Pahiksen ja Han Solon suhde ja kuolinkohtaus. Välittyikö motiivi, välittyikö tunne ja annettiinko kohtaukselle aikaa? Koko leffa eteni helvetinmoisella kiireellä ja tällaisista avainkohtauksista paistoi läpi ohjaaja, joka lähinnä halusi ahtaa leffan täyteen tehosteita ja toimintaa. En muista hetkeä, milloin olisin kokenut kuvaston uskottavaksi tai esitetyn tunteen aidoksi. Tarinalle (tai sen irvikuvalle) merkittävä kuolinkohtaus oli niin rutiininomainen, että leuka loksahti auki hämmennyksestä. Ja jos joku ei osannut arvata kohtausta puolta tuntia etukäteen, niin onnea hänelle.
Minulle jäi hyvin epämääräiseksi miksi Ren halusi pyöriä pimeällä puolella alunperin. Sivulauseen sivulauseella taidettiin mainita, että Luke koulutti häntä ja muita oppilaita Voimaan, kunnes ykskaks valta vei voiton koska... (perustelut jatkuu seuraavassa jaksossa)? Ehkä poika pettyi isähahmoihin, joista toinen (Luke) glorifoi isäänsä universumin mahtavimpana miehenä, joka pelasti galaksin ja itsensä pahuudelta lopussa. Jätetään hämärästi mainitsematta syyt ja opetukset tähän, koska jedimystiikka ja kukin kulkee polkunsa yksin (kirjoissa Lukella oli vahvasti tämä piirre ja epätietoisuuden sekä välinpitämättömyyden stigma oppilaan-opettaja suhteessa aiheutti hänen kääntymisensä, koska löysi vastauksensa avoimemmalta taholta ja koki tarkoituksen pyhittävän keinot). Tai että Solo maineensa mukaisesti ei kyennyt olemaan paikalla poikaansa varten, vaan lähti seikkailuihinsa ja jätti tämän äitinsä kasvattamaksi. Rankkaa. Tai vaihtoehtoisesti jotain muuta, puhukaa edes saatana tai näyttäkää ne tunteet. Ylipäätään kaikkea tätä sisäistä taistelua olisi voinut lypsää oikein mehukkaalla takaumalla ja luoda siten edes välttävä taustatarina. Mikään elokuvassa ei antanut minulle syytä ymmärtää kiukkuilevaa teiniä, jonka väitetään olevan pahoista pahin ja voimallisin (jäbä kykenee pysäyttämään lasersäteen ilmaan!!), mutta todellisuudessa häviää tytylle, jonka merkittävin persoonallisuus näkyy vain takana oleville ja joka pystyy käyttämään Voimaa, koska... kirjaimellisesti ei edes tekosyytä keksitä vaan todetaan, että mennään näillä sillä ei kukaan välitä enää pikkuasioista (Luken tytär, whee).
Han Solon & Leian kohtaaminen (väitetysti) pitkän ajan jälkeen. Tiedän, että Leian näyttelijällä on mennyt elämä osittain perseelleen sairauksien vuoksi ja näyttely voi olla vähäsen hankalaa, mutta Fordin naamataulusta ja katseesta näkee, että ainoa motivaattori leffalle on raha. Ja jätkä oli silti paras ja uskottavin osa leffaa...
Pienemmät ongelmakohdat:
- "Kirjoitetaan kolmas kuolemantähti, mutta tehdään siitä isompi ja nimetään se galaksintappajaksi, tämä on hyvä ja menee läpi jos vedetään pastissina episodi IV:n lopputaistelu ja tehosteita ihan vitusti. Ei kukaan tajua, että älyvapaa cliffhanger lupaa, että seuraavassa leffassa mennään vielä kirkkaammin typeryyden voimalla." Tämä mies kirjoitti Imperiumin Vastaiskun, joka sisältää
mm. tällaisen kohtauksen. MITEN PÄÄDYTTIIN TÄHÄN?
- "Tätä taisteluplaneettaa ympäröi suojakilpi, jonka ohitamme vain ja ainoastaan päristelemällä valonnopeudella suoraan päin, kunnes hidastamme kääntämällä kytkintä än-yy-tee-ny..."
Reaktiotani kuvaa vain tämä.- Uudet hahmot & näyttelijät, Kivanaama Japerse sekä Eksyin-Tänne-Iron-Skysta, joiden taustatarina käsiteltiin puolikkaassa lauseessa ja naama näkkärillä. Joopa joo. Hayden Christenseniä tuli ikävä.
- Sama mikä näkyi Episodeissa I-III, eli kehittynyt teknologia väläyttää visiota ja isompi budjetti = tyhjempi maailma. Mitä merkitystä hyvän ja pahan taistelulla on, jos maailmalla ei ole mitään väliä?
- Tunneskaalani elokuvan aikana: varovaisen jännittynyt (alku), kiinnostunut (pahis alussa ja oho, iskujoukkojen naiskomentaja, joka lopulta ei sano tai tee mitään ikinä), neutraali (päähahmot "esitellään"), innostunut (Ford pelastaa), hämmentynyt (taas uusi kuolemantähti? Slapstick huumori?), vaivautunut (cameo vol. 33 ja edelleen huumori), ärtynyt (pahis ottaa kypärän päästään ja käsittelee "tunteitaan"), pettynyt (mitätön lopputaistelu) ja vihainen (kuolinkohtaus, cliffhanger ja lopetus ylipäätään).
Aihe: Asia, joka ilahdutti -ketju (Luettu 2166119 kertaa)
