-1/-0 toimii joskus myös poistona: Kun kaksi hilleä tappelee, on tuo cantrip-poisto ja huonoimmillaankin U: draw a card, kunhan on ukko pöydässä.
-0/-1 yhdellä manalla sen sijaan olisi aivan liian hyvä. Se olisi huomattavan usein cantrip-poisto joko pikkumieheen tai combatin yhteydessä isompaan mieheen - juuri siksi Afflict on pelattava, vaikka on lähes identtinen kolmella manalla. Kolmen manan cantrip-poisto riittävän useassa tilanteessa on riittävän hyvä pelattavaksi.
Needle Drop tulee lähimmäksi ja sitäkin joskus pelasi, mutta ei mielellään - se ei tappanut pikku-ukkoja kuten täppereitä, jotka eivät aja tai blokkaa ja siten saa lämää.
Mutta missä formaatissa? Esim. lekassa yhden manan "-0/-1 & draw a card" olis edelleenkin hädin tuskin pelattava edes keittiönpöytäpeleissä. Edes standardissa en pelaisi mitään Afflicteja, ja siinä sentään on vain uusimmat blokit.
Needle Dropin jälkeen korttien taso on yleisesti muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta muuttunut keskimääräisesti paremmaksi. Needle toimii muutenkin vain jos kohteeseen on diilattu damagea jo aiemmin samalla vuorolla, mutta myös pelaajaan toisin kuin counterit (+/-), joten sitä pelaajaosuutta kortissa ei olisi ollenkaan, vaikka kortti olisikin -0/-1. Damagella ei tosin voi vahingoittaa indestructibleja toisin kuin plus- ja miinuscountereilla, mutta montaako yhen toughnessin indestructiblea yleisesti on tai montaako sellaista pelataan, koska kyseessä on kuitenkin vuoron loppuun asti? Dollienkaan en ole kuullut kenenkään vakikäytössä olleen missään pakassa koskaan, ja ne sentään taitaa olla niitä ainoita toughness-ykkösiä millä on jo valmiiksi tuhoutumattomuus, ilman equippeja siis. Muutenkin tuntuu jokseenkin suhteettomalle että -5/-0 löytyy yhdellä manalla (joskaan ei drawia) ja sitten -0/-1 olisi jokin hirmuisen paha. En usko, että se mitenkään OP tai varsinkaan broken olisi. Toki tähän voi tarjota esimerkkiä tai perusteluja, miksi näin olisi, mutten itse nyt ainakaan yhtään esimerkkiä moisesta keksi.
Ei kannata Legacya pitää minkäänlaisena vertailukohtana, kun uudet kortit joka tapauksessa joutuvat kiertämään Standardin läpi. Välillä toki tulee joku Mental Misstep, joka on Standardissa OK ja Legacyssä älytön vehje, mutta pääosin kannattaa miettiä constructedin kannalta sitä, että onko joku kortti mahdollisesti liian voimakas Standardissa.
No, joka tapauksessa yhden manan cantrippaava -0/-1 ei rikkoisi Standardia mitenkään, vaikkakin huonontaisi huomattavasti strategioita, joissa pelataan useita 1 toughnessin creatureita. Se olisi tehokas sideboard- tai jopa maindeck-ase kuten Gut Shot tällä hetkellä, kun siihen kuolevia manamiehiä ja Delvereitä pelataan runsaasti.
Limitediä kuitenkin pelataan aivan älyttömästi, ja limited-formaattia muokkaisi todella paljon common-rariteetin yhden manan spelli, joka tuhoaa 1 toughnessin creaturen ja nostaisi kortin. Yhden toughnessin creaturet olisivat paljon huonompia sellaisessa formaatissa kuin yleensä, ja luultavasti WotC ei halua sellaista tilannetta luoda, ainakaan jos syynä on vain yksittäinen kortti. Perusteluna olkoon havainto, että viime aikoina ei myöskään ole printattu enää pingereitä paljoakaan, ja jos printataan, ne ovat yleensä uncommoneita. Joskus oli melkein normi, että ainakin jossain blockin setissä oli common-pingeri.
Tuntuu kuitenkin siltä, että aliarvostat cantrippaamista. Vertaat omaa yhden manan cantrip-pikkupoistoa yhden manan -5/-0 antavaan EI-cantrippaavaan spelliin, kun sinun pitäisi verrata tuota -5/-0 -spelliä
Bewilderiin. Fleeting Distraction on huomattavasti parempi kuin Bewilder, koska se nostaa kortin yhdellä manalla kolmen sijaan, ja Bewilder on huomattavasti parempi kuin tuo -5/-0 ilman cantrippia, vaikka tuo -5/-0 olisi manamaksultaan nolla. Ja sanottakoon nyt sekin, että pelkän powerin alentaminen on aina paljon heikompaa kuin pelkän toughnessin alentaminen. Jos saisin valita kahden cantrip-spellin väliltä, jotka ovat kahden manan -10/-0 ja -0/-1, niin ottaisin tuon jälkimmäisen ilman kummempaa miettimistä.
Aihe: Return to Ravnica (Luettu 140698 kertaa)
