Aurinko lämmittää ja lumet sulaa, opiskelut lopultakin etenee ja kandia pääsee viimein värkkäämään ensi vuonna (aihekin on aika lailla selvillä) sekä lappuja liikkuu niin tiuhaan että on hankaluuksia pysyä perässä.
Vielä kun sosiaaliautismista pääsisi lopullisesti eroon ja kykenisi hakemaan ns. oikeita töitä, niin alkaisi elämä toden teolla maittamaan. Kevättä rinnassa, voi jukran pujut!