a) ei mitään henkilökohtaista anssi
b)
ihan neuvoton
minua ei vain kiinnosta... enkä kyllä minäkään ketään kiinnosta
1Tuntuu äkkiseltään, että elämässä maalit hukassa, niiku itsekin sanoit. Koulupaikkaa ei ole nyt, eli vähän tyhjän päällä? Mitä jos menisit johonkin missä annetaan uranvalintaneuvoja tai kyselisit vaikka oppisopimusvaihtoehtoa. Kun on jotain omaa itsenäistymistä edistävää tekemistä ja saa vähän rahaakin, niin 2maailma ahdistaa paljon vähemmän. Oot vielä niin nuori, että kunnan tukityöntekijöiden pitäs kyl jeesaa sua noissa asioissa jos ei itse lutviinnu tai vanhemmista oo mitään apua.
Jos taas tuntuu, että vaikee saada motivaatio itsestään irti, niin pitäskö miettii oikeesti onko masentunut ja koittaa löytää voimia saaha siihen asiaan jotain apua ja ratkaisua, että löytäs voimat päästä elämässä eteenpäin.
3Ja ihan varmasti sussa on hyviä puolia joita ihmiset näkis jos löytäsit paikkoja joissa olla vuorovaikutuksessa samanmielisten kaa. Pikkupaikkakunnalla ja ilman rahaa pystyy olee tosi yksinäistä jos on yhtään persoonallisempi tyyppi. Elämä muuttuu yleensä paremmaks mitä vanhemmaks tulee, toivottavasti sullekin. Kuulostaa välillä niin pahalta nää jutut. Tsemppiä!
...
kiitos.1. joo, olen tyhjän päällä. uranvalintaneuvo: tätä tuskin tarvitsee. oppisopimus... ammatti joka minua kiinnostaa tuskin ottaa edes kokemattomia työssäoppijoita, tai ammatit, koska tilanne. pari vuotta sitten koetin tätä siis työssäoppijana ja otaksun lukemani perusteella että tilanne lienee vain huonontunut. tämä on minun ongelma, en halua tehdä sitä mikä ei minua kiinnosta pätkän vertaa. jotain tylsää ja yksinkertaista... saman asian toistaminen. tekeminen jossa on tasan yksi päämäärä. pelissä olen kiinni sosiaalisen aspektin takia. ihmiset ovat ehdotelleet jotain hoitajaa, siivoojaa. toisen ihmisen hoitaminen... kuin olisi palvelija. kiinnostaa sen verran, että on yksi niistä asioista maailmassa joita kohtaan oma mielenkiinto on alimmillaan.
hmm itsenäistymistä. truth to be told, olen kokeillut aika rumia juttuja yhden masokistin kanssa. lupasin äidille etten enää näe sitä, jotta hän rauhoittuisi. mutta tarvitsen yhtä asiaa mitä ei muuten saisi kuin kelalta. haluan itselleni asioita. paljon... en niin paljon. mutta haluan kuitenkin. vaikka lupasin, se on silti minun oma asia. se ei äidille enää kuulu. jos avautuisin kerroksen lisää, sanoisin etten edes halua ajatella minulla olevan äitiä. eikä isää. meidän välit... ne on tietenkin paskantuneet tämän jaman takia. mutta se on oikein. ehkä loppujen lopuksi, jokainen ihminen onkin yksin. vanhemmat kuolevat ajan myötä, useimmiten ennen sinua. ... tahtoisin jotain toisista ihmisistä. mutta koska pettymyksiä on tullut huomattua monta, minun pitää vain keksiä mihin jokainen ihminen on kykeneväinen. teenkö tällä yhdellä ihmisellä mitään? jos minua ei huvita, jätän sen. sitä olen ajatellut. rakennan uutta suhtautumista. jos tämä onnistuu, se varmaan pysyy lopun ikää, niin olen lukenut, että tällä iällä, ihminen ei paljon tästä muutu. en tietenkään halua lyödä mitään lukkoon, koska
asioiden pitää muuttua jotta kaikki toimii. en itse oikein tajua mitä kirjoitin joten ei kannata ihmetellä sitä (viitaten alleviivattuun tekstiin)
2. todellakin, maailma on ahdistanut. niinsanotusti. suureksi harmikseni minun on hankalaa sisäistää joitakin asioita. ehkä minä nukuin, kunnes minut ravistettiin rajusti hereille.
...
jos en itse keksi motivaatiota itselleni, on sattuman kauppaa, kun toinen ihminen saa sen minussa palamaan. viimeksi sytyin ihastuksesta treffisivustolla mutta koska se sammui nopeasti, kenties palatakseen myöhemmin, voinen sanoa että rakkaus se ei taida olla. koska minua eivät yksinkertaiset asiat kiinnosta... vaikka niistäkin osaan nauttia, kunhan olen päässyt päivän labyrintin läpi, siinä tapauksessa, että labyrintti edes olisi suoritettavaksi. labyrintti; example gratia: kiireisyyskin riittää. kiireisen päivän jälkeen minusta on mukavaa rentoutua yksinkertaisuudessa. voidaan myös sanoa että monimutkainen on yksinkertaista, riippuen näkökulmasta. lautapeli go on yksinkertainen mutta monimutkainen.
...
mikäli meinasit masennus-apua, mm. hoitolaa, ja vaik-et, on hyvä kirjoittaa niille ihmisille jotka uskovat minun sitä tarvitsevan: psykiatri tekee vain työtään, ja koettaa selvittää vieraan ihmisen ajatuksia. hän ei välttämättä ole hienovarainen eikä miellytä minua. en valitettavasti pysty selittämään sanoin, mikä on minun kanssa aika yleistä, miksi en vain usko että sellainen "ammattilainen" voisi mitenkään auttaa minua - se vain... kuulostaa minulle kirjaimellisesti abstraktilta mahdollisuudelta. enkä minä tahdo itse satuttaa toisia ihmisiä. en uskoakseni tarvitse sellaista alun alkaenkaan. itsemurha-ajatuksia... tulee ja menee. pointti? se että ne oikeastaan menevät pois. minua ei kiinnosta antaa periksikään, alitajuntaisesta syystä. --> minä en tiedä miksi, mutta pysyn elossa. hm... vastaukseni on köyhästi perusteltu. jos tapaan komean psykiatrimiehen, ehkä meillä on pari hassua keskustelua. tai sitten ei. saatan olla hänelle tylsä, tai päinvastoin.
...
kenties tahdon selvittää omat aivoni itse ilman toisten ihmisten puuttumista siihen. se kuulostaa paikalleen menevältä selitykseltä...
3 minusta joskus tuntuu etten jaksa edes keskustella kunnolla. välillä räjähdän. tämä tekstikin... minulta ei kannata odottaa yhtä pitkää vastausta enää ikinä. ainakin kirjoittaminen näyttää selkeyttävän ajatuksiani yhdeksi hetkeksi. mutta ei mitään, siitä kaikesta tulee yhtä kaaosta ja sekamelskaa taas hyvin pian. en nyt keksi enempää kirjoitettavaa joten painan lähetä-nappulaa.
...onnenpotkuja sinullekin
Aihe: Vitutusketju (Luettu 2291142 kertaa)
