Joulu on tullut ja osana vähemmän tyyppillisiä jouluperinteitä on koittanut myös aika osallistua jonkinlaista kulttimainetta nauttivaan vuosittaiseen Riihimäen tapaninpäivän pauper-turnaukseen. Tapaninpäivän pauperit lähtivät alunperin käyntiin vuonna 2012, jolloin niitä pelattiin ensin paikallisessa irkkubaari Parnellsissa, josta siirryttiin vuonna 2015 nykyiseen lokaatioon Irlannin Setteriin. Alkuaikoina turnauksia pelattiin talon omilla säännöillä ja bannilistalla, josta siirryttiin magic online laillisiin kortteihin vuonna 2017 ja kun wotc sanktioi formaatin vuonna 2019 siirryttiin seuraamaan sen mukaisia sääntöjä. Turnaukset poikivat myös muita pauper-tapahtumia, kuten kesän helluntai-pauperin vuodesta 2017 lähtien ja syksylle mikkelinpäivän pauperin, jonka ensimmäinen turnaus pidettiin vuonna 2018. Turnaukset ovat hyvin kasuaaliluontoisia, pakkalistoja ei ole ja missattuja triggereitä tai pelivirheitä voi korjata kunhan niistä ymmärtää mainita hyvissä ajoin.
Riksulainen turnauskulttuuri on luonut tapahtuman ympärille myös eräänlaisia rituaaleja, kuten Auvo Salmenharju -kiertopalkinnon, joka jaetaan vuosittain turnauksen ahkerimmalle kaljan kittaajalle. Palkinto on muuttanut vuosien varrella muotoaan kultaisesta pystistä spraymaalilla sotkettuun tuoppiin aiempien palkintojen kadottua aina mystisesti illan päätteeksi jonnekin. Etikettiin kuuluu myös niin sanottu Riksulainen Sopimus, jonka pelaajat voivat solmia ennen matsia ja tällöin kierroksen voittanut tarjoaa häviäjälle juoman.
Omassa kotikaupungissani Tampereella kyseisen formaatin turnauksia ei juuri saada järjestettyä, sillä vaikka järjestäjiä löytyisi, niin turnauksen ilmoittautumislistalle iskee yleensä pelaajakato perinteisesti juuri ennen kuin turnauksen pitäisi alkaa. Tästä syystä käytämme yleensä kaveriporukassani ironista ilmausta “alustavasti kiinnostunut” kun tulee puhe pauper-turnausten järjestämisestä, sillä kiinnostuneiden määrä ei ole koskaan ollut lopulta millään tavoin verrannollinen lopulliseen osallistujien määrään.
Pelaamieni turnausten pienestä määrästä huolimatta olen saanut vuosien varrella koottua melkoisen pakkakokoelman, jota pyrin päivittämään säännöllisin väliajoin ja pelailemaan aina kun tulee mahdollisuus. Tällä kertaa aloin pohtimaan metaa ja pelikelpoisia pakkavaihtoehtoja joulukuun alun bannien myötä, kun formaattiin commonina hiljattain julkaistu Monastery Swiftspear lensi roskakoriin ja tämän myötä monopunaisen suosio metassa hiipui hetkellisesti. Formaattiin ilmestyi myös toinen kova common-printti All That Glitters, joka on tehnyt affinitysta formaatin pelatuimman pakan.
Kyselen Ketuista paria viikkoa ennen tapaninpäivää potentiaalisia osallistujia mukaan reissuun ja saan muutaman myöntävän vastauksen. Kaverini Juhis pyytää minulta pakkasuosituksia ja tarjoudun kasaamaan hänelle yllämainitun UW affinityn, sillä olen juuri muutenkin tilaamassa siihen ja pariin muuhun läjään puuttuvia kuponkeja. Laitan Juhikselle listan, jota herra lähtee samantien modoon testailemaan. Arvon itse aikani useammasta pakkavaihtoehdosta, joihin lukeutuvat rööda, seinäcombo, goblincombo, bogle, UB control ja boros synthesizer. Koska Riihimäen metan tunnetuin “mörkö” on tasaisista pelisuorituksistaan kuuluisa Kivari turbofogilla, jolta olen itsekin ottanut aiemmin useasti pataan, totean, että jonkinlainen combatin ulkopuolella tapahtuva vahinko voisi toimia aiempaa aggrorimpuilua paremmin.
Päädyn valitsemaan boros synthesizerin, joka generoi kovaa korttietua pomputtamalla Experimental Synthesizeria, sekä muita vastaavan efektin fakseja. Pakasta löytyy myös paljon flex-slotteja, polttoa, sekä värit mielestäni parhaisiin sidelaitteisiin. Flex-slotteihin laitan tällä kertaa jälkeenpäin ajateltuna turhan monta Relic of Progenitusta, sillä UB control vaikuttaa pahalta matsilta ja vehje vaikeuttaa samalla turbofogin toimintaa. Arvon myös tungenko sidelle hirveän määrän Flaring Paineja ihan piruuttani, mutta tällaiseen hullutteluun ei minusta lopulta ole.
Pakkalistani näyttää seuraavalta:
https://www.mtggoldfish.com/deck/6078213#paperTapaninpäivä koittaa ja loikkaamme kolmen kaverini kanssa kello 11 lähtevään Riihimäen junaan. Jokainen ukko hakeutuu samantien ravintolavaunun tiskille ja tilaamme hieman suunkostuketta. Junamatka taittuu joulumeininkejä fiilistellessä ja metaa pohtiessa. Samalla selviää, että olen ainoa meistä, joka ei pelaa tänään affinitya ja varmaankin paikalta löytyy lisää samalla suunnitelmalla olevia pelureita. Saavumme kahdentoista maissa riksuun ja suuntaamme kotipizzan kautta turnauspaikalle Setteriin. Aikaisemmilta vuosilta tuttuja naamoja on siellä täällä ja kunhan kaikki halukkaat ovat ehtineet käydä baarin puolella ja saaneet turnausmaksunsa hoidettua, laittaa kaverini Ave turnauksen pyörimään. Paikalla on tällä kertaa 15 pelaajaa, joka on tietääkseni keskimääräisesti enemmän pelaajia kuin mitä turnauksessa olen tottunut näkemään. Pelaamme huikeat neljä kierrosta ja top 4:n.
R1: Tortured Existence
Vastustajani on täysin ennalta tuntematon hyvinkääläinen, joten en osaa sanoa lainkaan mitä on vastassa.
G1:
Saan ykkösgamessa mielestäni turnauksen ainoan oikeasti hyvän aloitus seiskan. Vastustajani pelaa swampeja ja rotting ratseja, jotka heittävät minulta pois muutaman laitteen, mutta saan pelipläänin nopeasti uudelleen kasaan syntikan ansiosta, lenturini koppaavat myös pari poistoa ja tortured existence käy myös pöydässä, mutta ei näe aktivointia missään vaiheessa peliä. Nostan hyvässä suhteessa landeja ja kaasua ja peli päättyy melko nopeasti minun edukseni.
Sidetys: +2 Destroy Evil, -2 Lightning Bolt. Vastustajani ei näytä juuri mitään sellaista mitä olisin kovin innokkaasti pulttaamassa pois ja tortured existencesta haluan eroon. Tiedän, että pakka on ollut aika kauan formaatissa, mutta en ole koskaan oikeastaan tutustunut sen toimintaan.
G2:
Kakkosgame noudattaa paljolti samaa kuviota kuin ensimmäinen. Rotat ja duress ottavat minulta lappuja ja näen taas pari torttua. Pöydässä käy myös kaksi crypt ratsia, joista toinen pyyhkii pöydän kerran ja toiseen tapoutataan ja saan äijän rempattua journey to nowheren avulla. Remppaan myös pöntön pari kertaa relicillä, joten vastustaja ei pääse valuepyöritykselle torttunsa avulla. Lenturit ajavat hitaasti vahinkoa vastustajaan ja lopulta nostan tyhjään boardiin makeshift munitionsin, joka hoitaa loput vahingot sisään.
1-0
Kaverini Samuli on saanut ensimmäisen kierroksen byen ja käynyt tällä välin analysoimassa metaa, joka näyttää seuraavalta:
4x UW Affinity
UWR Affinity
Grixis Affinity
2x Boros Synthesizer
Turbofog
Wonder Walls
MonoBlack
Burn
Slivers
UR Faeries
UB Control
Näyttää tosiaan siltä, että affis on taas voimissaan, mutta onnekseni sideltäni löytyy lääke tähän vaivaan.
R2: UW Affinity
Pairingsit arpovat Samulin seuraavaksi vastustajakseni. Tiedän ennalta mitä Samuli pelaa, sillä olemme keskustelleet metasta ja sidevaihtoehdoista runsaasti viikkoja ennen turnausta.
G1:
Tästä alkaa päivän mullaus-savotta ja aloitan pelin viidellä käsikortilla. Matsissa selviää hyvin nopeasti UW affiksen teho, sillä siinä missä itse koitan hiljalleen kaivaa syntikoilla läänejä pakasta, vastustajani nostaa suuren määrän lappuja pelaamalla ainakin kolme thoughtcastia pelin aikana. Tämän myötä pöytä täyttyy kaikenkokoisista faksimiehistä ja minut ajetaan nopeasti piiloon.
Sidetys: Tässä kohtaa koen ahaa-elämyksen tajutessani, että en ole nähnyt näissä affispinoissa vielä yhtäkään poistoa, joten standard bearer on varsin kova ukko all that glittersia vastaan.
+3 Dust to Dust, +3 Cast into the Fire, +3 Standard Bearer, +2 Destroy Evil, +1 Red Elemental Blast
-4 Relic of Progenitus, -4 Lightning Bolt, -1 Barbed Batterfist, -1 Foundry Helix, -1 Thraben Inspector, -1 Lembas
G2:
Peli oli parhainta magicia aikoihin, vaihtelimme äijiä toisiinsa, kummatkin nostivat läjän kortteja ja vastustaja ampui hydroblasteja pelin aikana varmaan kolme minun spelleihini ja itse nostin läjän poistoja vastustajan ukkoihin. Lippumies istui myös pöydässä kiusaamassa vastustajaa ja lopulta pääsin ajamaan vastustajan piiloon parilla lenturilla.
G3:
Peli näytti alusta melko tasaiselta kummallakin puolella, mutta jossain kohtaa vastustaja alkoi nostamaan pelkkää lääniä ja rumpuja, joita oli lopuksi pöydässä koko setti. Itse nostin kaasua ja pääsin pelissä nopeasti niskan päälle.
2-0
Riihimäen pauper-turnaukset ovat siitä mukavia, että alkoholin nauttiminen tapahtumassa ei ole ainoastaan sallittua vaan myös suotavaa. Tamperelaiset nesteyttävät itseään turnauksen aikana suunnilleen jokaisen kierroksen välissä ja kollektiivinen humaltumisen taso huomioiden muillekin tuntui maistuvan.
R3: UW Affinity
Vastustajani on Riihimäkeläinen Ylähena, joka on voittanut Riksun pauperin vuonna 2021 monored heroicilla. Näin herran viimeksi legacy nationalseilla lokakuussa ja vaihdamme hieman kuulumisia ennen peliä.
G1:
En tiennyt etukäteen mitä on vastassa. Tässäkin matsissa taisin mullata kummassakin pelissä kuuteen. Ensimmäisessä pelissä kummatkin pelaajat nostivat hyvän määrän lappuja ja pääsin vastustajan enforcereista eroon tilanteeseen, jossa pystyin ajelemaan lentureilla hiljalleen vastustajan pienempien ukkojen yli. Tätä huvia ei kestänyt kauaa, sillä jossain vaiheessa vastustaja pelasi vault skirgen pöytään ja unohdin tässä kohtaa täysin koko all that glittersin olemassaolon. En jättänyt pöytään blockeria skirgelle, joka koppasi auran ja ajoi tasarahan minua päähän. Jäin hölmistyneenä tuijottamaan kädessäni olevaa dawnbringer clericiä, jolla olisin saanut pelin vielä jatkumaan skirgen blockaamisen jälkeen tuhoamalla auran etb-triggerillä.
Sidetys: Sama kuin aiemmassa pelissä.
G2:
Käteni ei ole kovin optimi tähän matsiin, mutta en halua mullata viiteen. Pelailemme kummatkin muutamia pieniä miehiä pöytään, pompautan barbed batterfistia muutaman kerran saadakseni jonkinlaista boardia kasaan tokeneista ja lentureista ja toivon löytäväni laputusta. Vastustajani pelaa myös pieniä miehiä pöytään kunnes muutama vuoro myöhemmin laskee faksiensa määrän ja läimäyttää pöytään kolme myr enforceria yhdellä kertaa. Koitan pitää boardin kasassa chumppaamalla ja tuplablockkaamalla, mutta en löydä lopulta tarpeeksi poistoa vastustajan robottiarmeijaa vastaan.
2-1
R4: UW Affinity
Tamperelainen kaverini ja kaksinkertainen (hallitseva) legacyn suomenmestari Juhis on viimeisen kierroksen win-and-in vastustajani. Tiedän mitä Juhis pelaa, sillä olen kasannut hänen pakkansa tätä turnausta varten.
G1:
Pelaamme todella tiukan matsin. Vastustaja ajaa pelin aikana yhdellä gingerbrutella varmaan 7 vahinkoa sisään blockerieni ohi. Minun lenturini tuijottelevat vastustajan armeijoita ja vaihdan pelin aikana pari blastia enforcereihin. Peli kääntyy minulle hieman edullisemmaksi kun löydän pakkani ainoan all that glittersin ja pääsen itsekin ajelemaan hiljalleen vahinkoa sisään isolla skyfisherilla. Menemme tilanteeseen, jossa Juhiksella on 12 lifeä ja minulla 2. Juhiksen pöytä on niin leveä, että kuolen seuraavalla vuorolla ja skyfisherini tekee vain 9 vahinkoa. Kädessäni ja pöydässäni on kasa syntikoita ja pomppumiehiä, alan kaivamaan hullunlailla pakasta vastauksia ja aikani laputettua löydän syntikalla pultin, joka menee päähän ja skyfisher hoitaa loput. Manaakin tuon castaamisen taisi jäädä tasan se yksi.
Jälkeenpäin Juhis toteaa, että olisi ihan hyvin voinut jättää yhden gingerbruten pystyyn tuottamaan tarvittavaa lifeä, itsekään en tätä seikkaa pelin edetessä tajunnut.
Sidetys: Sama kuin aiemmin. Alkaa mennä jo rutiinilla.
G2:
En muista pelistä hirveästi muuta kuin, että standard bearer taisi aika pitkälti pilata vastustajan pelin.
3-1
Pisteilläni pääsen kolmannelle sijalle, joten on aika pelata top 4. Saan samalla tietää, että Kivari on saavuttanut turbofogilla kolme tasuria ja myynyt pakkansa turnauksen päätteeksi. Toivon mukaan törmäämme kuitenkin vielä jossain kohtaa erilaisen pauperin merkeissä.
Semifinaali: UW Affinity
Saan nauttia Ylähenan seurasta taas yhden matsin pidempään. Olin ennen turnausta suunnitellut solmivani useamman Riksulaisen Sopimuksen turnauksen aikana, mutta valitettavasti muistan asian vasta tässä vaiheessa.
G1:
En muista tästä pelistä hirveästi. Journey to nowheret remppasivat isoimmat miehet ja pakkani teki sitä mitä parhaiten osaa, eli hankki minulle paljon korttietua ja lopulta lenturit ajoivat vastustajan nollaan. Aiemmista peleistä tutulla tavalla vastustajan gingerbrutet taisivat aiheuttaa eniten vahinkoa.
G2:
Resolvaan aikaisessa vaiheessa peliä lippumiehen, joka istuu kentällä koko matsin ajan estämässä vastustajan aurat. Enforcerit syövät poistoa, mutta vastustajan gingerbrutet ajelevat minulta liki puolet elämäpisteistä pois. Jossain vaiheessa peliä syntikka alkaa pyörittää pakasta dust to dusteja ja pultteja, joilla pidän vastustajan hyvin aisoissa. Vastustaja ajelee tasaiseen tahtiin kahdella gingerbrutella, mutta löydän syntikalla jossain vaiheessa cast into the firen, joka pingaa nämä molemmat pois yhdellä kertaa. Vastustajani on nähnyt tarpeeksi ja kerää korttinsa.
Matsin jälkeen unohdimme molemmat solmimamme sopimuksen, joten jos asianominainen sattuu lukemaan tämän rapsan niin muistuta ensi kerralla kun nähdään, että olen yhden tuopin velkaa.
Finaali: UWR Affinity
Vastustajani on jälleen hyvinkääläinen peluri, joka pelaa UW Affista punaisella splashilla. Pakkaan saa galvanic blastit ja makeshift munitionsin sisään, mutta manabasesta tulee hieman vaikeampi. Splittaamme pussipalkinnot ja alamme pelaamaan pokaalista.
G1:
Vastustaja aloittaa todella aggressiivisesti pelaamalla vuoron kaksi all that glittersin ja ajaa minuun viisi vahinkoa. All that glitters lähtee samantien roskiin clericin avulla, pari vuoroa myöhemmin koitetaan pelaa toinen all that glitters, jonka kohde ottaa blastista. Saan pikkuhiljaa syntikan pöytään, joka pyörittää ison kasan pultteja ja blasteja exileen ja sieltä vastustajan äijiin. Lenturit hoitavat damagen. Pelin loppupuolella meinaan tehdä vielä kriittisen virheen, kun ammun galvanic blastin targetoiden pelaajaa vuoron lopussa, kun pöydässä on gingerbrute. Saan korjattua tilanteen ja kerron targetoivani sittenkin brutea. Toteamme kummatkin, että jos gingerbrute olisi jäänyt henkiin ja pakan päältä olisi löytynyt all that glitters, niin olisin kuollut.
G2:
Tässä pelissä sain aikaisen standard bearerin, joka otti samantien galvanic blastista. Kummatkin taisivat pelata koko alkupelin todella vähän miehiä ja vastustajani nosti suuren määrän landeja. Muistan katselleeni kättäni, jossa oli kolme glint hawkia, mutta ei mitään järkevää bouncettavaa. Jossain kohtaa aloin pelaamaan haukkoja ja nostamaan faksilandejani käteen, jotka pelasin samantien takaisin pöytään, ihan vain saadakseni tehtyä jotain järkevää pelissä. Myöhemmässä vaiheessa alkoi löytymään myös syntikoita, jotka taas löysivät dust to dusteja, sekä destroy evileitä, joilla sain lopulta pelin haltuun.
Kerran aiemmin olen päässyt tapaninpäivän turnauksessa finaaliin, mutta tällä kertaa taistelin itseni affis-suosta päätyyn asti. Turnauksen toinen järjestäjä Joonas “Joonas Koskelo” Koskelo on juuri voittanut itselleen Auvo Salmenharju -palkinnon ja halaa minua ainakin kolmesti, sekä muiskauttaa kostean pusun poskelleni. Kerään palkintopussit, asettelen riksulaista taiteellista tyyliä edustavan palkintopokaalin, jonne aiempien vuosien voittajat ovat keränneet erilaisia muistoesineitä (
https://imgur.com/a/OYD4rCN) varovasti reppuuni, kättelen kanssapelureita ja suuntaamme ovelle päin.
Pihalta riksulaiset lähtevät paikalliseen juottolaan ja tamperelaiset aseman kupeessa olevaan baariin, josta junan ravintolavaunun kautta suuntaamme Tampereen keskustan irkkubaariin nauttimaan ruokaa ja juomaa. Illan aikana pelaamme voittopusseillani tanskalaista, Juhis ja Samuli pelaavat turhautumiseen asti shakkia ja minä annan Samulin kaverille Matille tiukkaa parisuhdeneuvontaa, johon tarvittavat taidot omaksun yleensä vasta vähintään kymmenen tuopin jälkeen. Rippaamme illan päätteeksi Juhiksen kanssa loput voittopussit, joiden sisällön arvoksi toteamme noin 10 euroa eli juuri ja juuri turnausmaksun verran. Irkkubaarista Juhis lähtee vielä paikalliseen räkälään ja minä hoipertelen kämpilleni. Seuraavan yön aikana herään useasti, mm. nauttimaan buranaa tai tuijottamaan kattoa ja rukoilemaan, että huone lakkaisi pyörimästä. Muutamasta päivän aikana tehdystä pelivirheestä huolimatta suorittaminen oli melko tasaista, mutta paras pelaus tehtiin jo joulukuun alussa kun olin ymmärtänyt pyytää tämän turnauksen jälkeisen päivän töistä vapaaksi.
Aihe: Turnausraportti Riihimäen tapaninpäivän pauper 2023 (Luettu 1065 kertaa)