Koska uusimman UFC:n lataaminen hitaan wifin läpi kestää vielä kolmisenkymmentä minuuttia niin ajattelin lämpimikseni höpistä jonninjoutavia tämänkertaiselta GP reissultani, joka suuntautui vaihteeksi Espanjaan ja tarkemmin ottaen Valenciaan. Pahoittelen jo etukäteen mikäli joku luulee löytävänsä täältä kovin kummoisia pelikuvauksia tai muuta järkevää.
<taustalöpinää>
Qualifoiduttuani Valencian PT:lle Tallinnasta, huomasin olevani semirealistisessa kisassa Suomen WMC-kapteenin paikasta, joten buukkasin itselleni samantien lennot ja majoitukset sekä Antwerpeniin että Valenciaan, tarkoituksenani käydä lisäksi vähintään parilla muulla GP:llä yrittämässä lisäpisteitä (mutta kiitos herra Sjöblomin PTQ-voiton, taitaa jäädä nämä loput GP-reissut ainakin vähäksi aikaa väliin sillä ei nämä nyt niiiiiin herkkua ole että huvikseen reissaisi). Koskapa Antwerpin reissu meni meikäläiseltä pelillisesti alle kaiken arvostelun (yhteisrekordi pääturnaus+sivuturnaukset+moneydraftit taisi huidella jossain 1-13 tietämillä) olivat odotukset luonnollisesti varsin korkealla koska tuurihan tunnetusti tasaa itseään (law of large numbers, odotusarvoja ja muuta hömppää)... Mukavasti päivää ennen reissua piti vielä käydä lääkärissä kurkkukivun takia, ja mukaan sainkin kourallisen antibiootteja angiinaan (hei Lochness).
Tämä oli minulle toinen kerta kun reissasin mtg:n merkeissä yksinäni (ensimmäinen oli elämäni ensimmäinen PT joskus 2000-luvun alkuvuosina) ja todennäköisesti jää myös viimeiseksi sillä sen verran tylsää on tuuttailla yksinään ulkomailla, etenkin kun se tuuttailu jää käytännössä pois ilman seuraa, niinpä olen tällä reissulla lähinnä pelannut magiccia ja istunut 'kämpillä' katsomassa Breaking Badia (ja tähän mitenkään liittymättä, noise canceling kuulokkeet GP-saitilla on aika hyvä techi).
</taustalöpinää>
Reissun tapahtumat alkoivat oikeastaan jo Amsterdamissa, sillä tutkailtuani jatkolennon lähtöporttia huomasin, että koneemme olisi noin tunnin myöhässä joten päätin käyttää ajan hyödykseni ja nauttia ravitsevan kuningasburgeriaterian. Istahdettuani ruokailemaan, päätin samalla tarkistaa sähköpostit ja katsoa josko Internet tarjoaisi jotain uutisia luettavaksi, ja päätimpä samalla vilkaista olisiko lennostani jotain uutta tietoa Schipholin kentän sivuilla. No, ilmeisesti lentomme kapteeni oli päättänyt vallata jonkun "turhemman" reitin koneen sillä nyt lennon tila olikin "boarding" ja lähtöporttikin oli muuttunut. Eipä siinä sitten muuta kuin kerran haukattu hampurilainen roskiin ja portille, jossa pääsinkin kävelemään suoraan koneeseen (ja ihmettelemään matkalla kun koneeseen vievässä tuubissa ärsyyntynyt matkustaja yritti jankata koneen henkilökunnalle "it's the same size" kun nämä eivät päästäneet häntä koneeseen käsimatkatavaran kanssa (joka kyllä oli cabin size laukku, en sitten tiedä oliko ongelma jossain muussa kuin laukun ulkoisissa mitoissa).
Barcelonan kentällä onnistuin välttämään paikallisten virittämän "baggage claim" ansan, jossa seuraamalla kyseisiä kylttejä saa kävellä helposti useita satoja metrejä ylimääräistä kun taas oikaisemalla random vaatekaupan läpi säästyy moiselta huhkimiselta. Ilmeisesti Espanjan pojat ovat harmistuneet siitä, että kokeneet matkalaiset eivät enää lankea kyseiseen ansaan, sillä heillä olikin tarjolla jotain ennen näkemätöntä. Ohjetauluissa kerrottiin, että lentomme matkatavarat löytyisivät hihnalta 06, mutta ovelat pirulaiset olivatkin laittaneet laukut pyörimään hihnalla 04 kertomatta tästä kenellekään
. Autovuokrafirman tiskillä toiminta oli epä-espanjalaisen tehokasta, ja paikallisten parkkikulttuuria muutamaan otteeseen seurattuani päätin ottaa autoon lisävakuutuksen peileille (sillä peilit ja renkaat eivät täällä "jostain syystä" kuulu perusvakuutuksen piiriin).
Ajomatka Barcelonasta Valenciaan on varsin näppärä reilu kolmituntinen mukavan näköisiä maisemia ja rantateitä, melkein suosittelen, Italian tapaan nopeusrajoitukset ovat lähinnä viitteellisiä joten ulkomaalaispellenä olin lähinnä muiden jaloissa kun 120 alueella ajelin rauhallista 140:ää. Turnaussaitti oli jälleen perus GP-laatua, kuulutuksista ei saanut mitään selvää ja parkkipaikkoja ei ollut tarjolla (mikä ihmeen konferenssikeskus on sellainen, jossa ei ole parkkihallia tai paikkoja?), onneksi kadunvierustapaikkoja oli runsaasti. Parkkeeraamisesta on täälläpäin tehty myös "bisnestä", paikalliset kerjäläiset viittilöivät autoilijoille vapaista paikoista ja odottavat vastineeksi jonkinlaista tippiä, tämä on helposti tipin arvoinen suoritus sillä vapaat pysäköintipaikat ovat etenkin iltaisin lähes kirjaimellisesti kiven alla ja itse en vielä uskalla parkkeerata kovin pitkäksi aikaa suojatielle tai autotallin oven eteen.
Koska olin ostanut VIP-paketin, saavuin turnauspaikalle lauantaina vasta noin 11.00, sain pelimattoni (rumin pelimatto mitä on vastaan kävellyt) ja valmiiksi rekisteröity kasa kortteja. VIP-paketista sen verran mainintaa, että mikäli olet ottamassa GP:lle sleep-in specialia niin VIPin ottamatta jättäminen on lähes suoraa tyhmyyttä mikäli hinnoittelu on samaa luokkaa kuin Valenciassa oli. Turnaushinta oli 50 euroa, sleep-in 65e ja VIP-paketti (sisältää sleep-inin) 75e. Vipit saavat lisäksi pelimaton vaikka eivät kävisi hakemassa sitä perjantaina ennen neljää (ja yleensä tästä saa jo reilusti yli omat takaisin jos jaksaa myydä maton esim. ebayssa), vesipulloja kierrosten aikana (enemmän kuin ehtii juoda) ja oman pelipaikan joten ei tarvitse käydä vakoilemassa pairingseja. Kiinteä pelipaikka yllätti tärkeydellään noin yhden rundin jälkeen, kun katselin rahvaan parvelua pairings-taulun ympäristöllä pullovettäni siemaillen.
Siiled-osion dekkilistani oli tämän näköinen:
2 Sedge Scorpion
1 Nylea's Presence
1 Voyaging Satyr
1 Fade into Antiquity
1 Time to Feed
1 Artisan's Sorrow
2 Nessian Asp
1 Nemesis of Mortals
1 Voyage's End
1 Vaporkin
1 Bident of Thassa
1 Prescient Chimera
1 Mnemonic Wall
1 Horizon Scholar
2 Lightning Strike
1 Magma Jet
1 Opaline Unicorn
1 Horizon Chimera
1 Polis Crusher
1 Steam Augury
8 Forest
7 Island
3 Mountain
Pelaamatta jäi mm. Ordeal of Thassa, Omenspeaker, Pheres-Band Centaurs, Savage Surge ja Thassa's Bounty. Relevanteimmat sidekortit olivat 2 Shredding Winds, 2 Annul, Gainsay, Sealock Monster ja Spark Jolt. Tässä vaiheessa minulle saa nauraa ja kertoa mitkä näistä korteista olisi pitänyt olla dekissä ja mitä ei olisi pitänyt olla (ja kyllä, dekissä on 18 landia ja 41 korttia, olen Davor).
Törmäsin saitilla myös Tamperelaiseen level 2 tuomariin, anteeksi että olen huono nimien kanssa, joka kertoi että paikalla oli lisäkseni ainakin yksi toinen suomalainen (johon en törmännyt). Järjestelyt olivat hieman erikoisia, ilmeisesti tuomaritiimien kokoja ei oltu mietitty ihan optimaalisiksi sillä joka kierroksella result slipit tulivat noin 10-15 minuuttia kierroksen alkamisen jälkeen ja gamelosseja väärintäytetyistä dekkilistoista alettiin jakaa kierroksella 5 (vai voisiko jälkimmäinen johtua uudesta deck check policysta?).
Vastustajista jäivät mieleen mukava Ranskalainen joka 5-0:ssa ei halunnut heroicoida miehiään kun pelasi bestow-asioita joita counteroin Annulilla sekä saksalainen Gunnar joka tuhisi ja puhisi kuin höyryveturi kun manat eivät nousseet ihan optimaalisesti (mutta mukava mies oli hänkin), 7-0 alku kääntyi päivän lopuksi 7-2 tulokseen (ja vieressäni koko päivän pelannut mies identtisellä poolilla meni 4-3, ihmettelimme käytännössä 90% identtisiä poolejamme ja asiaa seurannut ruotsalainen oletti sen johtuvan siitä ettei boostereita mitenkään sekoiteta).
Ensimmäinen tappio tuli miehelle jolla oli pakassa ainakin Bident, Abhorrent Overlord sekä Celestial Archon ja jälkimmäinen miehelle jolla oli edellisistä Bidentin tilalla joku punainen 4/4 hastelenturi. On se kumma, miten joskus nuorempana olisin tässä vaiheessa ollut onneni kukkuloilla mutta nyt vanhana ja katkerana lähinnä vitutti päästä kakkospäivälle huonoista asemista, onneksi kämpän vierestä sai lohturuokaa "Comic" nimisestä ravintolasta (netissä kehuttiin paikan burgeria ja olihan se ihan hyvä, joskin erikoinen).
Tähän väliin sananen liikenneympyröistä. En tiedä muusta Espanjasta, mutta Valenciassa rakastetaan liikenneympyröitä ja niitä on täällä paljon, niihin ei ole piirretty kaistoja ja niissä ajetaan monesti 6-7 autoa rinnan/peräkkäin/limittäin/sisäkkäin ja kuvitteellisia kaistoja vaihdellaan herkemmin kuin Macaossa baccarat-pakkoja. Kaiken muun mukavan lisäksi poistumissuuntia on ympyrästä riippuen 2-10 ja niiden sijoittelu ympyrään on vähintäänkin mielikuvituksellista, on esimerkiksi ihan mahdollista että toiselta ympyrän puolikkaalta lähtee 1 sisääntulo/poistumisväylä ja toiselta puolikkaalta 6.
Kakkospäivästä ei sitten paljon kerrottavaa jälkipolville jäänyt, ensimmäisessä draftissa luulin pitkään olevani ihan hyvällä UG:lla kun oli esim. 2 Sea God's Revengeä mutta kun en koko draftin aikana nähnyt yhtään manakiihysatyyria tai Nessian Aspia niin hieman köyhäksihän se dekki tuppasi jäämään, 1-2 rekordin jälkeen elättelin vielä huteria toiveita top32:sta ja kahdesta pro-pisteestä. Lindroosin äidin poika oli antanut vihjeeksi, että jos pussista löytyy Gray Merchant of Asphodel tai joku "kohtuullinen" kortti, niin p1p1 Asphodel ja monoblack-gamble on ihan hyvä juoni koska se sisältää kuulemma jotain pähkinöitä. Itsehän en pähkinöistä juurikaan välitä, joten kun toisen draftin ykköspussissa oli lähinnä huonoja kortteja ja Gray Merchant, päätin lähteä kokeilemaan miten jää kestää. Otin ensimmäisen pussin aikana lähes pelkästään mustia kortteja, ja toisen pussin puolivälin jälkeen minulle oli selvää että olin ilmeisesti ainoa mustan draftaaja koko podissa, valitettavsti vaan tällä kertaa podin korttipooli taisi sisältää tasan yhden Gray Merchantin joten dekki jäi hieman vajavaiseksi vaikka sainkin pikattua kokonaiset neljä Read the Bonesia (dekkiin päätyi kolme), tappioita jaksoin ottaa ennen droppaamista kaksin kappalein. Tällä kertaa lohturuoan virkaa sai toimittaa paikallisen KFC:n kanasuikalehässäkät, koska varsinaiset ravintolathan avaavat ovensa aikaisintaan kahdeksalta jos silloinkaan, yritin kovasti tiedustella mitä eroja erilaisissa friteeratuissa kananpaloissa mahtoi olla, mutta koska myyjä (tai kukaan muukaan paikalla ollut) ei hablannut inglesiä ja minä puolestani hablaan espanjaa noin 30 sanaa (mukaanlukien numerot 1-10) tämä osoittautui hieman hankalaksi, ruokaa kuitenkin sain tai väitän saaneeni.
Huomenna pitäisi sitten ajella takaisin Barcelonaan (tällä kertaa ajattelin tosin välttää tulliteitä joten ajomatkaa tulee navigaattorin mukaan tunnin verran lisää) ja lennellä takaisin kotosuomeen, Poro Tour äänestyksen lopputuloksia joudutte odottelemaan todennäköisesti hieman yli puolenyön.
Aihe: GP Valencia eli sinne ja takaisin (Luettu 2315 kertaa)