Joskus alkukesästä Joose otti yhteyttä ajatuksenaan järjestää jokin isompi turnaustapahtuma luonnonkauniissa Kuopiossa, ja kysyi, voisiko se olla vaikka tämänvuotinen Highlanderin suomenmestaruuskilpailu. Maamme HL-skenen aktiivisimmat kalauttivat päänsä yhteen ja kellään ei tuntunut olevan suuremmin asiaa vastaan, maakuntamatkailua kun ei ole tullut mitenkään liikaa harrastettua, tai Allun sanoin "hyvä tekosyy mennä Sienelle dokaamaan". Sieni tosin itse ei juo, mutta asia oli sillä päätetty.
Testailin kaikenlaista herkkua kuten Grixispaanua jossa oli Wildfiret, Death Cloud, Ultimatum, Nicol Bolas PW ja rutosti manakiviä. Pelailin keittiön pöydällä kalakontrolliani vastaan enkä voittanut yhtään peliä. Kilahdin tajutessani, että aina kun olen lainannut kyseistä kalaa kelle tahansa, on sillä pelattu palkinnoille tai vähintään top kasiin. Korvasin osan kaloista oikeilla korteilla, mutta jonkin verran herkkua pakkaan vielä jäi. Lista:
"300 kg kevyempi auto" (ks. selitystä alempaa)
// Lands (33)
20 Island FOIL
1 Scalding Tarn FOIL
1 Misty Rainforest FOIL
1 Polluted Delta FOIL
1 Flooded Strand FOIL
1 Wasteland
1 Rishadan Port
1 Tectonic Edge
1 Dust Bowl // En käyttänyt kertaakaan
1 Karakas // Oli yhdessä matchupissa relevantti
1 Riptide Laboratory FOIL // Käytin kai kerran
1 Faerie Conclave FOIL
1 Mutavault
1 Mishra's Factory fbb
// Creatures (23)
1 Sygg, Calain Cuningas FOIL // Nosti 0 korttia, lähtee
1 Spiketail Hatchling FOIL
1 Looter il-Kor FOIL
1 Fathom Seer FOIL // Nutsit
1 Coralhelm Commander // Nutsit
1 Kira, Great Glass-Spinner FOIL
1 Vendilion Clique FOIL
1 Sower of Temptation
1 Aether Adept FOIL
1 Man-o'-War FOIL
1 Cold-Eyed Selkie FOIL
1 Wake Thrasher
1 Calcite Snapper FOIL // Miks ihmiset dissaa tätä? Mauton mies.
1 Sea Gate Oracle
1 Plumeveil FOIL
1 Venser, Shaper Savant
1 Masticore
1 Glen Elendra Archmage FOIL
1 Riftwing Cloudskate FOIL
1 Mulldrifter FOIL
1 Teferi, Mage of Zhalfir
1 Razormane Masticore FOIL
1 Meloku, the Clouded Mirror FOIL
// Counters (22)
1 Stifle FOIL
1 Spell Snare
1 Force Spike FOIL
1 Disrupt FOIL
1 Spell Pierce FOIL
1 Remand FOIL
1 Daze FOIL
1 Memory Lapse FOIL
1 Mana Drain
1 Counterspell FOIL
1 Negate FOIL
1 Mana Leak FOIL
1 Miscalculation
1 Deprive
1 Logic Knot // UU counter target spell, ei paha
1 Cryptic Command FOIL
1 Thwart
1 Foil FOIL
1 Misdirection
1 Force of Will
1 Commandeer
1 Pact of Negation
// Other (22)
1 Chrome Mox
1 Ancestral Vision
1 Sensei's Divining Top FOIL
1 Mind Stone FOIL
1 Guardian Idol // EBF tapped välillä raskas
1 Talisman of Dominance FOIL
1 Talisman of Progress FOIL
1 Into the Roil FOIL
1 Sapphire Medallion // Ei vielä täysin vakuuttanut
1 Psionic Blast FOIL
1 Sword of Fire and Ice FOIL
1 Vedalken Shackles FOIL
1 Back to Basics
1 Repulse
1 Jace Beleren FOIL
1 Threads of Disloyalty // Piti laittaa aggroja vastaan, mutta ei vakuuttanut
1 Jace, the Mind Sculptor
1 Control Magic fbb
1 Fact or Fiction FOIL
1 Gifts Ungiven FOIL
1 Gush
1 TreacheryPakka voittaa hyvällä prosentilla kaikki, paitsi nopeat aggrot. Niitä vastaan pitää nostaa yksittäisiä pommeja, ja reissaaminenkin onnistuu usein tempokorttien avulla. Pakan counterit maksavat 0-2 manaa, joten vähääkään hitaampia pakkoja vastaan omaa peliä voi suorittaa UU koko ajan pystyssä. Tällä hetkellä testissä ovat Merchant Scroll, Domestication ja Rushing River, ja eiköhän Scars of Mirrodin tuo taas jotain mukavaa pakkaan.
Turnauksen lähestyessä alkoi vähitellen tajuta, että Kuopio on oikeastaan aika kaukana, ja Allun foldatessa jonkun tekosyyn varjolla Sieni tarjosi hätäpäissään yöpaikkaa minulle, että edes joku tulisi turnaukseen. Kyytivaihtoehdot olivat varsin vähissä, mutta sitten muistin, että Poromagia oli menossa tapahtumaan myymään, joten yhteys Aarneen ja kyyti oli järjestynyt. Kotona Emma oli vähän epäilevä, kun kerroin meneväni porojen kyydissä sienelle yöksi. Asiaa ei yhtään auttanut, kun näytin hänelle Henrin Facebook-profiilia, jossa luottamusta herättävän nuoren miehen sijasta läähättikin Nelli-niminen koira. Porojen kuvia en uskaltanut näyttää. Torstaina katselin vielä Facebookista, että turnausjärjestäjä on muuten edelleen sairaalassa, mutta eipä ole tapoihini kuulunut moisista pikkuasioista huolestua.
Perjantaina puolenpäivän aikaan lähti Porokaravaani Pasilasta liikkeelle, mitä nyt kilometrin päästä käännyttiin takaisin hakemaan vaihtokassa. Aarnella ja Janilla oli molemmilla eri häät lauantaina, joten he pistivät vahingon puoliksi ja lähtivät molemmat Kuopioon. Formaatin aiheuttamalla tykytyksellä oli tietenkin osansa asiassa. Autossa oli kamaa sen verran, että pääsin halaamaan kortteja koko matkan, mikä helpotti hieman eroikävään. Autosta noustuamme totesimme jousituksen olevan edelleen pohjassa, vaikka kuorma oli ilman meitä 300 kiloa kevyempi. Katsahdin arvioivasti hyvälihaisiin kanssamatkustajiini, joiden täytyisi siis painaa keskimäärin 110 kiloa. "Niin mä painan siis 80 kiloa." "Ai, no sitten se on kyllä yli 300 kiloa", Jani nauroi, "me aliarvioitiin sua ehkä 25 kiloa." Keskustelu lienee ollut alitajuisesti mielessä jäätelökaupassa, jossa jäätelöni oli tietenkin isoin. Tai sitten oli vain riidit siitä, että Aarne maksaa.
Heti alkumatkasta Jani muisteli
IRC-quotea, jossa joku valitti ensin sivukaupalla mummoista ja sitten:
<KaKu> Voi helvetti
<KaKu> Unohdin tilittää siitä miten Nalle Puh oheistuotteet vituttaa mua
<KaKu> Vois tehdä listan ens kertaa varten niin ei unohtuis tollasii olellisii juttui
Valituslista jäi kuitenkin tekemättä, kun preferoimme hyväntahtoista käkättelyä Magic-maailman ilmiöille. Aarne sai pienoisen orgasmin alkumatkasta kun Jelly soitti ja kysyi ujosti, löytyisikö hänelle paria jos tulisi pelaamaan 2-päistä tänä iltana. Olisiko Jellyn paluu korttien pariin viimeinkin toteutumassa? Skeneä ja sen muutoksia puitiin pitkin matkaa. Todettiin, että sosiaaliset taidot ovat yhtä tärkeitä kuin pelitaidot, sekä pärjäämisen että pelin itsensä kannalta. Jos menestys nousee hattuun, on hankala löytää mitään tiimiä missä testata. Samoin paikallisia nuorempia pelaajia ei pitäisi olla varaa kohdella ylimielisesti. Siitä oltiin samaten yhtä mieltä, että kehitystä on tapahtunut parempaan suuntaan.
Skenen persoonat analysoitiin tietenkin taas läpi (ihan hyväntahtoisesti jos joku nyt jää kauheasti miettimään). Osansa saivat ainakin Tope, Hiltunen, Malin, Sundberg, Häggkvist, Eki, Kosti, Hyvis, Pulze, Pasi, Johanna ja Vainikainen. Näistä viimeiseen liittyi poikien hieno muistelu oliko nyt Jyväskylän SM/PT-karsinnasta, jonne matkalla Vallin ajoi liittymästä ohi ja vielä 40 kilometriä. Palattaessa samaa tietä sinne, mistä alun perin piti kääntyä, Vainikainen totesi jokaisen risteyksen jälkeen "tuostakin kääntymällä olisi pikkuteitä pitkin päässyt perille mutta
" "No käännytään sitten jostain kun kerran osaat." (Marttyyriäänellä.) "Mennään nyt vaan sinne takasin
" Tunnelma taisi silloin olla aavistuksen kireä, mutta meidän yli nelituntinen matkamme tuntui olevan ohi parissa tunnissa.
Turnauspaikalle pääsy osoittautui yllättävän hankalaksi johtuen aiemmin paikalla käyneiden huonosta muistista, runsaista yksisuuntaisista kaduista sekä keskustan katutöistä. Turnauspaikalta löysimme Sienen tuskailemassa Event Reportterin kanssa Joosen maatessa yhä sairaalassa. Kuukautta aiemmin leikattu umpisuoli olikin tulehtunut tai jotain, mutta mies oli jo suunnittelemassa pakoa huomisaamuksi. Jätimme Sienen kymmenenneksi draftaajaksi ja menimme pitsalle. Känkky oli hyvää tai sitten meillä vain oli nälkä. Tarjoilija tosin yritti uskotella itselleen olevansa edes vähän kebabpitseriaa fiinimmässä mestassa, vaikka ikkunan isot kokispullotarrat kertoivat omaa totuuttaan.
Porot lähtivät tarkastamaan Janin mummon mökin myrskyn jäljiltä, ja minä jäin nauttimaan Sienen vieraanvaraisuudesta. Henrillä on siisti 50 neliön kaksio keskustassa, mutta siitä huolimatta hän on muuttamassa Vantaalle Ossin nurkkiin. Illalliseksi hän laati meille pinaatti-pekonipastaa, juomaksi tietenkin luomumaitoa. Sitten pelattiin vähän Magicia ja todettiin, että pakkani ei voi hävitä Reanimaattorille. Telkkarissa näytettiin jotain uskomattoman huonoa ninjaleffaa, koviksi haukutut patjat osoittautuivat huomattavasti mainettaan paremmaksi ja uni voitti.
Aamusella Henri paistoi minulle munaa ja itselleen valkuaista sekä paahtoi leipää. Danone-jukurtit olivat vähän yllättävä valinta korkean sokeripitoisuuden ja käsittämättömän hirveiden mainostensa takia, mutta kokonaisuutena aamupala oli mitä mainioin. Evääksi jäi hedelmiä ja välipalakeksejä. Kävelimme turnauspaikalle, missä Hyvärisen kyydillä tulleet Niemen veljekset ja Sebastian jo odottelivat. Kello oli kymmentä vaille yhdeksän, joten heidän oli täytynyt lähteä Helsingistä joskus neljän aikoihin. Normaali aika postin lajittelukeskuksen työntekijöille. Tuomas, Janne ja Arne Pulze edustivat loppuja ulkopaikkakuntalaisia. Jani ja Aarne päätyivät molemmat boostaamaan pelaajamäärää, joksi jäi mahtavat 31. Joosekin saapui hengissä paikalle ja lainasi Aarnelle jonkin pinon.
Pakka oli mielestäni uusien suojien tarpeessa, mutta Porotiskillä ei ollut näyttää kuin pääkallo- sekä ninjakuosia. "Ninja" tosin näytti enemmän miespuoliselta geishalta, joten ostin kaksi 50 suojan pakettia kaverihintaan. Suojat olivat sen verran pehmeitä, että foilien yläreunaan jäi söpö aaltokuvio. Onneksi Porojen foilikansioista löytyi joka selauskerralla jotain uutta, joten ihan Hukkareissu ei tästä heillekään tullut.
1. Antti Lyytinen (kriisi) Reanimaattori
Antti oli tuttu kaveri
Ropeconeista jostain turnauksista. Ensimmäisessä pelissä pakka teki mitä osaa: counteroin jotain spellejä, sain ukolle miekan kiinni ja ajelin voittoon. Antti väitti, että olisi saanut Akroman animoitua, mutta Karakkaani sanoi että ei kannata. Toinen peli oli Magicia parhaimmillaan. Antti sai pakotettua Hermit Druidin peliin, mihin topdekkasin Psionic Blastin. Tämän jälkeen en sitten nostanutkaan koko pelissä muuta kuin islandeja ja aina välillä jonkun counterin, ettei peli suotta etenisi. Antin oli pakko pelata Zombify Druidiin, koska muita targetteja ei ollut. Heti tämän jälkeen hän nosti pakan viimeisen basicin, koska oli joutunut fetchailemaan niitä erään tietyn enchantmentin vuoksi. Druidi siirtyi siis ajomoodiin tehden yhteensä ainakin 12 vahinkoa, koska en nostanut yhtään miestä eikä Conclavekaan blokkinut Darkblastin takia. Kolmessa lifessä Antti lopettaa pyristelyni Natural Orderilla Force-backupilla.
Aikaa oli kellossa enää vähän, ja jouduin mulligoimaan kuuteen ja lähtemään kädellä, jossa ei ollut counteria mutta parit nopeat miehet. Thrasher oli ennätysnopea saadessaan saman tien Darkblastista, mutta Snapper ajeli Antin viiteen ennen treidaamistaan Druidin kanssa. Kädessäni ei ollut mitään, joten pelasin Sea Gate Oraclen, vaikka se päästäisikin vastustajan Dredgaamaan. Pakan päällä olivat Karakas ja Mana Leak, molemmilla 4 landia. Olin nähnyt niin monta shroud-miestä ja vain yhden legendan joten otin Leakin, ja Antti kiitti animoimalla jotenkin Ionan. Outit olivat vähissä, joten nostin pakan päältä miekan, johon Antilla oli Force of Will. WTF? Pro kun olen, seuraava nousu oli Razormane Masticore, joka Antin oli pakko chumpata Ionalla. Häneltäkään eivät keinot lopu, koska löytyi Oath of Druids ja siitä sen verran blokkereita, että kumpikaan ei ehdi voittaa. Kiitos pakka, ekan rundin tasuri hyvästä matchupista, millä voi olla kauaskantoiset seuraukset.
1-1-1 (0-0-1)
2. Miikka Niemi (Miguel) Stax (paritus alaspäin)
Miikka on tuttu kaveri Helsingistä ja pakastakin oli vähäiset riidit. Miikka pelasi vuorolla 2 Workshopista Talismaanin, joka jäi Spell Snareen. Sen jälkeen Workshop saikin Portista joka ikisellä upkeepilla, ja Miikan rituaalilla kiihdyttämä Nether Void pissi enemmän omille kintuille, kun tyydyin vain joka vuoro porttaamaan ja ajamaan Conclavella. Miikka sai Welderin ja sillä Cleanupissa discardatun Slaverin, mutta silloin oli jo liian myöhäistä.
Toiseen peliin pidin mahtikäden Sygg, Vendilion Clique, landia. Miikka nokitti toisen vuoron Humilitylla, mitä seurasivat Intuition Crucibleen, geddon, Tabernaakkeli ja Propaganda. Cruciblen sentään counteroin, ja pääsin maksamaan kolme manaa vuorossa siitä ilosta, että saan ajaa 1/1:llä päähän. Miikan ainoat mana sourcet olivat 3 Mirrodinin talismaania, mikä vähän auttoi. Psionic Blast lopetti pyristelyt. Viereisessä pöydässä Hyvis posautti matsin GW:tä vastaan ja sitä itkua piti sitten kuunnella toista tuntia.
2-0 (1-0-1)
3. Aarne Halén (Korva) UGr Heartbeat combo
Joosen antama lainapakka ei ollut ihan viimeiseen asti tuunattu, mutta onneksi Aarne oli pelannut Heartbeatia aikanaan Standardissa. Avauskädessä tykytteli Commandeer, ja punoin heti juonet. Aarnen aloittaessa tokan vuoron Rampant Growthilla täppäsin itseni tokalla vuorolla ulos toivoen Aarnen pelaavan jotain hyvää Commandeeriin. Aarne oli tietenkin pitänyt käden, jossa oli Gifts ja kuuhaa, joten juoni onnistui täydellisesti. Pääsin Aarnen Giftsillä pari kilometriä edelle ja voitin.
Toisessa pelissä oli enemmän taistelua. Jossain vaiheessa minulla oli 4 landia joista 2 pystyssä ja kädessä Deprive. Aarne pelasi Heartbeatin ja annoin sen käydä, mutta bouncasinkin endissä Cryptic Commandilla. Aarne sai Careful Considerationin responssina, mutta meni selvästi hämilleen ovelasta pelauksestani joten sain henkisen yliotteen. Joitakin vuoroja myöhemmin sain upkeepissa Turnabouttia landeihini, mutta olin nostanut Pactin, jolla sain kalastettua jonkin ison spellin. Lethalit edessä Aarnella oli kolme käsikorttia joista kaksi tiesin, vilautin counteria ja sain kädenojennuksen.
2-0 (2-0-1)
4. Antti Kontio BR Goblins (paritus alaspäin)
Antti on mukavanoloinen kaveri, kalliokiipeilijä joka ruskettuneine Kippari Kalle -kyynärvarsineen näyttää kaikkea muuta kuin tyypilliseltä MTG-nörtiltä. Jäin usein kierrosten välissä kuuntelemaan Antin ja Henrin keskusteluja oikeanlaisen ruokavalion merkityksestä kehon ja koko planeetan hyvinvointiin. Koska Antti oli pitänyt vähän taukoa pelistä ja tarvitsi helposti lähestyttävän dekin lainaan, tälle lyötiin tietenkin Goblinit kouraan. Nyt olisi ollut kiva win and in eipä tule onnistumaan. Hyvin rakennettu goblini on huonoimmasta päästä matchuppeja.
Voitin kriittiseksi osoittautuneen nopanheiton, sillä Antti vastasi kalapomooni pelaamalla toisen vuoron Piledriverin ja miekkaani pelaamalla oman miekan. Pääsin ajamaan ensinnä miekan kanssa, ja kolme ajoa myöhemmin Antin elämäpistesarakkeessa komeili 0. Toisessa pelissä molemmat pelailivat paskoja miehiä, kunnes pääsin viiteen manaan ja slämmäsin pöytään Razormanen, joka sai heti Terminatesta ja sitten Antti sai jotain miehiä boostaavaa peliin, mikä riitti.
Kolmannen pelin aloitin laittamalla Anssin postiin, Antti Vialilla. Nostin tietenkin pakan päältä Spell Piercen, joka ei enää sen jälkeen tehnyt yhtikäs mitään. Thoughtseize varmisti, että Recruiter resolvaa, minkä aikana kävin syömässä. Kämmäsin vielä, kun missasin, että olisin voinut bouncata Vialin ja jättää countermanat pystyyn Ringleaderia varten, mutta hankala siitä olisi silti ollut mahtaa.
1-2 (2-1-1)
5. Miro Ahvenainen UW kontrolli (paritus alaspäin)
Kolmas paritus alaspäin merkitsi, että top kasiin ei olisi minkäänlaisia mahdollisuuksia muuten niin mukavalla 3-1-1 -tuloksella. Miroakin vastaan olin pelannut joskus, ja kyseessä on jälleen ihan mukavan oloinen nasu. (Automatkalla puhuttiin muuten myös siitä, miten eräässä turnausraportissa kaikki vastustajat olivat "mukavia kavereita" ja toisessa, samasta turnauksesta kertovassa raportissa "random tyyppejä".) Tätä matchuppia on mahdoton hävitä, ja voitin kaksi peliä näytöstyyliin. Ensimmäisessä Miro resolvasi ainoastaan Elspethin, joka ajettiin piiloon Glen Elendralla ja Razormanella. Voittaessa käteen jäi seitsemän korttia kaasua. Toisessa tuli muistaakseni Pathia responssina morphin equippaukseen, joka paljastui Fathom Seeriksi. Kortti Etu much? Wall of Denialkaan ei paljoa auttanut miekkaa vastaan. Ninjasuojista vielä sen verran, että yksi sadasta hajosi, ja pääsin lunastamaan vielä yhden viidenkymmenen erän. Tämän matsin skuuppaaminen ei top kasin toivottomuudesta huolimatta tullut kysymykseenkään.
2-0 (3-1-1)
Ja kuinkas sitten kävikään, oliko meitä sijat 4.-11. tasapisteissä ja Aarne, Jani ja minä sijoilla 8., 9. ja 11. Janin suolasija edellytti tosiaan kaiken mahdollisen menevän väärin, mutta niin vain tapahtui. Ihan hienoa, että autokunnan yhteistulos 9-3-3 riitti hikisesti yhteen topkasitukseen. Onneksi Aarne hävisi nopeasti ja päästiin tekemään lähtöä. Paikallisessa kinkkilässä paljastui yrittäjyyden haittapuolia: ei voi enää mennä mihinkään raflaan ilman, että alkaa analysoida sitä yrityskonseptin näkökulmasta. Kolmen hengen combo oli perusmättöä, mutta kolmen euron kahvi pisti Aarnenkin vakavaksi. Kyseessä siis suodatinkahvia semmoisista sormustimista, joita vain suuret ikäluokat käsittävät kahvikupeiksi. Asiasta kysyttäessä paljastui, että kahvi olikin vain 2,50 ja 50 snt oli vedestä. Heti tuntui paljon kohtuullisemmalta.
Paluumatka kesti jostain syystä täydet neljä tuntia menomatkan noin kahden sijaan. Juttu ei lentänyt ihan menomatkan tasoisesti, paitsi kun Lindroos herkutteli ajatuksella osallistua salamurhaajapeliin, jossa stalkataan ihmisiä heidän oikeassa elämässään ja yritetään "tappaa" heidät mahdollisimman huomaamattomasti. Tapot sitten arvostellaan. Ainakin seuraavia esitettiin:
-Tunkeudutaan uhrin makuuhuoneeseen aamuyöstä ja ammutaan tämä värikuulapyssyllä tms. tyttöystävän kiljuessa vieressä.
-Palkataan hyvännäköinen nainen viettelemään uhri. Bonusarvoa, jos uhrin tyttöystävä on mukana pelissä ja saa kuulla tapon yksityiskohdat.
-"Sun muijallas on AIDS. Kuolet neljän vuoden päästä."
-Ajetaan uhri itsemurhan partaalle tekemällä tämä hulluksi. Sitten sillankaiteella nauru maittaa, kun kerrot, että kyseessä oli vain peli!
Porokaravaani saapui onnellisesti Pasilaan vähän ennen kahtatoista, ja ehdin juuri sopivasti myöhäisjunaan ja -bussiin. Maakuntamatkailu oli avartanut jälleen, ainakin kun sitä suoritti suurisydämisten miesten matkassa. Erityiskiitokset jälleen Aarnelle, Janille, Henrille, Jooselle ja Tuomakselle sekä onnittelut Jannelle. Buu kaikille kotiin jääneille sekä turhasta kitisijöille.