Kasissa parhautta oli GF-systeemi, joka oli mielestäni huomattavasti parempi, kuin muissa sarjan osissa. Pelissä taas ehkä hieman häiritsi se expasysteemi, jossa kiintiömäärän jälkeen sai aina levelin ja samaan syssyyn myös vastapuoli oli vastaavasti vahvempi, jos levut olivat korkeammalla. Olihan se toki särmää jämähtää yhteen aavikon nurkkaan Vysageja lahtaamaan.
On tuo toki ilahduttavaa, että jonkun mielestä kasi on hyvä.
Itse kyllä pidin seiskasta mutta yleisesti näissä sarjan osissa VII ja VIII häiritsi liiallinen futuristisuus.. kuin myös hiukan kutosessa. Ysi oli juuri siksi oikea masterpiece, kun kaikki oli siinä pelissä niin kohdillaan, kuin vain voi pelissä olla.
Haikailen näitä FF:n hyviä aikoja, kun vielä niitäkin pelejä osattiin tehdä.
Ilahduttaa palata muistelemaan näitä hyviä tekeleitä yhä uudelleen.