Ketuttaa kun en saa nostettua kahta miljoonaa kaapista koska kaappi on niin valtava, katto niin korkea, tikkaat rikki, ja sitä vartioi pelottava peikko. Tässä kuva:
Tänään käytiin ostamassa hyvää ruokaa ja äiti antoi kassin jota ei saa avata kuin vasta 24. päivän iltana. Kun ei ehdi silloin antaa.
Parhain juttu on se että minulla on nyt lempilelu, pehmoinen metso. Nimestä päätän minä... en ole vielä päättänyt... mutta oikean nimen löytää aikanaan. Sitten vanha juoppo välitti tupla-patukan ja 10 euroa. Ehdottomasti pitäisi vastata seuraavan kerran kun hän soittaa.
Sitten se tärkein. Tiedän mitä minun pitää tehdä. (mutta huono juttu on se että en oikein tee sitä.)
Tiedän kuitenkin asian. Ja vaikka en tietäisi niin on metso! Vielä ketuttaa kun käytin puolet saadusta ihmepalkasta ruokaan ja karkkiin. Toisen puolikkaan käytin lempileluun mitä en kadu.
Vielä yksi positiivinen asia. Toivottavasti suomi muuttuu osaksi välimerta turvallisesti 21.
Haluan että lumi sulaa ja että dinosaurukset rupeaa kukkimaan. Haluan ruokkia kameleontteja ulkona pusikossa.
Haluan tanssia lintusten kanssa kaktusten ja kukkasten seassa... niin että katajaa kasvaa joka nurkasta.
että täällä olisi lämmin. ei tarvis kärsiä ihottumasta käsistä rasvauksen takia. onpa inhja homma.
että kissat muuttuvat leopardeiksi. ja että nämä masentuneet ihmiset hyppivät onnesta joka päivä kun ovat vielä elossa.
olisi kiva jos kameleontteja kiipeilisi pitkin puita...