Old school mtg

[Azakael]

KaamosCupista on 10 päivää kulunut, mutta mitään infoa ei vielä ole tullut. Paljonko osallistujia lopulta oli? Kuka voitti? Kenellä oli pähein dekki?

Mä olin viikon työmatkalla heti turnausta seuraavasta päivästä lähtien, ja siitä kertyneitä aikavelkoja on nyt maksettu suuntaan ja toiseen tällä viikolla. Kirjoittelen rapsan asap.

[Prote]

KaamosCupista on 10 päivää kulunut, mutta mitään infoa ei vielä ole tullut. Paljonko osallistujia lopulta oli? Kuka voitti? Kenellä oli pähein dekki?

Mä olin viikon työmatkalla heti turnausta seuraavasta päivästä lähtien, ja siitä kertyneitä aikavelkoja on nyt maksettu suuntaan ja toiseen tällä viikolla. Kirjoittelen rapsan asap.

Loistavaa, toki ensin kiireellisemmät asiat pois alta

[nikkelström]

Kirjoittelen rapsan asap.

hyvä homma

[Azakael]

KaamosCup II raportti blogissa:
https://tmikonen.github.io/quantitatively/2019-11-23-kaamoscupII/

Kiitos kaikille osallistujille! 15 mahtavaa pelaajaa, hienoja vanhoja kortteja, tiukkoja pelejä ja liian vähän Armageddoneja.

Iso kiitos kaikille jotka olitte mukana! Toivottavasti ensi vuonna saadaan paikalle niitäkin jotka tänä vuonna joutuivat jättämään syystä tai toisesta väliin. Ja jos intoa riittää, kevätpuolellakin voisi olla tulossa jonkinlaista N00bconin korviketta.

[theBrains]

Totutun mallikas rapsa Azakaelilta, harmi että jäi tänä vuonna väliin hieno tapahtuma. Pakatkin näyttävät varsin miellyttäviltä, viime vuonna oli varmaan ensimmäisen vuoden innostamana hieman vahvempia pakkoja ja itsekin sorruin tylsähköön Arabian Aggroon.

Oletteko muuten huomanneet, että Old Schoolin hinnat rupeavat vihdoin ja viimein (etenkin semi-pelattavien osalta) ottamaan takapakkia? Itselläkin on jos jonkinlaista hauskaa korttia mielessä, mitä voisi ostella. Ali from Cairo, Mirror Universe, Serendib Djinn, Ifh-Biff Efreet, Thunder Spirit ja vastaavat hauskat-mutta-ei-niin-hyvät näyttävät olevan aika pullolaan myyntilaidoilla ja alas tullaan. Vieläkö pitäisi malttaa ennen ostonappia ja katsoa mihin asti rytinä jatkuu? Vai hankkia joululahjaksi muutama kyseinen pahvi kotiin? Kovasti houkuttaisi tällaisia legendaarisia kortteja päästä iltaisini hypistelemään.

[Old_Man_of_the_Sea]

Hola ystävät!

Osaatteko kuvitella sen klassisen tilanteen, jossa ennen lumivyöryä näkyvä maisema on kuin kauneimmasta mahdollisesta postikortista? Kun vyöry sitten alkaa, ja jos on asemoinut itsensä harkitsemattomaan paikkaan, ei ole teoreettisiakaan mahdollisuuksia selviämiseen. Siinä ei auta selittely, ei huuto, ei itku, eikä housuunsa laskeminen, kun valmistautuu kohtaamaan Luojaansa.

Kirjailija H. L. Menckenin (1880-1956) sanoin "demokratia on taidetta ja tiedettä, jolla sirkusta johdetaan apinahäkistä". 1990-luvun kansallisen lamamme aikana Kaitselmus oli suomalaisille armollinen, kun eduskuntaamme oli äänestetty ja valtiovarainministeriksi valittu Iiro Tahvo Juhani Viinanen. Ankaraa miestä tehtävässään ei aikoinaan kiitelty, vaan lähinnä inhottiin, ellei peräti vihattiin. Mutta ilman häntä Suomi tuskin olisi loistoonsa noussut. Kun katson lohduttoman kaunista maisemaa ja sen FAANG-käppyröitä, jotka edessäni tänään on, niin en voi kuin todeta herttaiselle istuvalle ministerille tässä nojatuolissani hiljaa itsekseni: "Tyttöparka, hetken päästä viisi (5) avustajaasi pääsevät kiirastuleen ansaitsemaan tuntuvia korvauksiaan menettämästään vapaa-ajasta". Enää pitkään ei tarvitse selitellä heidän lukumääräänsä tai palkkojaan.

Länsimaiden ihmiset ovat unohtaneet elämän tarkoituksensa, kuten tiedämme. Eliöillä (jota edustaa ihminenkin kaikkivoipaisuudessaan) on kaksi päämäärää: selviytyä ja lisääntyä. Kaikki muu on toisarvoista. Lisääntyminen on jo kampitettu onnistuneesti harhaanjohtavilla jonninjoutavuuksilla, ja syntyvyydet on romahdutettu meilläkin. Mielenkiinnolla odotan, kun toinen näistä päämääristä ja ennen kaikkea sen haastavuus yhtäkkiä nostetaankin sellaiselle tasolle, jollaista kukaan ei toisen (2.) maailmansodan jälkeen ole kokenut sivistyneiksi itseään kuvitelleissa mantereissa. Ennen kaikkea odotan erityisellä mielenkiinnolla sen myötä vanhojen ja tyyriiksi kehittyneiden MtG-korttien asemaa siinä kohdassa, kun koko maailmassa toteutetaan todennäköisesti kautta aikain härskein omaisuuden uusjako. Kuinka moni meistä pikkupoikana Marilyn Chambersista, Sekasta, Annette Havenista tai Ginger Lynnista unelmoinut pikkupoika pääsee kuvainnollisesti siinä kohdassa herkuttelemaan tuollaisen klassisen kaunottaren seurassa vielä vanhoilla päivillään vuoden 2020 jälkeen? Jos säästöpossussa on muutakin kuin ilmaa, niin kohtapuoliin mikä tahansa saattaa olla mahdollista. Mikäli sen sijaan auto kuuluu Santanderille, irtaimisto Saldo Finance Oyj:lle ja huusholli Danske Bankille, niin olen pahoillani.

Kaikki on katettu valmiiksi. Show on valmis alkamaan:
https://www.hs.fi/talous/art-2000006406802.html

Ja tästä kun ottaa kymmenen vuoden näkymän, niin saa mukavasti perspektiiviä:
https://tavex.fi/reaaliaikaiset-hintataulukot-kullalle-ja-hopealle/

Hyvää ystävänpäivää!

[Old_Man_of_the_Sea]

Morjesta pöytään, ystävät!

Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserven (FED) avomarkkinakomitea päätti eilen tiistaina 3.3.2020 laskea ohjauskorkoaan puolella (0,50) prosenttiyksiköllä. Päätös oli yksimielinen. Alun perin avomarkkinakomitean piti päättää rahapolitiikasta 17.–19.3.2020 pidettävässä kokouksessa, eli kyseessä oli tietenkin ilmiselvä paniikkiratkaisu. Edellisen kerran Yhdysvaltojen keskuspankki on keventänyt rahapolitiikkaa yhdellä päätöksellä ja puolella (0,50) prosenttiyksiköllä rahoitusmarkkinoiden kriisin pahimmassa vaiheessa lokakuussa 2008. Silloinkin oli tosi kyseessä, vaikkakin aivan eri lailla. Eilisen päätöksen tavoite oli tukea COVID-19:n kurittamaa taloutta. Keskuspankki pyrkii kertakaikkisen epätoivoisesti pitämään rahoitusmarkkinat kontrollissa. Luottomarkkinoiden stressihän alkoi kasvaa COVID-19:n vuoksi eksponentiaalisesti. FED tietää, että tämä luonnollisesti aloittaa paon velkakirjoista. Mustia Pekkoja on jaossa roppakaupalla ympäri planeetan.

Mutta koronlaskupa ei tule kasvattamaan globaalia kysyntää tai tue tuotantoketjuja. Keskuspankkielvytystä on jatkunut nyt yhdentoista (11) vuoden ajan. Tämä on ollut katastrofaalinen virhe, kuten asioita seuranneet ovat tunnistaneet jo aika päiviä sitten. Pitkään jatkunut elvytys on aiheuttanut sen, että keskuspankkien keinot COVID-19 shokin edessä ovat olemattomat. Ainoastaan 'helikopteriraha' on keinovalikoimassa jäljellä, jota kokeiltiin yhdessä muodossaan Saksassa 1920-luvulla. Katastrofaalisin lopputuloksin, jonka teutoonit muistavat vieläkin kiusallisen hyvin. Erityisen aseeton on Euroopan keskuspankki (EKP), joka on painanut ohjauskoron jo nollaan ja talletuskoron pakkaselle puolen (-0,50) prosenttiyksikön verran. Auttaisikohan nyt Italian liira ja sen devalvoiminen, lasketaanko korkoja edelleen (jolloin tulee Bank Run, kun sopulit käyvät laumoittain tyhjentämässä käyttelytilinsä kenkälaatikoihin) vai jaetaanko jokaiselle ihmiselle vaikkapa alkuun kymmenen tuhatta (10000) euroa puhtaana käteen? Helpot keinot on käytetty. Työkalupakki on tyhjänä. Hyvät ystävät, elämme huikean mielenkiintoisia aikoja.

COVID-19:n talousvaikutukset ovat jo nyt niin vakavia, että se on käynnistänyt uuden talouskriisin. Kaikki rationaaliset sijoittajat ymmärtävät, että virus vaikuttaa sekä tuotantoon että kulutukseen eli reaalitalouteen. Kun virus estää työnteon, kauppareissut, ostamisen ja lomailun, rahan pumppaaminen markkinoille ei tilannetta muuksi muuta. Ja kun rahakin on pohjimmiltaan Fiat Ponzi-paperia ilman todellista arvoa, niin edes Arkkienkeli Gabriel keskuspankkien johdossa ei kykenisi enää estämään sitä, että markkinat ottavat tilanteessa täyden herruuden. Yritysten arvostuksia ei voida ylläpitää keinotekoisen korkealla, irti reaalitaloudesta.

Historiaa lukeneet tietävät, että vuoden 1934 Gold Reserve Act asetti dollarin sidoksen suhteella 1/35 kultaunssiin. Sidos oli voimassa Bretton Woodsin järjestelmän loppuun saakka eli vuoteen 1971, jolloin Yhdysvaltain dollarista, joka oli maailman reservivaluutta, tuli todellisuudessa Fiat Ponzi-pyramidiraha, jolla olikin enää kuvitteellinen eli imaginäärinen arvo. Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon irrotti dollarin lopullisesti kullasta 15. elokuuta 1971 Yhdysvalloissa valta-asemaan nousseen monetaristisen taloustieteen oppien mukaisesti. Koska dollarilla oli ollut reservivaluuttana maailmanlaajuinen merkitys, tämä merkitsi samalla kultakannasta luopumista koko maailmassa. Siitä lähtien siis on kylvetty sitä, mitä kohtapuoliin tullaan niittämään.

Edellinen finanssikriisi ja sen synnyttämä taantuma ratkaistiin massiivisella rahapolitiikan elvytyksellä. Sen kuviteltiin toimivan, koska kyse oli luottamuksen ja uskon palauttamisesta rahoitusmarkkinoille, eli siis psykologiasta. COVID-19:ssa kyse on biologiasta. Kuka tahansahan voi uskoa ihan mitä tahansa parhaaksi katsoo. Virus on eliö, joka tappaa parhaimmankin sadunkertojan, jos niikseen tulee. Terveydenhoitohenkilöstö ympäri maailman ei kulje avaruuspuvuissa ilman perusteltua syytä, eikä kouluja suljeta syyttä suotta. Viime vuosikymmenet ihmisille on eri tahoilta tuputettu ajatusta, että ihmiskunta olisi siirtynyt historian juoksussaan selittämättömällä tavalla totuuden jälkeiseen aikaan, jossa faktoille on aina parempia vaihtoehtoja.

Hyvät ystävät, ollaanpa siis kuulolla ja seurataan ohessa herkällä korvalla vanhojen MtG-korttien kansainvälisten hintojen kehitystä.

[tko]

Hyvät ystävät, ollaanpa siis kuulolla ja seurataan ohessa herkällä korvalla vanhojen MtG-korttien kansainvälisten hintojen kehitystä.

Kuukauden päästä kukaan ei muista koko virusta, osakekurssit ovat palautuneet takaisin, eikä pahvin hinnallekaan ole tapahtunut mitään.

[Old_Man_of_the_Sea]

Hyvät ystävät, ollaanpa siis kuulolla ja seurataan ohessa herkällä korvalla vanhojen MtG-korttien kansainvälisten hintojen kehitystä.

Kuukauden päästä kukaan ei muista koko virusta, osakekurssit ovat palautuneet takaisin, eikä pahvin hinnallekaan ole tapahtunut mitään.

Salutations, très chers.

Vanhan miehen demoniset deliriumit hellittivät hiukan, kun vitriinin viimeinen absinttipullo on tyhjä kuin Jeesuksen hauta pääsiäisaamuna. Viheliäinen pullon henki saatiin hetkeksi pakotettua takaisin paholaismaisen hylsyn sisään ennen kuin hirvittävä Tsathoggua sai ahmaistua kirjoittajan lopullisesti. Nyt vanhuksen suu on täynnä kuivaa heinää, tai pikemminkin hulluruohon jäänteitä, ja taas on edes keskinkertaisia valmiuksia arvioida alati kehittyvää kansain- ja muunkin välistä tilannetta. Aikaa on tosin vain vähän ennen kuin vanhuksen on jälleen lähdettävä Innsmouthin pitkäripaiseen hakemaan täydennyksiä tai hukka perii. Katala Wilbur Whateley yrittää epäilemättä parhaansa mukaisesti muiluttaa vanhan miehen Yog-Sothothin portille, jolloin houkan kirjoitukset on kyllä sitten kirjoiteltu. Vaan ei vielä ystävät hyvät, ei vielä. Vanha ei ole valmis.

Hyvät ystävät, saimme elää ja kokea tänään päivän, joka jää suomalaiseen pörssihistoriaan. Euroopan keskuspankki (EKP) päätti torstaina 12.3.2020 lisätä arvopapereiden ostoja tilapäisesti sadallakahdellakymmenellä (120) miljardilla eurolla, ja senkin jälkeen Helsingin pörssin osakekurssit laskivat enemmän kuin koskaan historiansa aikana: OMX Helsinki 25-osakeindeksi laski päivän aikana 10,1 prosenttia. EKP ei onnistunut toimillaan rauhoittamaan sekasortoisia markkinoita, mikä sinänsä ei ole yllättävää. Keinot ovat rajalliset markkinoiden sekasorron ollessa poikkeuksellisen voimakasta. Pörssithän kipusivat käytännössä liki kymmenen (10) vuotta vailla huolen häivää, koska liian montaa ei kiinnostanut yritysten oikeat arvot tai näkymät, vaan ainoastaan kasinopeliin osallistuminen. Kuviteltiin, että kaikki voivat voittaa. Ja romahdusmarkkinassa virtuaalivaurauteensa tuudittautunut tuulipukuinen pikkusijoittaja luopuu omistuksistaan vasta silloin, kun tappiot on maksimoitu ja edelleen siinä tilanteessa, kun omaa tai vipuvaraa alennusmyynnin hyödyntämiseen ei enää kertakaikkiaan ole. Vailla sellaista huolta olevat RO-miehet saapuvat tuolloin haaskalle, ja kas: Näin ovat köyhät köyhtyneet entisestään ja vauraat ovat aiempaakin äveriäämpiä. Juuri kuvatun kaltainen uusjako on tapahtunut säännöllisin väliajoin, joten miksi se jäisi tapahtumatta uudelleen? No eihän se totta vieköön jää. Ja huoli pois, COVID-19 toimi ainoastaan täydellisenä sytyttimenä lukemattomien miljardien ponzi-dynamiittikasalle, jota oli ladottu pörsseihin ja (keskus)pankkien taseisiin viimeiset kymmenen (10) vuotta. Sama räjähdys olisi tapahtunut ilman viheliäistä virustakin, koska se nyt vain kuuluu pelin henkeen. On ymmärrettävä, että koska hyvinä aikoina haluttiin jatkaa noususuhdannetta ikuisesti, on keskuspankeilta nyt keinot lopussa. Korko on jo negatiivinen ja EKP:n taseessa valtavat määrät markkinoilta ostettuja lainapapereita. Jos olisi rehellisesti hyväksytty aiemmin laskusuhdanne ja massatyöttömyys, meillä olisi näin kriisin aikaan edes jonkinmoinen mahdollisuus elvyttää. Nyt ei valitettavastikaan ole.

Nyrkkeilyn vankkumattomana ystävänä täytyy alkuun myöntää, että 'tko' (eli kaiketi technical knockout) teki jo pelkän nimimerkin perusteella positiivisen vaikutuksen. Valitettavasti joudun kuitenkin ystävälle toteamaan, että yleisesti asioita on ehdottomasti suotavaa tarkastella yhtä (1) kuukautta pidemmälle. Ihmisillä on kiusallisen usein paha tapa yliarvioida lyhyen aikavälin ja aliarvioida pitkän aikavälin vaikutukset. Sen lisäksi ystävän Icy Manipulator kannattaa kalibroida, koska reilun kolmen (3) viikon kuluttua joku vielä saattaa edelleen muistaa ko. viruksen, ja indeksit eivät ehkä ole aivan helmikuun 2020 lukemissa. Pahvin hintaa on toki vaikea arvioida, mutta sitäkin kannattaa luonnollisesti seurata. Vaan tokkopa se muutamassa viikossa vielä romahtaa samaa tahtia kuin indeksit. Joten ei tko:n ennustus aivan totaalisesti metsään todennäköisestikään mene. Toki jäljellä on vielä kaksikymmentäneljä (24) vuorokautta ennen kuin on perusteet tarkastella, että kuinka lähelle oraakkeli osui? Nostetaan joka tapauksessa hattua miehekkäälle ulostulolle.

Osakemarkkinoiden menneiden viikkojen kurssiheilunta muistuttaa, että pelkkien talousuutisten päälle markkinoilla myllää aina myös valtava määrä tunteita. Näin on aina ollut ja tulee oleman. Ainakin niin kauan kuin kyse on ihmisten keskinäisestä kaupankäynnistä. Pelkkä kylmäpäinen järkeily ohjaa inhimillistä toimintaa ainoastaan keskuspankkiirien ja talousteoreetikoiden ennustemalleissa, mutta ei suinkaan oikeassa elämässä. Eikä varsinkaan finanssimarkkinoilla saati laajemminkaan taloudessa. Osakemarkkinoilla aktiivisimmin kaupankäyntiin osallistuvien sijoittajien ja keinottelijoiden tunneskaala poikkeaa jonkunkin verran tavanomaisten mattimeikäläisten tunteiden kirjosta.

Markkinoita ylös alas vievän tunneskaalan vastakkaisilla äärilaidoilla ovat inhimillinen pelko ja ahneus. Nämä ääritunteet ovat voimakkaat, kun taas niiden väliin jäävät muut tunnelmat esiintyvät selvästi vaimeampina. Kenties viime vuosien todelliseksi ilmiöksi kasvaneen passiivisen indeksisijoittamisen voi tulkita edustavan noita tunneskaalan ääripäitä laimeampia välitunteita, mutta niidenkin yleistyminen on osaltaan tehnyt päivittäisessä kurssiheilunnassa lisää tilaa ääritunteiden pelon ja ahneuden vuorottelulle. Kumpi tunteiden ääripää jyllääkään voimakkaampana, määrää se kurssikehityksen yleisen suunnan. Kun pelko vallitsee yleistä mielialaa, painelevat kurssit laskussa. Ja kun ahneus voittaa alaa, kiitävät kurssit vuorostaan nousussa. Tämä pelon ja ahneuden vuorottelu sekä kursseja vievä vaikutus on toki vain karkeanlainen pelkistys, sillä jokaisessa kaupassa on välttämättä aina kumpikin osapuoli: myyjä ja ostaja. Ja juuri se, että kauppoja lopulta syntyy myös railakkaimpien kurssilaskujen päätteeksi, kertoo pelon ja ahneuden välisestä alituisesta tasapainoilusta.

Vakavan vaaran uhatessa finanssimarkkinoiden pelureilla on taipumus toimia torakoiden ja muiden eliöiden tapaan lajia hengissä pitävien refleksien eli toimintoja ohjaavien heijasteiden varassa. Tämä kriisitilanteissa korostuva taipumus merkitsee usein täyskäännöstä tuottojen maksimoinnista riskien minimointiin, ja markkinoiden rahavirtoja ohjaavien päätösten syntymistä laskelmoivan taktikoinnin asemesta lihasmuistin varassa. Täysimittaiset markkinapaniikit syntyvät ja kärjistyvät, kun tuo sijoittajien vaistomainen ryntäys turvasatamasijoituksiin yhdistyy samaan aikaan voimistuvaan laumakäyttäytymiseen. Edes MtG-miesten palvoma Black Lotus ei täytä turvasataman tunnusmerkkejä, kun taloudessa alkaa myrskyämään. Tokikaan ei ole silti erityisen todennäköistä, että joku vaihtaisi lähitulevaisuudessakaan Tropical Islandin täyteen tonnikalatölkkiin tai Volcanic Islandin WC-paperirullaan, mutta sellaista käsittämättömältä kalskahtavaa asetelmaa kohden kansainvälisesti kiristyvä tilanne on luonnollisesti ajautumassa. Kun masu on tyhjä ja WC-paperitelineestä puuttuu paperokset, niin tuplaländiä syömällä ei näläntunne siirry tai sellaiseen pyyhkimällä ei takalisto häävisti siistiydy. Kun yhdysvaltalaisen psykologin Abraham Maslowin vuonna 1943 esittelemän tarvehierarkian 1. portaan asiat eivät kaikilta osin olekaan yhtäkkiä itsestäänselvyyksiä niihin vuosikymmeniä tottuneille, niin esimerkiksi Belgiassa vuosina 1993-1994 painetut paperinpalaset kaikessa kauneudessaankaan eivät välttämättä tunnu siinä tilanteessa erityisen tarpeellisilta inhimillisen selviytymisen näkökulmasta. Ehkäpä tuollaiseen MtG:n Reserved List-apokalyptiseen skenaarioon ei sentään ja kuitenkaan ajauduta. Mutta vanhojen korttien kansainväliset hinnat tulevien kuukausien aikana saattavat olla varsin herkästikin mollivoittoisia, koska turhamainen keräily ja omistaminen eivät kuulu inhimillisen tarvehierarkian alimmille portaille, eivätkä paperinpalaset edelleenkään täytä kullan lailla turvasataman tunnusmerkkejä. Tosiasioiden tunnustaminen ja Herran pelko ovat viisauden alku.

Lopuksi pienimuotoinen arvoitus ja siihen yksi (1) näkökulma. Miksiköhän Kiina yleisesti kerrottujen tietojen valossa on torppaamassa COVID-19:n voittokulun maaperällään (jos sieltä Eurooppaan kerrotut asiat ovat totta)? Syyt ovat loogiset. Kiina on toden edessä systemaattinen, tottunut käskyihin ja omaksuu tavat jo satojen vuosien takaa siitä, miten maailman suurimpana väestövaltiona sitä on ohjastettava. Kiinassa on myös totaaliset menetelmät normaaleina, ja kansa ymmärtää 1398 miljoonaisena väestökeskittymänä, että sitä johdetaan eri tavalla kuin paljon pienempiä ja länsimaisen liberaaleja valtioita. Nyt meikäläinen individualismi kohtaa kiinalaisen kollektivismin oletetun menestyksen. Demokratia ja individualismi ovat tietenkin ihanan idealistisia sekä herttaisia asioita, mutta tie Tuonelaan on perinteisesti päällystetty kauniilla tarkoitusperillä. Tällaisia yhteiskunnallinen demokratia ja individualismi edustavat ikävä kyllä puhtaimmillaan. Taidanpa kuitenkin katsoa seuraavaksi John Carpenterin klassikkoelokuvan kolmenkymmenenkahdeksan (38) vuoden takaa.

"Man is the warmest place to hide."
- John W. Campbell Jr. (The Thing, 1982)

[Old_Man_of_the_Sea]

¡Saludos a todos los sabios!

[spoiler]
Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich ennusti jo vuonna 2018, että taantuma iskee Suomeen vuonna 2020 puoli vuotta Yhdysvaltain jälkeen. Hän kertoi tuolloin tuottokäyrästä, joka on kääntynyt laskevaksi ennen jokaista Yhdysvaltain taantumaa vuoden 1955 jälkeen. Yhdysvaltojen eripituisten valtionlainojen korkokäyrä oli tuolloin kääntynyt ratkaisevalla tavalla, eli pitkät korot olivat silloin lyhyitä matalampia. von Gerichin kunniaksi on todettava, että hän on vaikuttavasta asemastaan huolimatta varsin uskottava analyyseissään, eikä yritä puhua mukavia muunneltuja totuuksia kuten huomattava osa hänen kollegoistaan vastavuoroisesti tekee. Kun luette monen muun Suomessa toimivan pankin pääekonomistin tai -strategin analyysejä, niin saatte järjestelmällisesti maltillisen loivia ja kenties jopa optimistisia tulokulmia sellaisiinkin ilmiselviin tilanteisiin, joissa on jo täysi sekasorto ja paniikki päällä. Kenen leipää syöt sen lauluja laulat, kuten vanha viisaus sanoo. Pankkien tehtävähän omasta vinkkelistään on pyrkiä pitämään sopulit aisoissa, jotta lauma ei tekisi niiden kannalta mitään kohtalokkaita ratkaisuja (osakesalkkujen totaalinen keventäminen, tilin tyhjentäminen ja rahojen laittaminen patjan alle tms.), joita järkevä pelkäävä inhimillinen olento äärimmäisen uhkaavassa tilanteessa juurikin tekee turvatakseen toisen omista tärkeimmistä tavoitteistaan koko elämässään: selviytymisen. Osakemarkkinan syöksystä massiivisen elvytysoperaation jälkeen voi tehdä kaksi tulkintaa, eikä kumpikaan ole positiivissävytteinen. Ensimmäinen on se, että COVID-19 on niin voimallinen ilmiö, että sille ei voi mitään: Se pysäyttää talouden ja ajaa sen syvään lamaan, eikä asialle ole rahapolitiikan keinoin tehtävissä juuri mitään. Toinen tulkinta on se, että luottamus keskuspankkeihin on alkanut horjua: Aiemmin markkinat ovat hypänneet, kun keskuspankki on käskenyt. Nyt yhteys on rikki. Keskuspankit ovat syöneet elvytysvaraansa nousukaudella ja nyt niillä ei ole mitään vaikuttavia toimia jäljellä. Olipa kyseessä kumpi tahansa edellä kuvatuista, niin lopputulema on lohduton.

Maailmantalous kohtaa paraikaa ja samanaikaisesti useita uhkia. Yhdysvaltojen rahoitusmarkkina on ollut tekohengityksessä syyskuusta 2019 lukien, euroalueen talouskasvu on hidastunut uhkaavasti ja tämän vuoden alusta COVID-19 on noussut uhkaamaan sekä maailmantaloutta että ihmisten terveyttä. Maailmantaloutta on elvytetty Kiinan ja keskuspankkien toimesta vuodesta 2009 lähtien. Koskaan aikaisemmin taloutta ei ole elvytetty koko pitkän nousukauden ajan. Tämä on tehnyt maailmantaloudesta äärettömän hauraan, jonka myötä se suistuu surullisen suurella todennäköisyydellä uuteen talouskriisiin kuluvana vuonna. COVID-19:n vakavat talousvaikutukset ovat nopeuttaneet merkittävästi kriisin alkamista, mutta sen juuret ovat syvällä taloutemme rakenteissa. Koko hauras korttitalo alkoikin hajota jo syyskuussa 2019, vaikka siitä ei juurikaan yleisesti huudeltu, eikä COVID-19:sta ollut tietoakaan. Jo ennen syksyä 2019 Yhdysvaltain keskuspankki (FED) pelasti rahoitusmarkkinat romahdukselta toteuttamalla täyskäännöksen rahapolitiikassaan tammikuun 2019 alussa. Tällä hyvin poikkeuksellisella U-käännöksellä saavutettu rauha rikkoutui äkillisesti 16. syyskuuta 2019, kun jälleenmyyntitodistusten eli ns. REPO-markkinan korot nousivat yhtäkkisesti kaksisataaneljäkymmentäkahdeksan (248) peruspistettä, eli yli tuplasti FED:n yliyön talletuskoron yläpuolelle.

Tämän eräänlaisen piikin seurauksena yli neljän (4) biljoonan (eli tuhannen miljardin) dollarin kokoinen REPO-markkina ajautui välittömään paniikkiin. Ongelma oli vakava, koska suuret institutionaaliset sijoittajat käyttävät REPO:a lyhytaikaisten, yleensä päivittäisten rahoitustarpeidensa täyttämiseen. Kun REPO-markkinan korot nousevat korkeiksi, korkealla velkavivulla toimivat rahoitusmarkkinainstituutiot alkavat kaatua, koska niiden lyhytaikaisen rahoituksen hinta (eli siis korko) nousee huomattavasti yli pitkäaikaisista lainoista saadun korkotuoton. Tällä on vakavia vaikutuksia rahoitusmarkkinoihin. FED toimi päättäväisen nopeasti ja lopetti käänteiset REPO-operaationsa, joiden avulla se vetää likviditeettiä pois rahoitusmarkkinoilta. Se aloitti massiiviset REPO-operaatiot, joissa se tarjosi kymmenien miljardien edestä lyhytaikaista lainaa REPO-markkinoilla toimiville isoille pankeille ja finanssi-instituutioille. Lisäksi FED alkoi lokakuussa 2019 ostaa Yhdysvaltain liittovaltion lyhytaikaista, alle vuoden maturiteetin velkaa operaatiossa, jota se kutsui perin mielenkiintoisella tavalla 'Ei QE:ksi'.

REPO-ongelmien taustalla häämöttävät keskuspankkien poikkeusohjelmat ja vuoden 2008 finanssikriisin aiheuttamat muutokset. Esimerkiksi pankkienvälisen lainauksen markkina ei ole koskaan toipunut finanssikriisistä. Nykyäänhän pankit vaativat vakuuksia siellä myönnetyille lainoille, mikä on kutistanut markkinan verrattain vaatimattomaksi. Kansainvälisen järjestelypankin (BIS) joulukuussa 2019 julkaiseman raportin mukaan Yhdysvaltain neljä (4) suurinta pankkia ovat nousseet pääasiallisiksi lainantarjoajiksi REPO-markkinalla viimeisten kahden (2) vuoden aikana. Pankit ovat vuosien varrella kasvattaneet Yhdysvaltain liittovaltion velkakirjaomistuksiaan, mikä on laskenut niiden vapaana olevia reservejä (eli siis käteistä), jota ne lainasivat eteenpäin REPO-markkinalla. Tämän kehityksen taustalla näyttävät erityisesti olleen keskuspankkien arvopaperien osto-ohjelmat. Niin kutsutut QE-ohjelmat totuttivat pankit suuriin määriin keskuspankkireservejä, jotka tarjosivat miellyttävän turvatun korkotuoton.

Kun FED:n taseenpienennysohjelma alkoikin kutistaa pankkien reservejä, nämä korvasivat ne toisella turvallisella tuoton lähteellä eli Yhdysvaltain liittovaltion velkakirjoilla. Nehän tarjosivatkin turvallista tuottoa etenkin riskisempien lainojen ja riskisten arvopapereiden omistuksilta, joiden lisäämiseen QE-ohjelmat olivat pankit ajaneet. Tuoton maksimointi eli inhimillinen ahneus on kovin vaikuttava tekijä kaiken aikaa, eikä sen merkitystä pidä koskaan ylenkatsoa. Riskisten lainojen ja sijoituksien suojaaminen on taas erityisen tärkeää silloin, kun talouden lähestyvä taantuma uhkaa niiden tuottoja. Ja vuonna 2019 saatiin ensimmäiset varsin selkeät varoitukset tulevasta taantumasta. BIS:n raportin mukaan nämä keskuspankkien poikkeusohjelmat myös vähensivät pankkien aktiviteettia rahoitusmarkkinoilla. Kaikki kehityskulut johtivat siihen, että isot yhdysvaltalaiset pankit ovat todennäköisesti tulleet hyvin varovaisiksi osallistumaan REPO-markkinalle, jos sinne lainattuihin rahoihin kohdistuu pienikin tappion uhka. Ja voi kyllä ystävät hyvät, Mustaa Pekkaahan on juurikin jaossa niissä käsissä.

REPO-markkinan ongelmien taustalla on kuitenkin vielä toinen, huolestuttavampi kehityskulku: hedge-rahastojen nouseminen REPO-markkinan huomattaviksi käyttäjiksi. Ne hakevat markkinalta lyhytaikaista rahoitusta, jonka avulla ne hankkivat vakuudeksi kelpaavia arvopapereita (lähinnä Yhdysvaltain liittovaltion lyhytaikaista velkaa), joita ne lainaavat takaisin REPO-markkinalle hankkien lisää lyhytaikaista rahoitusta. Tällaisen kätevän velkasilmukan avulla ne pystyvät kasvattamaan velkavipuaan huomattavasti. Tämä on suoraa seurausta keskuspankkien arvopaperien osto-ohjelmista ja nollakorkopolitiikasta. Kun rahoitusmarkkinainstituutiot eivät kykene hankkimaan riittäviä tuottoja arvopapereista, joiden korot ovat painuneet äärimmäisen alhaisiksi keskuspankkien ohjelmien takia, ne joutuvat turvautumaan velkavivun suurimittaiseen käyttöön. Tällainen massiivinen velkavivun käyttö kertookin korutonta kieltään keskuspankkien alhaisten korkojen ja arvopapereiden osto-ohjelmien negatiivisista vaikutuksista. Institute of International Financen mukaan globaali velka on kasvanut yli kolmeensataankahteenkymmeneen (320) prosenttiin maailman bruttokansantuotteesta. Poikkeuksellisen suuri osa tästä velasta on valtioille ja yrityksillä.

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) varoitti hiljattain, että taantumassa maksukyvyttömyysuhan alla olevan yritysvelan määrä voisi nousta yhdeksääntoista (19) biljoonaan (tuhanteen miljardiin) dollariin kahdeksassa suurimmassa taloudessa. Kun tämä suhteutetaan maailman bruttokansantuotteeseen, joka vuonna 2019 oli ensimmäisten arvioiden mukaan noin kahdeksankymmentäkuusi (86) biljoonaa dollaria, on luku huomattavan korkea. Esimerkiksi yhdysvaltalaisten yritysten velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) on ennätyskorkealla, eikä sitä kukaan sukkelinkaan sanaseppo kykene muuksi muuttamaan.

Keskuspankit ovat kannatelleet rahoitusmarkkinoita jo vuosien ajan, mutta viime kädessä reaalitalous määrittää niiden suunnan. Tämä on esimerkiksi vuoden 1929 suuren osakemarkkinaromahduksen keskeinen opetus. Vaikka halpa raha voi kannatella markkinoita pidempään kuin reaalitalouden kehitys antaisi aihetta, se vain pahentaa niiden vääjäämätöntä korjausliikettä. FED ja muut suuret keskuspankit ovat syyskuusta 2019 lähtien yrittäneet estää rahoitusmarkkinoiden romahdusta kasvattamalla taseitaan massiivisesti. Epätoivo on ymmärrettävää, koska rahoitusmarkkinoiden tuleva romahdus ei uhkaa pelkästään maailmantaloutta vaan myös keskuspankkien olemassaoloa. Ikävä kyllä keskuspankit käyvät kuitenkin hävittyä sotaa. Karmein mahdollinen kriisi kolmeen sukupolveen on tulossa vääjäämättä. Uusi talouskriisi todennäköisesti alkaa pääomamarkkinoiden tai Euroopan pankkisektorin vakavista ongelmista. Euroopan keskuspankin (EKP) viimeisin pankkien stressitesti osoitti, että puolet Euroopan pankeista ei kestäisi, mikäli niiden rahoitusmarkkinoiden vastapuolet ja osa yritysasiakkaista vetäisivät rahansa pankeista. Ja tämähän on juuri se, mitä taantumassa tapahtuu, kun ihmiset pyrkivät selviytymään.

COVID-19 on pakottanut Kiinan äärimmäisen poikkeustoimiin. Kiina on aiemmin sulkenut tehtaita, asettanut yli sata (100) miljoonaa ihmistä karanteeniin ja rajoittanut matkustusta. Koska Euroopan talous on äärimmäisen riippuvainen Kiinan talouden vedosta ja sen luomasta kysynnästä, COVID-19 on jo työntänyt Euroopan taantumaan kuluvan kevään aikana. Kun Eurooppa vajoaa taantumastaan seuraavaan vaiheeseen eli lamaan, pankkien ongelmat tulevat nousemaan jälleen esille. Koska Euroopassa on suurin keskittymä niin kutsuttuja systeemisesti tärkeitä pankkeja, pankkien ongelmat leviävät maailmalle hyvin nopeasti. Tämä tarkoittaa, että uusi globaali talouskriisi käynnistyy todennäköisesti jo kesään 2020 mennessä. Tulemme kokemaan yhtä aikaa sekä reaalitalouden kriisin että finanssikriisin. Tämä yhdistelmä on viimeksi koettu 1930-luvun suuressa lamassa. Ja tätä kehitystä on ikävä kyllä mahdoton pysäyttää edes teoreettisesti. Globaalit johtajat ja keskuspankkiirit yrittävät nyt tätä pehmittää parhaansa mukaisesti, mutta se ei valitettavasti tule onnistumaan, ja sitten alkaakin murheellinen yrityskonkurssien aalto. Yrityksiä kohtaavan konkurssiaallon mukana sortuu seuraavaksi rahoitusjärjestelmä, ja sen seurauksena on vuoroluettelossa erittäin todennäköisesti pankkikriisi. Kaikki kertaantuvat kiusallisesti pahimman mahdollisen käsikirjoituksen mukaisesti. Lopulta jossakin vaiheessa maailman johtavien poliitikkojen pitää kutsua kaikki keskuspankkiirit kuultavaksi ja kysyä, mitäköhän ihmettä he kaikessa viisaudessaan mahtoivatkaan ajatella, kun päättivät elvyttää koko tämän menneen nousukauden läpi? Syvä romahdus, mikä nyt vääjäämättä tulee, on vain ja ainoastaan pohjimmiltaan keskuspankkiirien ansiota. Heistä tosin yksikään (saati heidän edeltäjänsä) ei tule tietenkään mitään pienintäkään elettä tekemään siihen suuntaan, jossa myönnettäisiin raskaan virheen tapahtuneen omassa pesässä. Selittelyissä tullaan kuulemaan ihanan herttaisia höpötyksiä vaikeista olosuhteista, pakkotilanteista, torjuntavoitoista ja muista vastaavista venkoiluista, joilla yritetään väistellä vastuuta, joka on pohjimmiltaan jakamaton.

Yhdysvaltalainen kristitty pastori sekä toistatuhatta katkaisuhoitoasemaa perustanut David Wilkerson (1931-2011) varoitti lukijoitaan ja kuulijoitaan useamman vuosikymmenen ajan maailmanlaajuisesta talouden järkyttävästä romahtamisesta. Wilkersonilta ilmestyi vuonna 1974 teos nimeltään 'Näky', joka ennustaa maailmantalouden väistämätöntä romahdusta. Samasta murheellisesta aiheesta kirjoitettiin toinenkin kirja vuonna 1998. Sen nimi on 'Taloudellisen tuhon jyrkänteellä - Viimeinen varoitus'. Se kertoo Aasiasta alkavasta maailmanlaajuiseksi kasvavasta talouden katastrofista. Wilkerson muotoili teoksessaan 'Näky' katastrofia seuraavasti: "En näe tulevan mitään varsinaista lamakautta, vaan niin täydellisen laajamittaisen taloudellisen taantuman, että se vaikuttaa käytännössä jokaisen palkansaajan elämäntyyliin koko maailmassa". Wilkersonin mukaan ne, jotka eivät valmistaudu taloudelliseen romahdukseen, vaan kuluttavat ja ostavat kaikenmoisia tarpeettomuuksia, kärsivät erityisen voimakkaasti. Sinänsä latu on aurattu täydellisesti kahdeksannessa polvessa toimineen pastorin näyn mukaiseen asentoon. Olisikin hurjan hirtehistä, jos uskonsa kadottanut länsimaailma todellakin saisi tuta pastorin pahaenteisen ennusteen lyhentämättömänä. Kukaanhan ei perinteisesti ole profeetta omalla maallaan (Luuk. 4:24), eikä varmasti myöskään Wilkerson tehnyt poikkeusta tästä liittovaltiossa, jossa oli totuttu sukupolvien ajan tavoittelemaan ihanan autuaallista amerikkalaista unelmaa.

Kirjoittaja ymmärtää varsin hyvin, kun moni lukija on pyöritellyt päätään viime kesästä asti lukiessaan aika ajoin tällaisen vanhan, rähjäisen, absintinkatkuisen ja ruokkoamattoman huru-ukon houreisia kirjoituksia. Hänen tarkoitusperänsä ovat kuitenkin asustaan huolimatta huomaavaiset lukijakunnan suuntaan. Toivon aidosti mahdollisimman monen näkevän sellaisen ostopaikan horisontissa, jossa pystyy hankkimaan ehkä siihen kuuluisaan parhaaseen mahdolliseen hintaan vanhoja MtG-kortteja, joista on kenties unelmoinut. On nimittäin erittäin mahdollista, että se on se meidän Enttien loppuelämämme parhain ostopaikka esim. Power 9- tai muiden arvokkaiden korttien hankkimiseen ennen kuin konservatiivisesti keräilevät RO-miehet rohmuavat huomattavan osan niistä omistukseensa ja hinnoittelevat ne joskus kriisien jälkeen tähtien uloimmalle kiertoradalle. Sitähän emme voi toki koskaan varmaksi tietää, että miten tässä lopulta tulee käymään, mutta tällä hetkellä horisontissa näkyvä ja myrskyisä talous- sekä finanssikriisin mikstuura näyttää ikävän realistiselta tämän näkökulman kannalta. Taloudessa on menossa käytännössä liki kaikki nyt rikki ja vaikutukset läikkyvät ympäriinsä. Huomattava osa maailman asioista menee jossakin määrin tämän takia sijoiltaan, joten kyllä siihen koriin yksi MtG:kin vanhoine kortteineen helposti mahtuu. Sen kun sisäistää jo nyt, niin pärjää paremmin tulevissa vaikeissakin olosuhteissa. Ja kun maailman johtavassa liittovaltiossa Yhdysvalloissa lähetellään istuvan presidentin ohjauksesta kymmenille miljoonille kansalaisille tuhannen (1000) dollarin sekkejä, niin jokaisen rationaalisen ihmisen olisi sopiva viimeistään nyt ymmärtää, että talouden lääkekaappi on todellakin tyhjänä.
[/spoiler]

"Lääkkeen ja myrkyn ero on annostuksessa."
- Anonyymi

Tämä postaus ei liity käytännössä millään tangentilla Old Schooliin. Vastaisuudessa viestit menevät poistoon jos ei asiayhteys ole selkeä. -MODERAATO

[Suppis]

Tiivistäminen on jalo taito.

[Old_Man_of_the_Sea]

Kunnioitetut Old School-veteraanit, ystävät.

[1Moos. 7:6-8:14]

Kaikki tarpeellinen on Teille kerrottu kursailematta ja rationaalisia argumentteja säästämättä. Pahoittelen silti toimintaani, koska olen mahdollisesti pilannut joiltakin lukijoilta globaalin jännitysnäytelmän paljastamalla ikimuistoisen loppuratkaisun syyllisineen jo ennen kuin show lähti kunnolla käyntiinkään. Haluan kuitenkin uskoa, että näin osa lukijoista on hoksannut varautua hankkimaan itselleen joko esityksen väliajalla tai viimeistäänkin sen jälkeen jotakin Old School-kivaa järkevään hintaan, ja pääsee niistä hankinnoistaan nauttimaan kenties lopuksi ikäänsä. Kiitos ja anteeksi.

Joten:
https://www.youtube.com/watch?v=fHRP6gadDQ4

[Azakael]

Pelailtiin eilen etänä neljän hengen miniturnaus old schoolia.

Pääsin viimein myös ulkoiluttamaan Rabid Wombatia - eräänlainen turnauskertomus löytyypi old school -blogista:
https://tmikonen.github.io/quantitatively/2020-04-13-stasis-enchantress/

Kiitoksia pelaajille. Hauskaa oli, koitetaan ottaa uusiksi mieluummin ennemmin kuin myöhemmin.

[Possu81]

Aivan mainio raportti kuvineen