Ylläpidon huomautus: oli näemmä toiveajattelua, että keskustelu osaisi jatkua asiallisena, kun siihen ei aikaisemminkaan oltu pystytty. Ketju pysyy lukossa.Poliittinen korrektius on konsepti joka teininä tuntuu naurettavalta, mutta jonka idea yleensä avautuu elämänkokemuksen kautta. Lähestyn nyt aihetta sellaisten esimerkkien kautta, jotka eivät ole aivan langan alkuperäistä kysymystä vastaavia, mutta lupaan että lopussa päästään sinnekin.
Omalla kohdallani silmät avaava kokemus oli hyvän kaverin itsemurha viitisen vuotta sitten. Kuultuani asiasta olin seuraavat päivät kohtalaisen paskana, mutta sen jälkeenkin elämän jo voittaessa aihetta ei ollut kovin miellyttävä ajatella. Tietyissä pienemmissä piireissä
tämänlaista huumoria harrastavana aiheeseen liittyviä vitsejä tulikin ajoittain kuultua ja näihin aikoihin ne eivät juuri naurattaneet. Olivat itse asiassa hyvinkin epämiellyttäviä kuunnella, kuten varmaan voitte kuvitella jos olette käyneet läpi jotain vastaavaa.
Mutta mitä sitten? Vaikka tietyistä aiheista puhuminen on joillekin epämiellyttävää, eikö koko aiheen välttäminen kaikkialla ole hirveää ylireagointia? No, onhan se, enkä tuona aikana ikinä ottanutkaan mitään tällaista puheeksi. Kyseessä kuitenkin olivat jutut joita olisin ihan yhtä hyvin voinut itse heittää vähän aiemmin, ja joita nykypäivänäkin varmaan taas irtoaisi. Kysymys ei kuitenkaan ole siitä miten aiheelle herkkää ihmistä pitäisi suojella, vaan miten muiden olisi kohteliasta ottaa asia huomioon.
Itse kun en asiasta puhunut niin en myöskään odottanut mitään erityiskohtelua, mutta vaihdetaanpa nyt näkökulmaa siten että samaistumisen kohde en olekaan minä vaan joku kavereistani joka sattuisi tietämään tapahtuneesta, ei näin viisi vuotta myöhemmin vaan vaikka siinä hautajaisten aikaan. Jos olisitte tässä tilanteessa ja mieleen tulisi tosi hyvä itsemurhavitsi, kertoisitteko? Veikkaan rohkeasti että useimmat jättäisivät väliin.
Esimerkissä on kyse yksittäistapauksesta, jollaisia ei tule vastaan niin yleisesti että kehottaisin erikseen varomaan aihetta. On kuitenkin täysin vastaavia aiheita, jotka todella ovat sen verran yleisiä että minä en niitä ilman syytä nostaisi julkisesti esille. Juuri tästä aiheesta puhui Markun kakkossivulla linkkaama
Patrick Chapinin artikkeli, johon kukaan muu keskustelussa ei kiinnittänyt huomiota. Siihen ei minulla muuten ole lisättävää, mutta korostan että julkisesti ylivoimaisista voitoista puhuminen raiskauksina ja sanan homo käyttö geneerisenä haukkumasanana ovat erittäin tehokkaita tapoja antaa itsestään kuva keskenkasvuisena kakarana.
Vaan ei tämäkään vielä ihan vastaa tissikuvien esittelyä turnauspaikalla. Ketä se nyt muka satuttaa? Ei varmaan ketään, jos sinä ja kaikki muut paikallaolijat ovat valkoisia miehiä, jotka ovat tottuneet siihen että suurin osa mediasta suunnataan nimenomaan meille. Otetaan tähän kuvitteellinen esimerkkitilanne. Päädyt vaihtoehtoiseen todellisuuteen, jossa tyypillinen Magicin pelaaja ei ole parikymppinen mies, vaan keski-ikäinen nainen. Olet muuttanut uudelle paikkakunnalle, ja ensimmäisessä FNM:ssäsi olet ainoa alle nelikymppinen ja ainoa mies. Vastustajillasi ja kaikilla muillakin pelaajilla on pelimatoissa, sleeveissä, tokeneissa sun muissa enimmäkseen
tämäntyyppistä kuvitusta. Sanotaan vielä että et olekaan kokenut Magic-pelaaja vaan ensimmäistä kertaa kokeilemassa jos tällainen peli tuntuisi siistiltä.
Kuinka mukavaksi tuntisit olosi tuollaisessa ympäristössä? Tekisikö heti mieli vierailla toistekin? Kuinka paljon veikkaisit kokemuksen eroavan siitä millaista on olla naispelaaja tosimaailman Magic-turnauksessa?
Jos turnausjärjestäjä julistaa heittävänsä ulos pahalta haisevat tai kovaan ääneen törkeyksiä huutelevat pelaajat, tämä ei oletettavasti herätä kummempaa vastustusta. Tissikuvien kieltämisessä peruste on sama: miellyttävän turnausympäristön luominen. Kyseessä vain on häiriö, joka kaikkien paikallaolijoiden sijaan kohdistuu vähemmistöön, johon (useimpien lukijoiden kohdalla) et itse satu kuulumaan. Rajanvedon vaikeus ei myöskään ole uniikki ongelma. Kuinka pahalta pitää haista että paikalta poistaminen on perusteltua? Kuinka kovaa pitää huutaa ja kuinka pahoja törkeyksiä? Kuinka esineellistävää kuvituksen täytyy olla että sen esillä pitämisen kieltäisi? Vaikka millekään näistä ei voida määrittää yksiselitteisiä eikä edes konsensuksen mukaisia rajoja, se ei tarkoita etteikö ongelmatapauksiin voisi puuttua.
Tässä siis on miksi mielestäni tissikuvien esittely turnauspaikalla on lapsellista ja tarvittaessa niiden poistaminen perusteltua. Siihen mitkä noista nimenomaisista tokeneista pitäisi kieltää ja mitkä sallia en ota kantaa, enkä näe kyseistä väittelyn aihetta sen hedelmällisempänä kuin vastaavasti sitä kuinka pahalle turnauksessa on ihan tarkalleen sallittua haista. Ja kun joku muu nyt on sitä mieltä että kaikki mikä ei ole pornografiana kiellettyä pitäisi sallia, toivoisin että kertoisitte miksi näkemykseni on väärä, erinäisten olkiukkojen kuten Päivi Räsäsen ja “mielensäpahoittajien” kaatamisen sijaan.