Eräs mua huomattavasti viisaampi ihminen, Pasilankin käsikirjoittajana tunnettu Atte Järvinen kiteytti mun tämänhetkiset ajatukset varsin mainiosti Ihmisten puolue -ohjelmassaan:
"Että minua pistää vihaksi tämä ajattelu, että kaikki mielipiteet ovat muka tasa-arvoisia."
"No ne on!"
"No kun eivät ole! Osa on paskoja. Niiden takana ovat idiootit. Internet on kuin joku ajattelun Idols-kilpailu, että sinne vaan jokainen, jolla ei ole mitään pätevyyttä ajatella monimutkaisia asioita, menee mesoamaan suuna päänä ilman minkäänlaista itsekritiikkiä. Ja sitten loukkaantuu, kun joku ei vaan tykkää."
Lähdetääs nyt oikeasti paloittelemaan näitä reflektion argumentteja siitäkin huolimatta, että ne sisältänyt romaani poistettiin (joka muuten on hannuaravirta-tason vässyköintiä):
1. Allekirjoittanut ja matomestari ovat elitistisiä mulkkuja ja Eibon argumentoi paremmin. Lisäksi allekirjoittaneen pitäisi tuomaristatuksensa johdosta osata käyttäytyä paremmin. Miksette anna arvoa kaikille mielipiteille?
Sillä, että oon läpäissyt tuomarikokeen ja saanut judge-statuksen, ei ole mitään tekemistä minkään muun asian kanssa kuin sen, että osaan ja ymmärrän Magicin säännöt niin pelillisiltä kuin tuomaroinninkin osalta sen verran hyvin, että Level 1 -kokeesta tuli riittävät pisteet ja Johannalta hyväksyntä aputuomarina toimimisen jälkeen. Se ei ole minkään valtakunnan auktoriteetin merkki missään muualla kuin foorumin sääntöpalstalla ja sellaisissa turnauksissa, joissa satun olemaan tuomarin roolissa.
Jos vastapuolen argumentit ovat niinkin absurdeja, kuin että "tää on hyvä kortti
planeswalkerin ultimatea vastaan", on aivan totaalista ajanhukkaa lähteä edes yrittämään kumota näitä argumentteja. Sama kuin pelaisit pulua vastaan shakkia: se kaataa nappulat, paskantaa laudalle ja lentää sitten pesäänsä rehentelemään kavereille miten voitti. Jos on mielestäsi elitististä sivuuttaa tällaiset argumentit merkityksettöminä, onneksi olkoon vaan. Se, että pitää mielensä avoinna erilaisille mahdollisuuksille (tässä tapauksessa korttien pelikelpoisuudesta), ei tarkoita sitä, että olettaa kaikkien mahdollisuuksien olevan totta kunnes toisin todistetaan. Osan näistä voi ihan oikeasti sivuuttaa täysin triviaalisti.
2. Rakdos Charm on pelattava kortti. Affinitya vastaan ainakin tosi hyvä! Ja Affinity on sitä paitsi oikein kasattuna tosi hyvä dekki.Mä en tiedä montako kertaa tää asia pitää selittää: saat ihan vapaasti arvioida kortteja minkä hyvänsä mikä-mikä-maan casual-pelattavuuden perusteella, mutta näin niinkuin oletuksena jos puhutaan pelattavuudesta jossain formaatissa, tarkoitetaan pakkoja joilla olis tarkoitus pärjätä turnauksissa toisia kovia pakkoja ja pelaajia vastaan. Siksi tuo "no ei ehkä ihan MM-kisojen top8-tasolla" on juuri se lievennys, joka pudottaa koko argumentilta pohjan pois. Meitä ei katsos korttien hyvyyttä arvioidessa edelleenkään kiinnosta, pelaako joku keittiönpöydällä vain yhtä samannimistä legendaa per dekki tai haluaako se pystyä castaamaan kaikki spellinsä Pillar of the Parunsien avulla vaikka ei-moniväriset versiot samasta asiasta olis kortteina monin verroin parempia. Paras ja oikea tapa rakentaa tietty dekki sen sijaan kiinnostaa huomattavan paljon.
Affinityn paskuus legacyssa ja modernissa on niin moneen kertaan todettu, että jätän kohdan 1 perusteella sen tässä erikseen paloittelematta. Mitä siihen Rakdos Charmin hyvyyteen affista vastaan tulee, mieti nyt oikeesti haluatko rikkoa yhdellä kortilla yhden faksin vai monta faksia. Ei luulis olevan kovin vaikea puzzle. BR-dekki saa monta faksia rikki esim. Meltdownilla, Shattering Spreellä, Ancient Grudgella tai vaikka Engineered Explosivesilla jos siltä tuntuu. Kaikki näistä on jossain vaiheessa olleet jollain tasolla pelattavia modernissa ja/tai legacyssa.
Mä oon tähän mennessä kuullut tasan kaksi edes puolittain uskottavaa argumenttia Rakdos Charmin pelattavuuden puolesta: Ihosen kommentin siitä, että kaksi Charmia voi standardissa olla tiukassa sideslottimäärässä parempi yhdistelmä kuin vaikkapa Tormod's Crypt ja Smelt, ja Heikkilän tarjoaman sidelappu-option all-in-one-vastauksena equipmentteihin ja elffeihin
potentiaalisessa legacyn BR-burnidekissä (jota siis ei vielä ole millään tasolla olemassa). Molemmat tosin vaativat sen, että pelataan BR-dekkiä, jossa tarvitaan vastauksia juuri noihin asioihin ja sitä parempaa vastausta vain yhteen skenaarioon ei jostain syystä halua pelata.
Ai joo, ja mitä tulee itse herra Rakdoksen pelattavuuteen Standardissa, sitä varten tarvitaan ainakin joku Seal of Firen tapainen keino tehdä vahinkoa nassuun Wrath-efektistä riippumatta nollalla manalla. Noin jäykkä ehto sille, että vaikealla manacostilla varustetun laitteen saa pelata, on keskimäärin ihan liikaa. Dreadbore siis johtaa edelleen Rakdos-lappujen laatukisaa ylivoimaisesti.