Eipä tämä taida kuulua kumpaakaan ketjuun, mutta itseeni voisi taas mennä. Vuosia jo naureskellut ja tänä aamuna myös myhähdellyt, kun isä on hävittänyt asian x (avaimet, lompakko yms), kironnut kaiken maan ja taivaan väliltä ja se löytyy taskusta (tai vastaavasta "kätköstä") juuri kun episentrumi on kiihkeimmillään.
Nyt etsin rahafoileja puolisen tuntia alati kiihtyvällä koneistolla ja soittelin siskolle, koska etiäismuistikuva oli että niitä pyörittelin näpeissä aivan varmasti samalla kun raaviskelin munaskuukeleita sohvalla. Kansiot lentelee kun etsin raivokkaasti ja deckboxit saavat kyytiä ja perkeleet pärähtelee puhelimeen, kun sisko aistii tutunoloiset oireilut ja vittuilee ansiokkaasti takaisin. Ja mylly pyörii.
Juuri kun teki mieli tutustuttaa puhelinta peiliin ja peiliä betoniin, tökkäisen pöydällä olevan fatpackin nurin lattialle ja ärähtelen entisestään, vain huomatakseni että kyseiset foilit oli suoristumassa kyseisen fättärin alla. Juuri siellä minne olin ne jättänyt ennen pääsiäislomille menemistä.
Like father like son. Vittu mikä derp-fiilis.
Aihe: Vitutusketju (Luettu 2290632 kertaa)
