Eiköhän asevelvollisuudesta luopuminen ole melko epärealistista, jos tavoitteena on ylläpitää uskottavaa puolustusta ilman Natoa. Eikä tuossa pakkotyössä minusta olisi niin paljoa pahaa, jos se koskisi sataa prosenttia ikäluokasta. Nykyisessä muodossaan se on kyllä väärin, vaikka onkin pikku hiljaa tullut tasa-arvoisemmaksi. Muistan nimittäin, kuinka mua rankaistiin takavuosina pidemmällä palvelusajalla, koska en suostunut tappokoulutusta hankkimaan. Sivari oli silti hauskaa aikaa, enkä vaihtaisi niitä päiviä pois. Nykyään sivari ei edes väkisin joudu enää palvelemaan 13 kuukautta. Tässä on tullut edistystä.
Silloin tällöin olen kuullut kysymyksen "mistä resurssit muijien aseistamiseen?", kun on nykyistä järjestelmää puolustettu ja tuumailtu, että ei naisia puolustamaan tarvita. Tässä kohtaa oon vastaillu, että eikö se asevelvollisuus voisi tarkoittaa yleisempää palveluvelvollisuutta. Eli nostettaisiin siviilipalvelus yhtä tärkeään, ellei jopa tärkeämpäänkin, rooliin kuin asevelvollisuus. Ei nimittäin olis pahitteeks tälle yhteiskunnalle, jos kaikki 18-kesäiset kävisivät vaikkapa ensiapu 1 & 2 kurssit, mitä ainakin 2000-luvulla sivarissa "joutui" käymään. Voisi olla, että tätä kautta saataisiin lisäkäsiä hoiva-alalle.
Esimerkiksi miespuolisista henkilökohtaisista avustajista (1-2kk intensiivijakso hoiva-alan perusteita riittäisi näihin hommiin koulutukseksi vallan hyvin) on jo nyt huutava pula ja tilanne tuskin paranee, kun suuret ikäluokat vanhenee. Jos kutsunnoissa sopivat tyypit ohjattaisiin kuudeksi kuukaudeksi hoitokotiin töihin, niin saattaishan useampikin tyyppi huomata, et "Hei! Täähän on antoisaa, vaikkakin välillä raskasta, työtä. Pitäisköhän tällä alalla jatkaa pidempäänkin!?"