Alla oleva raportti sisältää läjän "you had to be there" - kamaa, vastaavasti se ei sisällä korttipelistä sanaakaan ja on muutenkin huono. Jätin suosiolla turnauksista kertomisen paremmilleni.
Jos Kun raportti tuhlaa aikaanne, syyttäkää kanssamatkustajiani, jotka pakottivat minut kirjoittamaan tämän.
Lähtöä edeltävä aamuna herään kaikessa rauhassa, pakkaan kamat ja painelen verkkopankkiin nostamaan muutaman huntin opintolainaa, jotta saan hotellin maksettua. Noin kymmenen minuutin päästä olen pankissa kysymässä "miten niin ei muka ole lainoja nostettavissa?". Pankkineiti vierittää vastuun kelalle ja menen sinne tiedustelemaan mikä homman nimi nyt sitten oikein on. Vastaus "Ei tiedetä ja et saa sitä tämän päivän aikana" asettaa reissun loppuajaksi oikein mukavan alkuasetelman. Pikainen kerjäyssoitto porukoille ja saan raavittua sen verran kasaan, että ihan omia eväitä ei tarvitse matkalle tehdä. Olisi kannattanut.
Hyppään GP junaan Toijalassa, josta painellaan Turkkuseen ja suorilta laivaan. Kyydissä onkin jo kasa hienoja miehiä, sekä Elina ja LehtisJukka. Laivaan päästyämme saamme kuulla Antti-raukan olevan laivafoobikko joten yhteen hiileen puhaltava joukkomme muistuttaa häntä
Titanicista ja Estoniasta. Antin laskiessa laivan pelastusveneitä muu jengi menee syömään. Vantte ensin harmittelee laivabuffetin hintaa, mutta toteaa lopuksi että olisi maksanut vaikka tuplat niin huonoista jutuista, kuin mitä Erkalla ja Lehtisellä oli tarjota. Keskustelun alussa Jarnon korvan punottavat siihen malliin, ettei niin karskin näköisestä miehestä uskoisi. Tämä toistuu myös paluumatkalla, kun keskustelu käsittelee lähennä panemisen jaloa taitoa, poliisien kanssa tai ilman. Takaisintulobuffetissa punottivat Elinankin korvat, kun oli Erkalla vähän pelimenestystä vauhdittamassa ja Lehtinenhän ei tunnetusti noissa hommissa vapaaehtoisesti jää kakkoseksi.
Illalla Yöllä draftaamme kanssa oikeaoppisesti saksankielistä M11:sta. Nukkumaan mennään, kuinkas muutenkaan kuin oikeaoppisesti, noin kolmea tuntia ennen herätystä.
Heräämme kello tuntia ennen varsinaista herätystä ruotsinkieliseen mölinään. Sama mölinä kiertää myös lähihytit. Luultavasti joku laivan henkilökunnasta päätti että johan nuo ovat tuossa jo nukkuneet. Aamupala syödään Tukholman McDonaldsissa, ja kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että tämä on tasan viimeinen pikaruokamesta koko reissulla. Samassa hytissä Jukan kanssa matkustanut Kuukka ei puhu sanaakaan ennen hotellille pääsyä. Muutenkin raukkaparka tuntuu olevan henkisesti raiskattu. Täysin ymmärrettävää.
Hotellin respa vetää kyllä pohjat: Ensinnäkin, virkailija haluaa maksun heti (wtf?) ja koska Jarnolla ei ole rahapussia matkassa, ladon tiskiin lompsani sisällön. Neiti nappaa rahat saman tien kouraansa, toteaa että se riittää kahteen yöhön ja meidän pitäisi maksaa kolmas yö ASAP. Ihmettelen kuinka huone tuntui kalliimmalta mitä sen muistelin olevan ja kysäisen mikä sen hinta oli kruunuissa. Vastaus on sama mitä alunperinkin piti olla, joten ei siitä sen enempää. Kuukauden asiakaspalvelija tarjoaa meille myös karttaa ja kertoo missä on lähin Forex. Heille ei kuulemma kannata maksaa euroilla, sillä ottavat vaihdosta rahaa välistä. NO TÄMÄN NYT EHKÄ OLIS VOINUT KERTOA ENNEN RAHOJEN OTTAMISTA JA MITEN NIIN MENIJO?
Hetkeä ennen tätä Tatulle ja Jerelle on napsahtanut myöskin kiva ylläripylläri, sillä pojat maksoivat huoneestaan oletettua enemmän, kun kerran kaikki halvat huoneet on jo bookattu. Eihän siinä, jäätävän vitutuksen vallassa painellaan huoneeseen, jossa on edelleen kaksoisvuode, vaikka sähköpostilla sen nimenomaan pyysin vaihtamaan kahdeksi erilliseksi sängyksi. Ei helvetti! Myöhemmin saadaan kuulla, että Vanten ja Elinan huone on kahdella erillisellä pedillä, vaikka pyysivätkin yhtä yhteistä. Vantte ja Elina myös maksoivat vasta checkoutatessaan. ASDF!
Huoneet vaihdettuamme mennään syömään ja LehtisJukkis haluaa välttämättä Burger Kingiin (hereafter known as "BK"). Sinne siis. BK:n tiskille päästyään Kilapan veljekset tilaavat kumpikin "five hamburgers, please". Vantte taitaa yhä tätä kirjoittaessani odottaa omiaan. Jukan suosittelema "jokin whopperi" on aivan kuraa, enkä enää ikinä halua nähdä koko mestaa.
Lauantaina pelattiin jotain GPtä. Kuulemma joku avasi nihkeän poolin ja meni 4-3. Tätä jotain kuulemma syljettää yhä se, että sai rekisteröimänsä poolin takaisin, vaikka päädumarin ohjeita oikein seuraamalla olisi saanut vastapäisen pelaajan poolin (feat. Grave Titan and Garruk). Kiva. Tatu harmittelee viitosrundin tappion syytä:
t.A.T.u.: "Vastapuolelle istui suunnattoman suloinen pikku saksalaistyttö nimeltä Charlotte."
t.A.T.u.: "En voinut keskittyä ollenkaan."
t.A.T.u.: "Se oli varattu."
Erkka on koko päivän kovaa valuuttaa ja Tomoharu Saiton kirjoittaessa omaa turnausraporttiaan, hän päättää sen ensimmäisen päivän viimeisen kierroksen kohdalla lauseeseen: "Erkka happened". Hyvää duunia. Illalla kinastellaan ruokapaikoista jonkun tovin ja kompromissin sijaan mennään kovaäänisimmän (allekirjoittaneen) mieliksi kohti BK:a. Matkalla Erkka kertoo pääpiirteissään miten päivä meni ja kuinka voitti viimeisellä kierroksella Saiton.
Illalla pelataan highlanderia ja lekaa, kun kerran enchantressinkin lainasin. Kerran tai kaksi kertaa lekaa pelanneena haluaisin hieman tutustua formaattiin. Schalinin mielestä olen seuraavana päivänä solmussa dekin kanssa. Tämä ei pidä alkuunkaan paikkaansa, sillä darra, väsymys ja sun mutsis piti minut sängyssä kunnes oli pakko sykähtää että ehti aamupalalle. En sitä lekaa olis halunnutkaan pelata. Omaan myös kevyehkön hedarin. 1200mg Ibuprofeiinia, ja hetken päästä lakkaa helpottamasta.
Loppupäivä menee draftaillessa ja gunslingaillessa. Antin ja Jeren päivä menee artistijonoissa. Diilereiltä käydään ostamassa herkut (=fBB Blessing). Erkka paiskoo koko päivän hyvää duunia, ja taistelee itsensä rahoille. Very nice. Vanttekin pieksutteli lekat, joten hyvinhän tää mätkykin sitten loppupelistä meni. Quarttereiden seuraamisen jälkeen olemme valmiit lähtemään syömään. Lehtistä joudutaan odottamaan, koska "siellä on joku japanilainen, joka vaihtaa mitä vaan." Kun Saito sai viimein tarpeekseen Jukan partaamisesta, pääsemme viimein etsimään ruokapaikkaa. Matkalla Erkka kertoo kuinka pieksi Saiton. Paikan valinta suoritettiin kutakuinkin seuraavanlaisella keskustelulla:
Vantte, Elina ja/tai Tatu: "Mennään tonne. Näyttää hyvältä."
Minä: "Ei ole rahaa, mennään BK:iin."
Vantte, Elina ja/tai Tatu: "No saat lainaan, ei mennä enää sinne."
Minä: *itkupotkuraivarit*
Hetken päästä löysimme itsemme BK:sta. Olen yhä ylpeä itsestäni.
Matkalla hotellille kuulemme vanhan suomalaisen tarinan "Kun Moision Erkka Saiton pieksi.". Illalla draftaamme palkintopusseja ja tuuppaan munalla Kuukan kumoon. Hetkeä myöhemmin teen saman myös draftissa, kun ajan boostatulla Roc Eggillä voittoon.
Lähtöpäivän aamulla vääntäydymme viimeisillä voimillamme aamiaiselle. Antti laahustaa sisään hieman kalpeannäköisenä, ja toteaa ettei oikein tiedä miten Lehtisen ehdotukseen pitäisi oikein suhtautua. Fiksut ihmiset olisivat jättäneet asian tähän, mutta väsyneenä ja ei-ihan-niin-skarppina kysäisen mitä Jukka oli ehdottanut. Virhevirhevirhe.
Jukkaa ja Anttia odotellaan ihan viimeiseen asti, mutta lopulta ehditään kuin ehditäänkin lähteä laahustamaan kohti asemaa. Kävelemme suoraan junaan ja ensimmäiseen vaunuun, sillä menomatkan lemmikkivaunu oli peliliikkeenä mitä mainioin. Pelipöydät talon puolesta ja liikkumatilassa löytyy. Lemmikkiosaston pöytäpaikat ovat varatut, joten siirrytään toiseen osastoon. Konnari tarkistaa matkaliput ja toteaa että voidaan käydä hakemassa ilmaiset kahvit ja teet ravintolavaunusta (?). Matkalla bonuskahveja kohti selviää syy: Olemme ykkösluokassa. Koska konnaria ei vaan kiinnostanut, pitäisikö meitäkään? Myyjääkään ei turhaan inspaa tarkistella hyvin hämärännäköisen seurueen matkalippuja ja luultavasti kuvittelee pääsevänsä meistä nopeammin eroon kahvit tarjoamalla. Kun palaamme takaisin paikoillemme, Jukka on herännyt ja haluaa kahville.
Erkka: "Et mene sinne, ollaan täällä väärillä lipuilla."
Jukka: "Menenhän."
Erkka: "Et nyt kuse tätä."
Lopulta Jukka menee ja saa kahvin vaikka myyjä haluaakin nähdä jotain dokumenttia. "Jäi vaunuun enkä viitsisi hakea". En edelleenkään jaksa uskoa, että edellä mainittu kommentti toimi. Asiakaspalvelu ei vissiin ole Ruotsissa mikään vakavasti otettava asia. Tai jotain.
Tukholmassa pysähdymme McDonaldsissa. Jonottaessamme Erkka kertoo kuinka voitti Saiton. Antti liukenee pöydästä nopeimmin. Itsekin himoan raittiiseen ilmaan ja ilmoitan muille "tekeväni Antit", johon Jere vastaa silmiäkään räpäyttämättä, hieman huolestuneella äänen sävyllä, "mihin?". Univaje alkaa näkyä, sillä istun penkilläni seuraavat kaksi minuuttia nauramassa. Yhden Giljotiinin pituisen odottelun jälkeen pääsemme laivaan. Syönnin ja Tax Freen jälkeen on aika mennä draftaamaan viimeiset saksalaiset M11:sta pois.
Tiistaiaamuna heräämme tuntia liian aikaisin, koska naapurihytti ei osaa kelloa. Kuukka laittoi järkähtämättömän auktoriteettinsa voimilla Antin soittamaan hyttiimme. Noh, johan sitä tuli jo viisi tuntia nukuttua. Laahustamme zombeina pakkaamaan laukkujamme ja unelmoimme heräävämme seuraavana aamuna siihen, että Kuukka jää junan alle. Suussa maistuu kuolema, ja painelen suoraan rautatieasemalta kompostinraikkaana kouluun. He le mee.
Props:
- Rikola & Häggvist + muut hyvin sijoittuneet suomalaiset
- BK
- Hotelli (miinus respa) ja sen sijainti
- fBB Blessing <3
- BK
Slops:
- Propsien ja slopsien kirjoittaminen
- Hotellin respa
- Sen jonkun sealed pooli