Kyllä on pakko kehua tämän Warcraft-aiheisen mangan paskuutta.
Kirjoittajana toiminut palkittu Diablo- & yms. fantasiankirjoittaja Ei-Halua-Muistaa-Nimeä ja piirtäjänä joku korealainen, jonka mielestä hyvä malli piirrosakalle on Jenna Jameson ja kumppanit.
Minä nyt spoilaan tässä koko mangan, eli jos on kesken tai haluat muuten vain "nauttia" siitä, suosittelen jättämään lopun väliin.
Juonen siis tiivistää loistavasti seuraavanlaisesti:
1. Osa
Jätkä flingaa pitkin taivasia, metsästäjäjoukko pahiksia tipauttaa alas. Search & Destroy. Nätti typy löytää sankarin puolikuolleena, vie kotiin, hoivaa ja jätkä huomaa vain kiinteät ja mehukkaat bosat.
Lopulta pahikset löytää ja alkaa tukala probleema:
" Missä on se ja se tai kuolette?"
- "Rauhaa, rakkautta ja sienisoosia?" Toitottavat tissiliisan kärpässienissä olevat vanhemmat.
Kunnes
kalmot loikkaa jostain puskasta ja alkaa eeppinen taisto. Yhtäkkiä ilmestyy superpahis ledisilmineen, joilla tuikkaa talon tuleen ja sankari vie pimatsun metsään aikomuksenaan päästä jonnekin veijarille toiselle puolelle maanosaan, vaikka oikeasti tahtoisi saatille. Homma menee reisille, kun eukko pillittää vanhempiensa perään.
Matku jatkuu tavataan jossain peräkylässä peruspahis metsästäjineen, joka onkin väärinymmärretty antisankari, jota tulisi sääliä, vaimo ja lapset tapettu blaa blaa. Ultimate pahis tulee, mättöä, gorea, mättöä, paska läppä, paladin ilmestyy hevonvitusta, mättöä, ultimate pahis kirkaisee, kaikki lakoaa. Uhoamista ja jäkätystä.
Lopulta tulee sankarin vaimoke stringeissä ja se osaa muuttua lohariksi. Jes.
2. Osa
Sankarilauma löysi tiensä jonnekin vuorille yhtäkkiä ja perseen perässä kulkeva sankari aistii vaaraa. Ultimate pahis viuhahtaa. Löytyy toinen antisankari, jolle nyyhkitään, sitten se onkin pahis. Antisankarin vajaaälyinen toveri kuolee langenneen ystävänsä toimesta, voi vittu nyt tulee itku, ja alkaa koko osan kestävä mättö. Lopussa sankari saa pataan ja ultimate pahis vie gimman bosat pomppien. Vaimoke vinkuu ja inisee, kunnes lähdetään hippulat vinkuen perään.
3. Osa
Ollaan päästy toiselle puolelle maailmaa. Ultimate pahis kourii ja koskettaa sekä vikisee naama nauriina ja silmät vilkkuen elämäntarinaansa, joka on se perus: Vallanhimo, heikot johtajat, pahis lupaa voimaa jne.
Bosaleidi onkin sitten puolijumala, jolla on voima pelastaa maailma.
Eikä sitä sitten pohjustettu missään. Vitun omaperäistä.
Tavataan toinen sankari, joka tappaa kalmoa vain jotta voi tappaa niitä lisää kun omat kuolee muuttuen zombeiksi ja hänen täytyy "vapauttaa" heidät. Kiva noidankehä.
Sitten löytyy Banshee, jolla tavan mukaan on rätit yllä niin niukasti että tiukasti, että alkaa ihmetellä itämaalaisten fetissejä länsimaisiin poketähtiin.
Tapellaan, lässytetään, tapellaan. Ultimate pahis paunaa sankaria, joka on vitun noob, vaikka on lohari itsekin, mutta ei vaan nyt kykene, kun sattuu olemaan niin hapokasta jonkin ihme kaulakorun takia. Vaimoke vetää matsia jonkun ylemmän voiman kanssa, joka osoittautuu sankarin heimon pomoksi (jep, just näin). Lopulta bosat heiluu ja pahis delaa. Sankari hylkää vaimokkeensa fägärin näköiselle paladiinille ja jatkaa elämäänsä Jenna Jamesonin kanssa.
Häpy end.
Missä omaperäisyys? Pantyshotteja tosin saatiin parin tuhnu animen verran, joten eipä siltä kantilta tarvitse valittaa.