Vähemmän menestyksekkäiden PT- ja GP-viikonloppujen jälkimainingeissa oli kotosuomessa tarjolla PTQ à la Tampere. Koska PT:llä on kiva käydä, oli kyseinen turnaus tottakai pelattava.
Constructed-magic ei varsinaisesti koskaan ole ollut suosikkejani, enkä millään muotoa kokenut olevani kartalla metagamesta tai mistään muustakaan. Olimme Jani Lindroosin kanssa pelanneet Tallinnan PTQ:ssa monopunaista aggropakkaa, mutta oletin että BotG:n julkaisu olisi aiheuttanut Bile Blightien ja Drown in Sorrowien lisääntymisen pää- ja sivupakoissa sellaisiin lukemiin ettei pienten punaisten miesten pelaaminen olisi järkevä vaihtoehto. Internetin ihmeellisestä maailmasta bongasin mielenkiintoisen näköisen Jund-monsters listan, joka näytti kovasti samalta kuin eräidenkin Porvoolaisten aiemmin hehkuttama Gruul-monsters mutta paremmilla poistoilla ja Reaper of the Wildsilla varustettuna.
Kasasin Jundin pikaisesti modoon ja ryhdyin "testaamaan" (lue: opettelemaan pakkaa pelaamalla 2-man jonoja). Jostain syystä kyseisen pakan pelaaminen aiheutti kuitenkin voimakkaita vastareaktioita, mirroreiden pelaaminen tuntui kuin p*skoisi kaktuksia ja kaikelta muulta (mukaanlukien monopunainen aggro) tuntui tulevan pitkin korvia. Kun Kuisman Matti eli Matti Kuisma vielä torstaina kertoi aikovansa pelata juurikin aggressiivisia pieniä punaisia miehiä ja minulle perjantaina tarjottiin käytännössä valmista pakkaa käteen (ty Verneri) niin vähemmän yllättäen en sitten lopulta voinut vastustaa punaisen kutsua.
Pakkalista kiinnostuneille
18 Mountain
2 Mutavault
4 Lightning Strike
2 Shock
4 Rakdos Cackler
4 Firedrinker Satyr
4 Burning-Tree Emissary
4 Firefist Striker
3 Gore-House Chainwalker
2 Ash Zealot
4 Chandra's Phoenix
3 Boros Reckoner
4 Fanatic of Mogis
2 Rubblebelt Maaka
Sideboard:
3 Mizzium Mortars
2 Skullcrack
2 Searing Blood
3 Act of Treason
3 Peak Eruption
2 Satyr Nyx-Smith
Koska jotakuta saattaa kiinnostaa niin selitän vähän.
- Foundry-Street Denizen ei ole hyvä kortti, edes tässä pakassa.
- Shock on parempi kuin Magma Jet koska pakka on varsin manaintensiivinen
- Chainwalker oli parempi kuin luulin, etenkin Jund- ja GR-monster matchupeissa Chainwalkerin kyky hyökätä fiksusti päin Sylvan Caryatidia on hyvin hyvin relevanttia, saattaisin pelata jopa neljää.
- Chandra's Phoenix on todella hyvä, flying on lähes sama kuin unblokkable monissa matchupeissa, jos voisin niin pelaisin seitsemää.
- Sidelle olisi tosi kiva saada joku kortti joka olisi erinomaisen hyvä UW kontrollia vastaan, Satyr Nyx-Smith oli nyt testauksessa mutta ei vakuuttanut (valtakunta Molten Rainista).
Hain matkaseuraa huutelemalla julkisesti Facebookissa, ja syöttiin tarttuivat tällä kertaa herrat Ihonen, Ukkola ja Schalin, joista kuitenkin keskimmäinen perui lähtönsä sairauteen vedoten perjantai-iltana. Lauantai-aamuna kahdeksan aikoihin löysin itseni Pasilan asemalta jossa Ihonen jo olikin odottelemassa, tarjosin myös paikalla olleelle Kaaprolle mahdollisuutta vaihtaa täysi (ahdas?) autokyyti hieman väljempään mutta taloudellisiin syihin vedoten tämä ei herralle maistunut. Schalinia ei näkynyt eikä kuulunut joten yritimme soitella miehelle, hallussamme olleet numerot kuitenkin kertoivat etteivät ole enää käytössä joten jouduimme vain odottelemaan tietämättöminä, kunnes herra lopulta saapui paikalle.
Matka taittui rattoisasti moottoritietä pitkin, ja jonkin aikaa ajeltuamme päätin, että aamiaisen voisi nauttia vaikkapa Riihimäen ABC:lla. Aamiaisella bongasimme samalta ABC:lta myös ainakin kahden eri autokunnan edustajia, arvatenkin matkalla samaan turnaukseen (tai sitten mtg-pelaajat vain tykkäävät ABC:n aamiaisbuffetista, tiedä häntä). Aamiaisen jälkeen matka jatkui mukavissa tunnelmissa kunnes.....
"Helsinki 33" kyltti tienvieressä aiheutti ensin ihmetyksen, miksi tänne on tuollainen laitettu, ja sen jälkeen kauhunsekaisen ymmärryksen, että tässä on nyt ajeltu vajaa puoli tuntia moottoritietä ns. "väärään suuntaan", mitävittuatäällätapahtuu oli ensimmäinen ulos päässyt reaktio. Takapenkiltä todettiin, että emme millään tulisi ehtimään turnaukseen ajoissa (totta) mutta Ihonen päätti silti soittaa turnausjärjestäjä toimivalle Artulle ja kertoa autokuntamme seikkailusta. Ensimmäisestä liittymästä suoritimme ns. täyskäännöksen ja ajoneuvo alkoi jälleen kulkea kohti Tamperetta, tällä kertaa tosin hieman aiempaa vauhdikkaammin. Matkalla informoimme vielä sekä muutamia pelaajia että turnausjärjestäjää oletetusta saapumisajastamme (noin 11.30) ja mukanamme olevista korteista joita oli menossa useamman jo paikallaolevan pelaajan pakkoihin (noin kuuden). Todennäköisesti jälkimmäinen fakta sai turnausjärjestäjän painamaan paniikkinappulaa ja viivästyttämään turnauksen alkua kunnes autokuntamme olisi paikalla, tästä siis opimme, että mikäli aiot töhöillä itsesi myöhässä turnauspaikalle niin pidä huoli, että mahdollisimman monen pelaajan pelikelpoisuus riippuu sinun paikallaolostasi.
Paikalle päästyämme saimme raikuvat aplodit, ja pokkasin vielä tuomariston myöntämän "Vuoden yksityisautoilija"-palkinnon, turnauskin pääsi viimein alkamaan.
Seuraa hatariin muistikuviin pohjautuvia matsikuvauksia, vastustajien nimet kaivoin Internetin ihmemaasta jossa ne ovat tallessa kiitos herra Kaipiaisen koodaamaan käsittämättömän upean pairings-systeemin (p.mtgsuomi.fi).
Round 1 vs Ville Teräväinen (UW control)
Ville vaikuttaa mukavalta kaverilta ja minulla on etäinen muistikuva, että olisimme pelanneet jossain aiemminkin vastakkain. Villen nostot ovat matsissa hieman epäoptimaaliset, muistaakseni hän pelasi matsissa yhteensä yhden Supreme Verdictin ja 0 Sphinx's Revelationia ja tämä kertonee kaiken oleellisen.
2-0, 1-0
Round 2 vs Lari Kuivalainen (Jund monsters)
Larilla käy hieman kylmät mulliganien suhteen, ensimmäisessä pelissä viiteen ja kolmannessa neljään joista molemmissa minä olen playlla. Toisessa pelissä kummallakin kusee manat jonkin verran, ja peli on todella tiukka (Lari on koko ajan neljässä manassa ja minä kahdessa).
2-1, 2-0
Round 3 vs Henri Ylenius (Jund Monsters)
Ensimmäisessä pelissä pelaan muistaakseni playlta vuoron 1 Cacklerin, vuoron 2 Emissaryn ja Chainwalkerin, vuoron 3 Phoenixin ja vuoron 4 Fanaticin, toisessa pelissä saan jälleen nopean alun ja kun pääsen lainaamaan Henrin nelosvuoron Reaperia niin peli on pitkälti taputeltu.
2-0, 3-0
Round 4 vs Sami Häggkvist (BW)
Muistaakseni emme kahdessa ensimmäisessä pelissä hirveästi magiccia pelanneet, ensimmäisessä Samilla kusi manat ja toisessa minulla floodasi, kolmas peli päätyy tilanteeseen jossa Samilla minun kohtuullisen hyvän alkuni jälkeen kaksi Blood Baronia ja minun pitää nostaa seuraavalla nostollani joko Skullcrack tai Mizzium Mortars voittaakseni, nostan Skullcrackin.
Tässä vaiheessa Porvoon autokunta mehusteli olevansa 19-1...
2-1, 4-0
Round 5 vs Markku Heikkilä (BW)
Ei niin minkäänlaista muistikuvaa peleistä, toteamme että matchup on minulle erittäin suosiollinen.
2-0, 5-0
Round 6 vs Eetu Perttula (Jund Monsters)
Kättelemme ja käymme kaupassa hakemassa kaikenlaista virkistävää mutta ei ravitsevaa härpäkettä, sekä suklaata.
ID, 5-0-1
Round 7 vs Mikko Nurmi (UW)
Tämä osoittautui hankalahkoksi matchupiksi (ja on ollut sitä myös modossa turnauksen jälkeen), ensimmäinen peli sujui kuten niin monet aiemmat pelit turnauksessa kun pöytään ilmestyy pieniä miehiä vuoroilla 1-4 ja vastustajan elämäpisteet hupenevat kovaa vauhtia. Saidaamisen jälkeen UW:lla on kuitenkin hyvin paljon halpaa spottipoistoa joka auttaa selviämään tilanteissa joissa UW ei ole vielä nostanut wrathia (tai tarvitsee muuten vaan tappaa miehiä jottei tulisi liikaa vahinkoa ennen wrathaamista).
Moni (myös vastustajani) ihmetteli miksen halunnut ottaa tässä vaiheessa tasuria. Ottamalla tasurin olisin ollut swiss-kierrosten jälkeen viides ja häviämällä olisin joko kuudes tai seitsemäs, näin ollen häviöllä ja tasapelillä ei olisi mitään käytännön eroa kun taas voittamalla matsin olisin takuuvarmasti swissin ykkönen ja saisin valita top kasissa aloituksesta joka matsissa.
1-2, 5-1-1
Ennen top kasin julkistusta tapahtuu kaikenlaista, en nyt kirjoita siitä sen enempää kuin että laskemamme top kasin pairingsit menevät uusiksi ja vastaani asettuukin Markku Heikkilä.
Quarter vs Markku Heikkilä (BW)
Markku käyttää swiss-etuaan ja päättää aloittaa matsin, voitan kuitenkin ensimmäisen pelin (matsin jälkeen ja automatkalla takaisin Helsinkiin päädymme siihen tulokseen, että sekä Markku että minä teimme tässä pelissä ison virheen, mutta vaikka Markku olisi jättänyt virheen tekemättä niin nostoni oli niin hyvä ettei se olisi muuttanut pelin lopputulosta). Toisessa pelissä kärsin kroonisista manavaivoista mutta kolmannessa pakkani taas suorittaa kuten saksalaisen insinöörityön tulos.
Samassa bracketissa kanssamme oleva Jani Lindroos on jo onnistunut voittamaan oman matsinsa, ja aloitamme semifinaalimme kun toisella puolen hitsataan vielä neljännesfinaaleja.
Semifinaali vs Jani Lindroos (Naya-aggro)
Olimme pohtineet jo aiemmin kenelle tämä matsi mahtaisi olla suosiollinen, ja päätyneet olettamaan, että aloittajalla lienee kohtuullisen suuri etu. Paremman swiss-sijoitukseni ansiosta pääsen aloittamaan ja kurvahdankin kohtuullisen tehokkaasti pelaamalla vuorolla 1 Cacklerin, vuorolla 2 Emissaryn ja Chainwalkerin ja vuorolla 3 Reckonerin. Omalla neljännellä vuorollani ajan kaikilla miehillä kun Janilla on pöydässä oma Reckoner ja Loxodon Smiter. Jani meinaa epähuomiossa blokata Smiterillaan Reckoneria, mutta tajuaa erheensä ja blokkaa siten ettei kuole vielä tässä kombatissa, annan vuoron tilanteessa jossa minulla on pöydässä Reckoner, Chainwalker ja 3 mountainia ja kädessäni on Fanatic of Mogis ja elämäpisteitä 18, Janilla on elämää 3 ja edellämainitut monsterit. Omalla vuorollaan Jani pelaa shokkidualin pystyssä mennen yhteen ja tämän jälkeen hyökkää kummallakin miehellä, bloodrushaa Smiteria Ghor-Clan Rampagerilla ja sen jälkeen antaa Smiterille double striken Boros Charmilla.
Toisessa pelissä Jani pelaa vuoron 2 Voice of Resurgensen ja sille vuorolla 3 Unflinching Couragen, en nosta Mizzium Mortarsia ja peli on taputeltu.
Kotimatkalla pidämme visusti huolen, että lähdemme kaikista liittymistä Helsingin suuntaan, Janilta tulee jossain vaiheessa tekstari "Hävisin 2-1" ja toinen "Eetu voitti, pelas huonosti". Kotiin päästyäni pelaan muutaman 2man standardin modossa, ihan vaan koska dekillä on niin kiva pelata.
Aihe: PTQ Tampere, "Melkein sinne ja takaisin (ja uudestaan sinne)" top4 (Luettu 2011 kertaa)