Nimimerkillä "jääkiekkomaalivahti vuodesta -92" voisin kertoa yhtä sun toista mv-hommista, mut pistän vaan muutaman jutun nyt:
Ässien taktiikka pommittaa jatkuvasti joka paikasta antoi toistuvan mahdollisuuden reboundeihin sekä b-piste aloituksiin, sekä random chance-imurointiin. Hermopaine on noissa peleissä aika kova (varsinki nuorilla ja kokemattomilla), se ei tietenkään ole mikään tekosyy vaan syy miks imaisuja tapahtuu. Kenttäpelaajien kämmit on vielä korjattavissa mut maalivahdin osa on ankeampi..
Metsola oli kuitenki aika hyvä kokonaisuudessaan, eikä Ässien mestaruus tod. johtunu Tapparan MV-pelistä.
Parempi voitti.
Ekaa maalia en nänhy, ja vikassa maalissa jos kiekko otti ees pienen hipasun pakin mailaan niin maalivahdin reaktion tapahtuessa välittömästi kiekon lähtiessä ei jää oikeesti aikaa korjata koordinaatteja, niin uskomattomalta ku se kuulostaakin. Silmät-kädet/jalat tiimityö on herkkä bisnes.
Siniviivavedoissa viel ehtiikin hyvin, mut b-pisteeltä tuleva veto on jo aika paha.
Mut vihdoin Ässät otti "pojan" kotio, JES!