Mulle ei vielä koskaan ole valahtanut yhtään feikkiä, mutta aion kyllä läpikäydä tietyt kortit vielä josko löytäisin. Vielä viikko sitten en tiennyt asiasta yhtään mitään, mutta nyt vähän moksiostoksilla käytyäni ja saatuani käsiin varsin merkillisen yksilön olen joutunut paneutumaan asiaan ja päässyt syvemmälle. Täytyy sanoa, että eletään mielenkiintoisia aikoja! Yritän vähän kerätä tähän tietoa mitä olen kerännyt ja yhteenvetänyt tutkielmissani. Mitään ei kuitenkaan kannata ottaa 100% totuutena, koska minulla ei ole edelleenkään kauheasti kokemusta asiasta eli SISÄLTÖ PITÄNEE SISÄLLÄÄN VIRHEITÄ. Kaikki jutut ovat käytännössä eri lähteistä ja omia tulkintoja.
1)Bend-test ja osittainen bend.
Ihan ensimmäiseksi sanon, että älkää hyvät ihmiset tehkö sitä bend-testiä ellei ole täysin pakko. Kortit kestävät 8-12 taivutusta ihan wotcinkin infon mukaan. Jossain oli, että 20 taivutusta, mutta se on liikaa. Kortti antaa vain periksi ja vanhoja kortteja on luultavasti taivuteltu jo. Tämän sijaan voi tehdä osittaisen taivutuksen tunnustellakseen korttia. Samoin yksi parhaista testeistä on yksinkertaisesti tunnustella kortin pintaa. Vanhat kortit ovat hyvin epätasaisen oloisia.
2.) Valotesti & re-pack.
Paras yleistesti on kai tuo valotesti joskin sen arvo laskee jatkuvasti. Arvokkaissa korteissa -90 luvun lopulta pitkälle 2000-luvulle käsittääkseni parhaat arvokortti feikit olivat aina re-packattuja (jos joku tietää toisin niin kertokaa). Tämä prosessointi antaa mainion julkisivun kortille, mutta valotesti paljastaa kortin ilman suurempaa asiantuntemusta. Kiinan sarjatuotanteiset erät ovat ilmeisesti edenneet siihen, että ne läpäisevät testin, mutta youtuben perusteella ainakaan uusinta erää edeltävä erä ei vielä päästänyt valoa samoissa määrin läpi kuin aito kortti. Tämän todistamiseksi voi kotonakin viritellä jonkinlaisia puoliammattimaisia ansoja kortille kun laittaa sen vaikka pimeään pahvilaatikkoon johon leikattu sivuille aukot. Sitten tehokkaalla salamavalolla kuva kortista ja eron huomaa selvästi miten paljon vähemmän kortti läpäisee valoa. En ole itse testannut tätä. Huomioikaa, että ainakin vanhemmissa korteissa yksilöt päästävät hieman eri määriä valoa läpi, mutta tässäkin avainsana on tasaisuus. Re-packissa on tummia kohtia liimauksen takia. Huhujen mukaan myös mikroaaltouuni tuhoaa ainakin re-pack kortin siinä missä vain kuumentaa normaalia...Haluaako joku kokeilla?
3.) Blue layer
Tätä ei ole koskaan aiemmin vielä sarjatuotantofeikeissä ollut, mutta ilmeisesti nyt viimeinen erä sisältää ihan sinisen kerroksen. Ilman kerrosta ja mustalla kerroksella kortteja on kyllä liikkunut. Musta kerros kai juuri aikaansaa sen, että kortti päästää valoa eri määrän läpi tai valo saa eri sävyn. Surffailin eilen vähän ja sain sellaisen tuntuman, että nuo aidot sinisen kerroksen kortit maksavat hieman enemmän kuin tavalliset. Blue layerin havaitsee jollain suurennuslaitteella parhaiten kortin reunoilta ja etenkin kulmista. Lisäilkää jos jotain lisättävää on sillä olen tosiaan ollut tietoinen koko kerroksesta vasta muutaman päivän
4.) Kokotesti ja kulmat
Kannattaa kiinnittää huomiota kulmiin, koska niiden leikkaus teollisesti tarkkaan on ilmeisesti yllättävän haastavaa. En ihmettelisi, vaikka Kiinan kortit onnistuisivat tässä 99%, mutta ainakin melko useissa ebay-korteissa mitä katselin niin huomaa heti, että kulmat eivät ole ihan sitä mitä pitäisi. Toinen hyvä testi on ottaa valkoreunainen kortti ja laittaa se epäillyn kortin taakse. Yhtään valkoista reunaa ei pitäis tulla sivuilta läpi.
5.) Loupella tehtävä rossette-testi
Tästä multa puuttuu teknistä osaamista miten printtaus tapahtuu ja mitä kaikkea on kortissa mahdollista olla, mutta sen sanoisin, että hyvin vanhoissa korteissa lähes mikä tahansa on mahdollista tietyissä mittasuhteissa
Väittäisin lonkalta, että tämä on paras väline mittaamaan nykyisten ja tulevien feikkien luonteen.
Eli Loupe on tuollainen jeweller's kitissä tuleva pieni suurennuslasi jossa on valo. Sillä kun katsoo kortin pintaa niin alkaa näkemään yksityiskohtia. Kuviot muodostuvat pisteistä, jotka saattavat näyttää kauniilta 'kukkasilta' tai joltain muulta vaikeammin tulkittavalta, koska patterneja on kai ainakin kolmea erilaista ja muuttuvat sarjakohtaisesti. Aika hyvä testi ostettaessa aidontuntuisia white-bordered dualeja on se, että katsoo valkoista reunaa. Ainakin tähän asti tuo rossette-kuvio on jatkunut valkoisen reunan päällä jolloin kortti on selvästi feikki. Myös takapuolella saattaa olla sama ongelma, mutta musta ei näytä sitä niin selkeästi.
Se mistä uskoisin parhaidenkin kiina-korttien paljastuvan on printin terävyys. Tuonhan huomaa vanhemman sukupolven korteista selvästi silmällä jos on aito vieressä. Katsottaessa suurennoksella ero on jo aivan tolkuton. En jaksa millään uskoa, että uusinkaan kallein mahdollinen kiinan sarjatuontakortti pääsisisi siihen, että kirjoitus ja erilaiset kuviot kortissa olisivat yhtä terävää jälkeä kuin aidoissa korteissa on ollut alusta saakka. Kiinan kortit pitävät sisällään myös käsitteen kiinalainen laatu. Tuleehan moni niistä pelikortteja valmistavalta yhtiöltä ja kortit ovatkin tuntuneet käteen selvästi pokerikorteilta enemmän kuin magic-korteilta. Magic-kortin tunnehan on kädessä hyvin "ihana" ja omalaatuinen. Kortti on uskomattoman kestävän ja kimmoisan oloinen päästäen erilaisia ääniä jos uskaltaa vähän napsautella. Vanhemmat feikit eivät ole yleensä tähän päässeet, joskin jossain kohtaa ihan aisteilla eroa ei enää välttämättä huomaa oikean ja feikin välillä.
Loupella voi tutkia monia muitakin asioita kuten yksityiskohtia, kuntoa ja etsiä blue-layeria. Minusta vanhemmissa korteissa epäilyksiä voisi herättää se, että jos muste näyttää tuoreelta suhteessa kortin muuhun kuntoon. Tämä on ihan oma päätelmä. Isossa suurennoksessa -94 peräisin oleva kortti on kyllä jonkin verran hävittänyt mustetta.
6.) UV-testi.
Ebaysta saa käytännön ilmaiseksi kiinalaisia UV-valoja joilla voi osoitella kortteja. Kaveri sanoi, että ei kannattaisi altistaa korttia UV-valolle, koska se vahingoittaa sitä. Oliskohan sitten verrattavissa auringonvaloon, joka myös haalistaa värejä? Okei no ite oon kyllä tutkinu tällä kortteja, mutta testi ei oo kai kovin helppo tehdä luotettavasti ellei oo kyseessä jokin huono feikki.
Kortithan näyttää omalaatuisilta UV-valossa ja ainakin niiden värien pitäisi reagoida UV-valoon suhteellisen samankaltaisesti kuin muiden ikätoveriensa joten tarvitse tähän testiin kyllä jonkin sopivan aidon verrokin. Valkoisten reunojen pitäisi hohtaa kirkkaana ja taustan magic-sanan myös nätisti. Sellaisen jännän yksityiskohdan huomasin, että commander 2014-produktissa, Modern Masters 2015 ja ehkä jossain muussa uudessa erikoisjulkaisussa kortin reunat näyttävät aivan ruskeilta UV-valossa! Olisivatkohan lisänneet jotain kemikaalia korttiin väärentämisen vaikeuttamiseksi jo? Se olisi kätevää etenkin jos kemikaali olisi jotenkin hankalempi kiinalaisille. Tekniikkahan siellä on jo kunnossa, mutta tosiaan kaikenlaisten koostumusten aikaansaaminen on ollut hankalaa näihin päiviin saakka. Tuskin tuo nyt sattumaa on.
7.) Punnitustesti
Tätä en ole vielä testannut, mutta lähdenkin kohta etsimään sopivaa vaakaa. Ainut tieto joka minulla on, on peräisin jostain ebay-feikkejä myyvän sivulta, joten se ei ole kovin luotettava, mutta siinä sanottiin, että aito kortti painaa 1,75-1,85 grammaa ja väärennökset yli 2g. Täytyy tarkentaa tätä vähän jatkossa kun olen itse löytänyt sopivan lääke- tai kokkeli-vaa'an riippuen siitä miltä kujalta sen ostaa.
Mitähän testejä vielä voisi tehdä? Tuossa nyt ne mitä tätä kirjoittaessani ilmaantui mieleen.
Olen kirjoittanut mtgsalvationiin pitkästi tutkimustani Beta Mox Rubysta jonka ostin vajaa viikko sitten. Kortti on paljastumassa lähes varmasti aidoksi kortiksi, vaikka se oli alunperin sellainen, että kokeneempi kaverini sanoi, että ei uskaltaisi pitää korttia, mutta näissä tulee helposti vainoharhaiseksi kuten huomaatte varmasti kirjoittelussani tuonnekin. Enemmän tosiaan tällä sivulla:
http://www.mtgsalvation.com/forums/magic-fundamentals/magic-general/card-authentication/621876-beta-mox-ruby-could-this-be-fake-need-expert-hereJohtapäätökseni on lyhyesti se, että Alpha/Beta pitää sisällään merkittävästi erilaisia offset-virheitä kuin unlimited ja koska kortilla on vähintään n. 8 vuoden tunnettu historia on lähes mahdotonta, että kortti tuolta ajalta olisi noin mittava väärennös. Oletan, että ennen unlimitedia painolaitteet sallivat noinkin suuren vian, koska kortissa ovat lähes kaikki mahdolliset painvirheet miscuttia lukuunottamatta. Tästä päästäänkin siihen erittäin kiinnostavaan asiaan, että vanhimmat kortit ovat sattumankin kautta hyvin yksilöllisiä toisin kuin modern-kortit jotka mielestäni ovat ensisijaisesti suurimmassa vaarassa feikkien puskiessa sarjatuotantona markkinoille. Ei olisi mikään ihme jos joihinkin formaatteihin tulisi selvä fakeflood vielä jossain vaiheessa, koska kortit ovat laiskoille ihmisille vaikeasti tunnistettavissa ja jossain kohtaa täytyy vaan hyväksyä niiden jatkuva olemassaolo, koska niitä on aivan liikaa tutkittavaksi. Itse olen vähentänyt selvästi etenkin ebay-kauppaa sekä alan varomaan myös mcm. Mtgsuomi on tuntunut viime aikoina suoraan parhaalta, koska asioista pääsee lähes aina lopulta kuitenkin yksimielisyyteen! Suurin osa myyjistä on sellaisia, että aina joku tuntee.
Tämä koko ongelma on minusta tosi mielenkiintoinen ja tuo vähän uutta sisältöäkin keräilypuolelle kun kortteja alkaa katsomaan erilaisella tarkkuudella. Tuntee itsensä enemmän asiantuntevaksi keräilijäksikin kun näihin asioihin on pakon edessä syytä paneutua. Ainakin itse olen kokenut, että ei tää oo maailmanloppu pelille ellei wotc sillai päätä, että nyt on hyvä siirtyä takavasemmalle ku feikkiä pukkaa ja meillä on joku uusi liikeidea ja voidaan perääntyä tyylikkäästi.
En myöskään ymmärrä sitä minkä takia vanhimpia kortteja olisi pakko sulkea kovamuoviin, koska kevyt aitoustodistus ja suuntaa antava kuntoarviointi voitaisiin mielestäni toteuttaa luotettavalta taholta helposti niin, että kortti kuvailtaisiin tarkasti virheineen ja kuntoineen. Sitten otettaisiin hi-res kuva tai tarkka kuvaus ja päivämäärä jolloin arviointi on tehty ja annettaisiin todistus asiakkaalle ja toinen puoli pidetään omissa arkistoissa mahdollisimman turvallisesti. Tällöin isossa kaupassa myyjä voisi helposti pyytää ulkopuolisen tahon varmistusta, että kortti on tarkistettu ja kun vanhat kortit ovat vielä aika pitkäänkin yksittäisiä tapauksia niin asiakas voi sitten itse miettiä onko kyseessä sama yksilö. Minusta aivan riittävä tapa tälläi kansallisella tai skandinaavisella taholla vähintään.
Kun näkee erittäin hyväkuntoisen p9 täydellisellä keskityksellä niin se laittaa hälytyskellot soimaan. Oli hyvä veto wotcilta lisätä tuo holo ja ehkä myös jotain koostumusmuutoksia korttiin, mutta olkaa ihmiset hyvät varovaisia näin aikoina ulkomailta ostaessa!
Mutta joo. Aikamoista tajunnanvirtaa tuli. Korjailkaa ja lisäilkää! Uskoisin, että jotain uutta tuli ainakin jollekin. Voisi joku koostaa tästä primerinkin, jos haluaa muokata tai voisin minäkin tehdä, mutta en tunne olevan oikein qualified jäbä vielä siihen hommaan.