Mietin pitkään, minkälaisen tarinan haluan tästä turnauksesta kirjoitella. Itse matseissa ei sinänsä ole mitenkään hirveästi mitään kertomisen arvoista, mutta formaattien erikoisuuden takia niiden auki päättelemisestä voisi kertoa vaikka kuinka. Jätetään siis tällä kertaa matsikuvaukset ihan minimiin ja yritetään puida formaatteja vähän yleisemmällä tasolla.
TiimiNäkisin, että tällaisissa turnauksissa on todella tärkeää, ettei yritä rissaspäätellä formaatteja auki yksin, vaan etsii avukseen muutaman asiasta kiinnostuneen (eli yleensä turnaukseen itsekin osallistuvan) kaverin. Itse onnistuin värväämään avukseni herrat Ihonen, Eskelinen ja Alkio. Lisäksi huippusalaisessa Facebook-ryhmässä oli mukana pari tamperelaista sankaria, jotka tosin eivät postanneet ryhmään mitään. Useammalla päällä saa aikaan useampia pakkaideoita ja pienemmän todennäköisyyden sille, että jotain jää huomaamatta.
KiloboksisealedEnnakkofiilikset:Mulla ei ollut tästä touhusta aavistustakaan. Ihonen kertoi pelanneensa Hukan kanssa pari iteraatiota ja saaneensa hommasta sen kuvan, että kaikki vähänkin pelikelpoinen on pakko laittaa dekkiin. Olin itse asiassa varautunut tasan niin hyvin, että en edes muistanut, että poolista piti tehdä kolme dekkiä ja jokaisella niistä pelata yksi kierros.
No, poolissani ei sitten lopulta ollut pelikelpoisia sinisiä kortteja edes yhden käden sormille asti, vaan viidenneksi paras kortti oli Gray Ogre jollain kämäisellä lisäkyvyllä. Tämä sitten helpotti osaltaan poolin kolmen Somnomancerin sijoittelua: white weenie it is. WW:hen ei ihan riittänyt valkoisia kortteja, joten jouduin splashaamaan ne pari sinistä kuponkia siihen. Kyseessä oli siis kaksi pomppuspelliä.
Muut dekit olivat suunnilleen samanlaista no-braineria. Mustalta löytyi runsaat poistot ja kohtalaiset ukot, vihreältä kivasti lihaa ja punaista pystyi tunkemaan molempiin vähän. Streamissa käkäteltiinkin sille, miten hersyvät synergiat Subterranean Shamblerin kanssa mustassa dekissä oli, kun kaikki curvessa alempana olleet äijät kuolivat sen triggeriin. No, ei mahda. Punavihreässä oli hyviä pihvejä, pultteja, temppuja ja pari kiihyä. Ihan limited-dekin näköistä menoa siis sielläkin. Vaikka dekinrakennusaikaa oli vain puoli tuntia, sain omat kasani pakettiin vartissa. Tämä kieltämättä vähän yllätti, mutta toisaalta poolissa oli todella vähän mahdollisuuksia (tai tarvetta) väriyhdistelmien venkslaamiselle.
Matsit:R1 Br vs Juho Juntti BG 2-0 (Juho otti game lossin ymmärrettyään dekinvaihtosäännön väärin ja aloitettuaan kakkospelin WW:llä)
R2 Wu vs Anssi Alkio monoB 2-0
R3 RG vs Juha Ihonen BG 2-0
Jälkipuheet:Positiivinen yllätys siinä mielessä, että kaikkien dekit oli jopa ihan kohtalaisia. En tosin usko että haluaisin tätä pelata lisää. Ehkä parempi ratkaisu olisi jonkinlainen "draftataan pussit joista kootaan sealed-pooli" -setti.
SettimodernEnnakkofiilikset:Tää formaatti oli se suuri tuntematon, jonka miettimiseen luultavasti kaikki pidempään slotistaan tienneet käytti eniten aikaa. Melko pian tuli mieleen kaksi ilmiselvää dekkiä: pultti ja myllyt. Seuraavana listalla oli erilaisia goodstuff-Pod-dekkejä ja Twin. Podin kanssa ei menty kovin pitkälle, ja Twinin todettiin häviävän turhan helposti mihin tahansa poistoon. Sen sijaan Alkion virittelemä
BG midrange-läjä sai hyvien uhkien ohella pelattua kätevästi ilmaista vihaa kaikkia odotettuja asioita vastaan: poistot ukkopakkoja, discard (2 Seize, 1 Inquisition, 1 Duress) comboa, Blessing/LoamingShaman myllyjä ja Finks/Baloth aggroa vastaan.
Matsit:R4 Joni Niemi, UB myllyt (2-1)
R5 Teemu Rantanen, 4color Pod (1-1-1)
R6 Jori Hukka, GW lihalasti (1-2)
Jälkipuheet:Dekki oli aika lailla just niin hyvä kuin odotinkin, itse en vaan osannut. Podia vastaan itse podin poistaminen osoittautui turhan vaikeaksi, kun dekissä oli ainoastaan yksi Pulse, minkä takia sitten hävisin nälkävuoden mittaisen ykköspelin. Hukkaa vastaan en niin ikään naurettavan pitkässä ykköspelissä uskaltanut vetää liipasimesta, kun olisi pitänyt Geddonittaa omat ländit Tomb of Uramilla ja antaa demonille miekka kouraan.
Formaatti oli älyttömän hauska ja haastava brewata. Etenkin Ihosen pelaaman UB-kontrollimyllyn korttivalinnoissa jouduttiin tekemään jatkuvasti kaikenlaisia vatkauksia, tyyliin "WWK Tarpit -> Smother, M12 Doom Blade -> Catacomb". Tuntui myös, että tässä formaatissa oma tiimimme oli aika lailla kärjessä formaatin avaamiskisassa. Tätä vois pelata ihan omana turnauksenaankin, tosin ilman käytettyjen painatusten rajausta settiin jonka slotissa korttia käytetään.
Huutokauppa-EDHEnnakkofiilikset:Huutokauppajutut on aina mielenkiintoisia. EDH on aina aivan kamalaa paskaa. Näiden yhdistelmä lupasi siis melko jännää actionia. Koska paskimmat dekit olivat niin huonoja, odotin/pelkäsin että huutokauppa menee todella aggressiiviseksi, ja pahin pelkoni oli joutua pelaamaan Sisters of Stone Deathilla. Siksi ennakkosuunnitelmissani olikin yrittää huutaa kaikista oikeista dekeistä ja yrittää saada jokin niistä alihintaan.
Päädyinkin sitten Edricille hintaan 5/25, mikä tuntui huutohetkellä ihan hyvältä diililtä. Iso toive oli päästä jollekin hyvistä dekeistä 6 kortilla, mutta tämä osoittautui pian epärealistiseksi. Siksi 5 korttia tier 1.5 -dekistä tuntui aika hyvältä. En ehtinyt seurata huutokaupan loppua, joten en osaa sanoa siitä juuri mitään.
Matsit:R7 Tomi Kaapro, Zedruu (6/25) 2-0
R8 Andrei Häyrynen, Anax&Cymede (8/25) 0-2
R9 Ville Hallavo, Jarad (7/25) 2-0
Jälkipuheet:Olihan se formaatti paskaa. Useimmissa dekeissä ei ollut päätä, häntää eikä parhaita selkäpaloja. Jälkikäteen ajatellen olisi pitänyt hoksata, että liian halvalla myytävä Anax&Cymede pystyisi aggroilemaan hitaammat dekit kumoon, mutta muuten tuntuisi siltä, että dekkien laadusta oltiin aika hyvin kartalla. Erityismaininta Jaya Ballard -dekille, joka sai vastaansa molemmat monosiniset byet.
CubeEnnakkofiilikset:Olin ennen tätä eventtiä draftannut Vladin rarity-kuutiolla tasan kerran, pari vuotta aiemmin. Silloin homma tuntui, no, aika lailla koosteelta edellisten viiden vuoden draftiformaateista. Nyt kun Modern Masters on ilmestynyt, voi sanoa, että yhtymäkohtia löytyy enemmän sinne suuntaan kuin tavanomaiseen Cubeen. MMA on kuitenkin ihan hyvä draftiformaatti, joten odotin tästäkin ihan mukavaa settiä.
Itse draftissa päädyin p1p1 Phyrexian Metamorphin ja p1p2 Urban Evolutionin jälkeen hakemaan jonkinlaista manakiihyt ja lihat -UG:tä, mutta lopputulos olikin pieksudekki, jossa siniset kortit vastasivat evaasiosta ja kortinvedosta.
Matsit:R10 Miikka Niemi GWB 2-1
R11 Jani Lindroos UG 0-2
R12 Jani Eskelinen UBR 0-2
Jälkipuheet:Draftaaminen oli jees, manaongelmat ei. Lindroosia vastaan koppasin tyylikkään kusufloodin ja Eskelistä vastaan whiffailin tärkeissä kohdissa. 1-2 ei todellakaan ollut tulos, jota nutsikkaan näköiseltä dekiltäni odotin.
Standard highlanderEnnakkofiilikset:Tämä sitten taas oli se onks pakko brewata jos ei halua -formaatti. Modernin tapaan myös standardista kävi nopeasti ilmi pari luonnonlakia: manat ovat kamalat ja Dragon's Maze vielä kamalampi. Myös standardissa ensimmäinen dekkiaihio oli monopunainen, mutta highlander-säännön takia dekkiin oli suunnilleen pakko tunkea aivan kammottavaa skeidaa, kuten Ember Swallower, Legion Loyalist ja Rubblebelt Raiders. Aika pian sitten kävikin ilmi, että jokin kahden värin yhdistelmä on syytä valita, ja käytännössä päädyimme implisiittisesti rajaamaan yhdistelmät niihin, joista Theroksessa on duali.
Lopputuloksena syntyi
UB-kaladekki, jossa oli omat ongelmansa, mutta jotenkin sille sitten kuitenkin päädyttiin kun se tuntui pystyvän poistamaan ja counteroimaan vastustajan uhkia samalla, kun omat uhat ajelivat naamaa sisään. Muita kokeiltuja vaihtoehtoja oli GWr, GR (jolla Eskelinen lopulta pelasikin) ja Jund.
Matsit:R13 Joona Tiinus BGu 2-0
R14 Sami Häggkvist BGu 0-2
R15 Jontte Tauschi UWR 2-0
Jälkipuheet:Porvoolaisten dekkiä vauhdissa katsoessa tuli mieleen, että olisihan niitä muitakin väriyhdistelmiä ehkä kannattanut tutkia pidemmälle. Ihonenkin tuntui tilttailevan dekin huonoudesta ja nostojen epätasaisuudesta melko paljon. Tottahan se olikin: ilman Bidentiä tai Master of Wavesia korttiedun määrä oli käytännössä nolla, ja dekin oli pakko luottaa 1:1-vaihtoihin ja tempoetuun. Manojen epävarmuus puolestaan oli sitten omiaan aiheuttamaan vaikeuksia sen tempon kanssa. Standardin kanssa tuntui ennen turnausta eniten siltä, että tässä voidaan olla fieldiä jäljessä, ja osaltaan se toteutuikin.
Jos Standard-highlanderia pelataan jatkossa, voisi yksittäisen setin korttimäärä-vaatimuksella heittää kuikkaa. Modossa tuli vapaamuotoista Standard-landeria pelattuakin muutama vuosi sitten (taisi olla M11:n aikaan, muistaakseni dekissä oli Baneslayer, Chandra ja Primeval Titan), ja se oli jopa ihan hauskaa.
Mitä jäi käteenTiimiltä turnaus oli kokonaisuudessaan vallan hyvä suoritus erästä no-show'ta lukuun ottamatta: 10-5, 9-5-1 ja 9-6, kun finaaliin riitti 10-5 paremmilla tiebreakereilla. Modernissa oltiin todella hyvillä, Standardissa vähän vähemmän ja EDH:sta oltiin ihan hyvin kartalla. Vähän vähemmällä possuttelulla olisi sinne finaaliinkin selvitty, tällä kertaa lauantai pikkujoulujen ja huonosti nukutun yön jälkeen oli vaan liikaa. Ens kerralla sitten.