mulle Lesbians from outerspace -sarjakuvaa ja mä nukahdin rambo-style kovalle lattialle kuulemma hassuun asentoon.
Sunnuntaiaamu oli tavanomaisen raskas itse kullekin ja edessä odotti sm-vintaasi. Meinasin jäädä pelailemaan sivuturnauksessa draftin loput kierrokset, että pääsisin pelaamaan kalaa kolme kierrosta, mutta vintage kutsui. Voi saatana, minkä virheen teinkään. Olin leikkinyt confidant-combolla Oulussa ja kilahdin pelaamaan sitä, kun en jaksanut alkaa keksimään mitään kovin mageeta Workshop-pakkaa. Valmennustiimi oli vahvasti sitä mieltä, että pelaa ny perkeleen paisti shoppeja. Olin perseestä enkä pelannut. Siitäs sain. Vintagesta ei muuta mainittavaa kuin, että Hyvärinen oli tapansa mukaan huutamassa tuomaria kierros toisensa jälkeen ja oli muutenkin tapansa mukaan paistikas. Vintagen tulos oli 0.
Koska vitutus oli kova eikä kaljaa voinut tulevasta automatkasta johtuen juoda, piti katsoa, kun paikalle tupsahtanut Visa joi virolaisia herkkujaan. Katsottiin poikien kanssa, kun Terska harjaa ensin arkkipro Esan ja sitten Tuomen tyynen viileästi. Sitten koitti aika byen, Kalle McNalle feat. Gaddok Teeg otti vähän pataan ja Terosta tuli Suomen mtg-skenen uusi legenda.
Irkkiherkkua:
<@Nod> Teemu sentään pelasi legacyä, formaattien Turkua.
<Nastaboi> SM-vintage, kaikki häviävät
<@teemuhy> mä veikkaan, että rampon suolan kumulatiivinen vaikutus masensi siihen tottumattomat ei-oululaiset, ja lopulta johti siihen, että oulu voitto kisat
<@teemuhy> sen näki monen kasvoilta, että rampo on paikalla
Esalle kiitti otsikkoideasta.
Suck on balls, boys.
Aihe: SM-kisat 08 - suolainen mutta operatiivinen (Luettu 2580 kertaa)