Aihe: YO-kirjoitukset

[jooniz]

Aikaisempina vuosina täältä on YO-kirjoituksia koskevia keskusteluja löytynytkin, mutta tänävuonna ei vielä, joten päätin sellaisen tehdä.
Elikkäs kaikki kevään ylioppilaat ilmoittautukaa!
Myös arvosanoja saa kertoa.
Itse onnistuin kirjoittamaan seuraavanlaisen sateenkaaren:
Pitkä matikka: L
Fysiikka: E
Kemia: M
Englanti: M
Äikkä: C
Ruotsi: B (lähti C:nä, tuli takaisin 2 pistettä vajaana :S)

[Ilkka_s]

sillon muutama vuosi sitten

Pitkä matikka E (pari pistettä vajaa L)
Englanti L
Ruotsi E (en vieläkään tiedä miten...)
Äikkä C
Reaalissa hissaa ja fysiikkaa I (just ja just läpi, en oikein jaksanut panostaa kun oli ylimääränen koe...)

Että semmoisia

[rayenni]

Meh, onnittelut jooniz komeasta suorasta! Itselläni on samanlainen B->L-suora kahdella M:llä plakkarissa vuosien takaa.
Voisikin katsella pitkän matikan tehtävät tältä keväältä..


EDIT:
http://www2.hs.fi/extrat/kotimaa/yo07kevat/kysymykset/1603/pitka_matematiikka.pdf löytyykin tehtävät.
Ensimmäisenä reaktiona oli "MITÄVITTUA?!" sitten tarkistin 2 kertaa että ovat todella pitkän tehtäviä..

PS. noi on aika helppoja. Voi kyllä olla, että aiheen sivuaminen opinnoissa antaa tiettyä näkökulmaa, mutta jokainen voi verrata vaikkapa ensimmäisiä tehtäviä 5-8 vuotta vanhempiin.

PS2. Itse kirjoitin vuonna enmuistamikä, 2002 kai, jolloin pitkässä matematiikassa oli kaikkien aikojen alhaisimmat pisterajat 33 pisteen tarjotessa E:tä ja L:nkin irrotessa 48:lla. Oikeasti tehtävät eivät olleet niinkään vaikeita, vaan vaativat asioiden ymmärtämistä pelkän mekaanisen laskutoimittelun sijaan.

Ihme avautumista 

[luma]

No, tällaiselta näyttää minun tuloslistaukseni:
K06 pitkä matikka L (60/60)
S06 pitkä englanti L
S06 keskipitkä ruotsi L
S06 äidinkieli M
K07 pitkä saksa E
K07 fysiikka E (tiputtivat pahukset kolme pistettä, jäi sitten siihen 42:een)
K07 kemia L

[Laava]

PS2. Itse kirjoitin vuonna enmuistamikä, 2002 kai, jolloin pitkässä matematiikassa oli kaikkien aikojen alhaisimmat pisterajat 33 pisteen tarjotessa E:tä ja L:nkin irrotessa 48:lla. Oikeasti tehtävät eivät olleet niinkään vaikeita, vaan vaativat asioiden ymmärtämistä pelkän mekaanisen laskutoimittelun sijaan.

2002 L:n raja oli 52 pistettä. Jotenkin sen muistaa hyvin, kun lähti 52 pisteellä ja tuli takaisin 50:llä . 2003 oli sitten tuo "skandaali" tehtävissä. Tuli silloin kyllä ihmeteltyä, että mikäs näissä muka niin ihmeellistä on.

[Vilhis]

Englanti: C
Ruotsi: B
Äikkä: M
Reaali: M
Filosofia: E

Harmitti kovasti filosofian jääminen vain E:hen, samoilla pisteillä olis tullu vaikak psykasta L kepeesti. Oli kova taso. Äikästäkin ois ollu kyl kiva saada E. Valmistuin siis 2006 keväällä.

[Ziilot]

Lyhyt matikka: C
Pitkä enkku: M
Keskipitkä ruotsi: A
Historia: C
Äidinkieli: B

[Masa88]

Mulla on tällänen rivi:

Pitkä matikka M
Fysiikka C
Kemia C
Englanti C
Äikkä B

kaikki kirjotin täs keväällä. Eniten jäi harmittaa ton matikan ja Fyssan tulokset. Fyssa jäi pisteen päähä M:sta ja Matikasta ois voinu tulla se E vähintään.

[Thaurwylth]

PS. noi on aika helppoja. Voi kyllä olla, että aiheen sivuaminen opinnoissa antaa tiettyä näkökulmaa, mutta jokainen voi verrata vaikkapa ensimmäisiä tehtäviä 5-8 vuotta vanhempiin.

Täältä Oulusta valmistuu nykyään yli 50 % Suomen kaikista matematiikan aineenopettajista ja minulla onkin paljon opettajiksi valmistuneita tuttuja. Yleisimpiä trendejä yläasteen ja lukion matematiikanopetuksessa näyttäisi tällä hetkellä olevan valitettava vaatimustason lasku ja aihealueiden supistaminen, vaikka juuri päinvastoin pitäisi menetellä. Tämä ei edes johdu opettajista, sillä ainakin meiltä valmistuu erittäin hyvin motivoituneita ja usein myös sekä aineenhallinnan että opetustaidon osalta kelpo opettajia. He joutuvat kuitenkin toteuttamaan ministeriöstä ja opetushallinnolta tulevia opetussuunnitelmia, ja jostain syystä keskushallinnossa on nyt kovasti muotia karsia ja yksinkertaistaa opetettavaa matematiikan ainesta. Ja sama koskee myös fysiikkaa, ja enpähän ihmettelisi jos koskisi kemiaakin.

YTL joutuu sitten tulemaan perässä ja suhteuttamaan ylioppilaskokeen tehtävät senhetkisiin kurssisisältöihin. Veikkaan, että myös YTL kiristelee hampaitaan ministeriön nykyisen linjan kanssa. Toinen ohjaajaprofessoreistani on YTL:n jäsen, ja hän tuskin ainakaan on kauhean iloinen perusopetuksen matematiikan tason laskusta.

Tässä tulee aika pian pää vetävän käteen, sillä kohta ei osata enää tarpeeksi matematiikkaa, jotta voitaisiin kouluttaa riittävä määrä korkeakoulutasolla ammatteihin, joissa ainakin jonkin verran tarvitaan matemaattisia taitoja.

-- Nute
Oulu

[duracel]

Minulla on sellainen tunne perseessä, että osaamisvaatimuksia on laskettu myös korkeakouluissa.

Itse pari vuotta yhtä yliopistotason fysiikan kurssia assaroineena olen törmännyt useinkin matemaattisilta taidoiltaan vajaisiin opiskelijoihin. Vektoreilla jaetaan ja sin(x+y)=sinx+siny. Samoin ihan perustiedot fysiikasta olivat monella hakusessa. Usein osattiin kyllä laskea joku tulos, mutta minkäänlaista perustelua sille miksi näin tehtiin ei saanut. Toisinaan sitten käytettiin ensimmäistä silmiin osuvaa kaavaa, jossa yhtäsuuruusmerkin vasemmalla puolella oli kysytty suure, vaikka kyseinen kaava ei tilanteeseen soveltunut lainkaan. Korostuuko lukio-opetuksessa - sekä matematiikassa että fysiikassa - nykyään jotenkin sellainen "tällä kaavalla tämä asia lasketaan, näin"? Olisi mukava kuulla lukioitaan lopettelevien kokemuksia.

Ylläoleva ei muuten sitten ole mikään yleistys.

~jari

[jooniz]

Ainakin meidän pienessä lukiossamme tuo "tällä kaavalla tämä asia lasketaan, näin" -opetustyyli oli hyvin vahvasti käytössä. Ensin opettaja johtaa kalvolla kaavan pikaisesti ja sitten kaivetaan muutama tehtävä, joissa suureet sijoitetaan suoraan kaavaan. Ja seuraavaan aiheeseen. Osittain tämä johtunee aikapulasta, (pienessä lukiossa kun tunteja perutaan runsaasti, joten asiat käydään juosten läpi) sekä siitä, että lukiomme ainoa fysiikan opettaja vaihtui lukioni aikana noin kuusi kertaa.
Tunneilla laskuja tarkastettaessa tärkeää oli saada oikea lopputulos taululle, perusteluilla jne. ei niin väliä. Matematiikassa opetuksessa ei ollut valittamista.

Näin omassa lukiossani. Voisi luulla, että isoissa lukioissa hommat sujuvat hieman paremmin suurempien resurssien puitteissa.

[Thaurwylth]

Näin omassa lukiossani. Voisi luulla, että isoissa lukioissa hommat sujuvat hieman paremmin suurempien resurssien puitteissa.

Äkkiseltään voisi veikata, että jopa kokoa merkittävämpi tekijä on sijainti. Vastavalmistuneet opettajat eivät nimittäin kaikki halua hajaantua ympäri maata, vaan kohtuullinen osuus heistä pyrkii jäämään ensisijaisesti opiskelupaikkansa ja toissijaisesti kotipaikkansa läheisyyteen. Tässä osuudessa on tietysti mukana myös päteviä ja motivoituneita opettajia, joten muu maa jää sitten vaille heidän palveluksiaan ja opetuspanostaan.

Luulisin, että tämä ilmiö alkaa pikku hiljaa näkyä ihan valtakunnallisessa skaalassa, jos vielä kovin pitkään jatkuu tilanne, jossa suhteettoman suuri osuus opettajista valmistuu yhdestä yliopistosta. Ja tämä puolestaan sijaitsee yli 400 km päässä kaikista maan kolmesta suurimmasta väestökeskittymästä, joissa tietysti on myös eniten lukioita. (Toki Oulu on sitten itsessään neljänneksi suurin keskittymä.)

[NiZiTA]

Matikka: E
Fysiikka: E
Enkku: E
Filosofia: M
Kemia: M
Äikkä C

Kahen viikon päästä ois lakkiaiset. \o/
Ja huomenna tkk pääsykokeet..

[Rancid-]

Lukion luonnontiedeopetuksesta:

Meillä (Oulun normaalikoulussa) ei ihan noin suoranaisesti opetettu laskemaan fysiikan tehtäviä kaavaan sijoittamalla, mutta implisiittisesti siihen silti kannustettiin; vedin itse arvosanoja 9-10 lukion pitkästä fysiikasta ihan simppelillä ratkaisualgoritmilla:

1. Listaa tehtävänannossa annetut suureet ja niiden alkuarvot
2. Katso mitä arvoa kysytään (helppoa kun lähes joka johdannaissuure löytyy taulukosta)
3. Etsi taulukkokirjasta tilanteeseen sopiva kaava
4. ??
5. PROFIT!


Yliopisto-opiskelijoiden taitotasosta:

Jari puhuikin jo fysiikan assarin näkökulmasta. Itse olen pari vuotta assaroinut ohjelmoinnin jatkokurssia ja sielläkin on etenkin loogisen ajattelun kanssa valtavia vaikeuksia uskomattoman monella, ja taso tuntuu laskevan joka kurssikerralla. Linkitetyn listan toteuttamista itse pidetään ylitsepääsemättömän vaikeana, kun siinä pitää osata huolehtia ketjun yhtenäisyydestä lisäyksissä ja poistoissa. Rekursio on kauhistus. Tietorakennetta valittaessa ei haluta tai osata ottaa selvää mistään yksiulotteista taulukkoa mutkikkaammasta, esim. puurakenteista. Tänä keväänä kurssin läpipääsyprosentti jää reilusti alle 50:n. Ylipäänsä uusien opiskelijoiden lähestymistapa ohjelmointivirheisiinsä tuntuu olevan enemmänkin arvailu kuin analysointi.

Ai niin, ja itse ketjun aiheeseen: pitkä matematiikka, äidinkieli ja pitkä englanti L, pitkä ruotsi ja reaali E, pitkä saksa M.

[Polari]

Itse tulen Päivölän matematiikkalinjalta joten omalta osaltani asiat käytiin erittäin hyvin läpi, mutta on kyllä sinänsä pelottavaa kuinka vähillä tiedoilla lukiotason tehtävistä selviää. Kyseisessä laitoksessa vedetään n. puolet lukion pitkästä matikasta läpi ennen muiden kurssien alkua (mikä mm. auttaa ensimmäisillä fysiikankursseilla aika mukavasti kun derivointia sun muuta ei tarvitse kierrellä mitenkään vaan asiat voidaan käydä kerralla "oikein"), ja vuosien varrella useampikin ensimmäisen vuoden opiskelija on mennyt MAOLin fysiikkakilpailun finaaliin pelkästään matikalla ja yhdellä oppitunnilla aiheesta "näin käytät MAOLin taulukkokirjaa". Rikolan esittämä ratkaisukaava toimii ällistyttävän hyvin, tosin itse muotoilisin sen

1. Listaa annetut suureet
2. Etsi taulukkokirjasta osio jossa annetun tyyppisiä suureita esiintyy
3. Etsi kaava jonka suureista tunnetaan kaikki paitsi yksi
4. Iteroi kunnes saat halutuntyyppisen suureen

Mikäli sattuu bongaamaan kaavan joka näyttää kivalta, sisältää halutun suureen ja jossa muita tuntemattomia on ainoastaan yksi tai kaksi, iterointia voi suorittaa myös toiseen suuntaan mutta periaate on sama. Joka tapauksessa se että kaavat löytyvät taulukkokirjasta on tehnyt ikäviä asioita lukiofysiikan tehtäville. Mikäli niitä ei olisi käytössä (kuten meillä ei talon sisällä kokeissa ollut), tilanne pitää ihan oikeasti ymmärtää ja tarvittava kaava osata. Samaten tehtävät voivat olla yksinkertaisia ja keskittyä olennaiseen. Kaavojen ollessa tarjolla tuollaiset tehtävät ovat lähes triviaaleja, ja vaikeus täytyy tehdä sillä että kysymyksessä on kilometri proosaa josta on hahmotettava mitä hemmettiä oikein kysytään ja mitä pitäisi laskea.

Niin, ja pitkä matikka, reaali (6 tehtävää fyssaa ja 2 kemiaa), pitkä englanti L, äidinkieli, keskipitkä ruotsi M

[Nastaboi]

Vaikeaa olla eri mieltä muiden korkeakouluopiskelijoiden postausten kanssa, ikävä kyllä. Omat lukion fysiikkaopiskeluni menivät ensimmäisen viiden kurssin osalta yllämainittua ratkaisukaavaa soveltaen tuoden kymppejä ja ysejä. Kuudennessa kurssissa tuli yllättäen opettaja, joka edellytti asioiden ymmärtämistä. En taipunut uuteen trendiin ja seiskaa tuli. Muista kursseista tuli taas ysikymppiä, kunnes em. opettajan kertauskurssilla kävi ilmi, että en olllut oppinut fysiikasta yhtään mitään lukioaikana. Käsikramppia ei kuitenkaan reaalin vuoksi jaksanut hankkia, joten possuttelin seitsemällä fysiikan ja yhdellä kemian tehtävällä hikisen Eximian.

Kangasalan lukiosta kirjoitin keväällä 2001 Laudaturit matematiikasta (pitkä) ja äidinkielestä, Eximiat reaalista ja ruotsista (keskipitkä) ja Magnan englannista (pitkä).

[Kavu]

Kyllä voin itsekin todeta vetäneeni kymppisarjan lukiofysiikasta aika aivot narikassa välillä. Onneksi yliopistofysiikassa käydään ilman taulukkokirjoja kaikki samat asiat uudestaan, joten niistä alkaa jopa ymmärtää.

Pitkä matiikka L (60/60)
Reaali L (pelkkää fysiikkaa, lähti 48/48, tuli takas 45/48 )
Pitkä Englanti L
Keskipitkä ruotsi L
Äidinkieli M
Pitkä Saksa M

[Kompoilija]

Täällä lukion matikan ja fysiikan opetus on melkoisen laadukasta. Itse ainakin olen tyytyväinen. Tyhmä kun olen, en tajua juurikaan mitään kursseilla olevista asioista, mutta tällä hetkellä kuitenki tulee 7 pintaan olevia numeroita.
Tuosta yleisestä opetuksen tasosta voin sanoa sen verran, että se riippuu täysin opettajan metodeista. Meillä on sellainen opettaja, joka ei paljon välitä annetujen kurssien määräajoista, eli meillä saattaa olla vielä 6 kurssi menossa vaikka lukujärjestyksessä lukee 7. Mitään turhaa hötkyilyä ei ole, vaan olemme opettajalle matematiikassa ja fysiikassa tärkeitä ja hän haluaa, että kaikki luokan idiootitkin(minä) oppivat edes perushommat.

Fysiikan ja matikan opettaja on sellaisessa arvossa koulussa, että hän käy rehtorin kanssa juttelemassa kursseista joita aikoo meille pitää, koskee lisäkursseja. Niitä on meilkein pakko ottaa, jos haluaa käydä kurssit mahdollisimman laajasti läpi. Kurssien määrät ja niiden sisällöt ovat ainakin meidän opettajan mielestä aivan päin persettä suunniteltu, näin niinku suunnilleen.

Olen 2. luokalla joten kirjoitettuna on vasta historia, josta sain pienellä vaivalla raapustettua M. Tyytyväinen olen, seuraavaksi syksyllä kirjoitetaan enkku (pitkä) ja ruotti (keskipitkä, pakollinen). Sitten onkin kevät ja kirjoituksissa odottavat pitkä matikka, laaja fysiikka ja äidinkieli. Toivottavasti menee kaikki läpi, mitään tavoitetta ei oo, paitsi että pääsee läpi. Enkusta jos sais C:n ja Äikästä kans.

[jooniz]

Tuo Kompoilijan kertoma opetusmenetelmä olisi mielestäni loistava, mutta esim. meidän lukiossamme se ei tulisi onnistumaan, sillä opettajalla on lukujärjestys täynnä. Jos tuolla tavalla käytäisiin asiat läpi, niin siinähän saattaisi jotain oikeasti oppiakin. 

[Daigal]

Itse olen vasta kemian kirjoittanut ja siitä tuli A. B:nä lähti ja tippu kolme pojoa ja siispä tuloksena A. Pari pistettä vajaa B. En osannut ilmeisesti valmistautua, kun ei paremmin mennyt mutta voihan sen aina uusia... PArempia lähdetään metsästämään seuraavilla kirjoituskerroilla.

[olppari]

onpas täällä neroja, itsehän kirjoitin joskus ABBA-paperit

[hembba]

Stereotypia: MTG-pelaajat ovat matemaattisissa aineissa lahjakkaita.

oma paperi oli "ABI"-luokkaa joskin englannista tullut E vähän hämäsi.

[Thaurwylth]

Stereotypia: MTG-pelaajat ovat matemaattisissa aineissa lahjakkaita.

Stereotypia ei ole täysin perusteeton.

[Polari]

Stereotypia: MTG-pelaajat ovat matemaattisissa aineissa lahjakkaita.

Stereotypia ei ole täysin perusteeton.

Tähän jatkoksi että kokosin nopeasti tästä threadista sarjan pitkä L, pitkä E, pitkä L, lyhyt C, pitkä M, (?) E, pitkä L, pitkä L, pitkä L, pitkä L. Ehkä tuossa on jotain perää. Toki syy-seuraus -suhde menee ennemminkin niin päin että matematiikasta kiinnostuneet lähtevät ja jäävät mtg:n pariin keskivertoa todennäköisemmin, mutta kuitenkin.

[Thaurwylth]

Jos otetaan vaikka aineistoksi kolme viimeksi päättynyttä Isomana-liigaa ja sieltä kymmenen parasta, niin kaikkiaan löytyy tämmöistä.

Henkilö A, opiskellut tietojenkäsittelytiedettä, töissä tutkimuslaitoksessa
Henkilö B, opiskellut ammattikorkeakoulussa
Henkilö C, opiskellut matematiikkaa, töissä yliopistossa
Henkilö D, opiskellut matematiikkaa
Henkilö E, opiskellut konetekniikkaa, töissä ohjelmistopuolella
Henkilö F, opiskellut tietojenkäsittelytiedettä ja lääketiedettä, töissä tutkimusryhmässä
Henkilö G, opiskellut matematiikkaa
Henkilö H, ala tuntematon
Henkilö I, opiskellut tietojenkäsittelytiedettä
Henkilö J, opiskellut sähkötekniikkaa, töissä ohjelmistopuolella
Henkilö K, opiskellut tietotekniikkaa ja matematiikkaa
Henkilö L, opiskellut taloustiedettä
Henkilö M, opiskellut sähkötekniikkaa, töissä ohjelmistopuolella
Henkilö N, yrittäjä
Henkilö O, opiskellut tietojenkäsittelytiedettä
Henkilö P, opiskellut tietotekniikkaa, töissä yliopistossa
Henkilö Q, opiskellut konetekniikkaa
Henkilö R, töissä kouluavustajana
Henkilö S, opiskellut tietotekniikkaa, töissä ohjelmistopuolella

Yhteensä 19 eri kärkipään henkilöä kolmena eri vuonna. Heistä 14 on opiskellut yliopistotasolla teknillisessä tai luonnontieteellisessä tiedekunnassa, osa myös valmistunut, osa myös työllistynyt omalle alalleen. Huomaa, että monen osalta tietoni ovat epätäydelliset, eli henkilö saattaa olla töissä, vaikka sitä ei ole merkitty, tai opiskeluala on saattanut vaihtua. Mutta aika hyvin tuo suuntaa antaa.

-- Nute
Oulu

[deFreak]

Hyvää teoriaa huojuttaa se fakta, että huonosti kirjoituksissa pärjänneillä on korkeampi kynnys ilmoittaa tuloksiaan (jos tällainen ilmoittelu yleensä kiinnostaa ollenkaan). Nekin harvat, jotka ovat ilmoittaneet tuloksensa, eivät vaivautuneet niitä erittelemään.

Foilaanpa vielä Matin hienon tilaston sillä tosiseikalla, että Oulussa todennäköisesti opiskeluvaihtoehdot ovat akateemisella puolella matematiikka ja käytännön tasolla poronhoito. Porofarmit eivät näinä päivinä ole enää suosionsa huipulla.

Näin pitkästä matematiikasta A:n kirjoittaneena, tietotekniikkaa opiskelleena sekä ohjelmistopuolella työtä tekevänä voin todeta, että edellä mainituilla asioilla ei ole kovinkaan suurta yhteistä tekijää (paitsi ehkä kahdella jälkimmäisellä).

Ehkä olenkin vain säännön vahvistava poikkeus tai en osaa pelata.

[Thaurwylth]

Foilaanpa vielä Matin hienon tilaston sillä tosiseikalla, että Oulussa todennäköisesti opiskeluvaihtoehdot ovat akateemisella puolella matematiikka ja käytännön tasolla poronhoito. Porofarmit eivät näinä päivinä ole enää suosionsa huipulla.

Ei pidä paikkaansa,

Ehkä olenkin vain säännön vahvistava poikkeus tai en osaa pelata.

Molemmat taitavat olla totta.

[deFreak]

Ei pidä paikkaansa,

Mikä ei pidä paikkaansa? Väite porofarmien suosiosta vai Oulun tarjoamista opiskelumahdollisuuksista? Mielenkiintoista olisi myös tietää kummat ovat huumorintajuttomampia: jäyhät poronhoitojat vai kuivat matemaatikot?

[kolatatti]

Onhan se ymmärrettävää että jos kirjoittaa kuusi ällää tai jotain sinnepäin niin elämä on niin koulukeskeistä että täytyyhän ne tulokset joka väliin julkistaa. Itse kirjoitin joskus jotain beetä ja seetä, englanti tais olla ee. Ensimmäinen pitkä matikka tais tulla ii miinuksena takaisin ja toisella yrityksellä sain sitten been. Ei ole oikein koskaan kiinnostaneet tylsät koulujutut, eikä siksi myöskään niistä puhuminen tai tuloksilla mehustelu. AMK:ssa sain kursseista tasaista nelosta ja vitosta (arvosteluasteikolla 0-5 tai 1-5, en muista) kunnes päätin lopettaa kun en kokenut puolentoista vuoden jälkeen oppineeni yhtään mitään. Eipä ole kukaan koskaan lukiotodistustani tai kirjoitustuloksia halunnut vielä koskaan nähdä. Tosin teen töitä IT-alalla, jossa osaaminen tuntuisi olevan papereita tärkempää. Toisin on kyllä käsittääkseni monilla muilla aloilla.

Meidän lukiossamme ainakin painotettiin paljon sitä että mahdollisimman monet pääsevät kokeista läpi ja mahdollisimman suurilla marginaaleilla. Sillä, oppiko joku jotain oikeasti, tuntui olevan toissijainen merkitys, mikä on tietenkin hieman sääli niille joiden motivaatio olisi riittänyt opettelemaan asioita. Itse asiassa varmaan merkityksellisin syy matemaattisen innostukseni lopahtamiselle yläasteen jälkeen oli se kun noita kaavoja opetettiin lukiossa juurikin tuolla metodilla että missään nimessä niiden syntyperää tai tarkoitusta ei käyty läpi. Ja itseäni kun niin paljon enemmän olisi kiinnostanut ymmärtää, kuin nimellisesti osata laskea yhden tehtävän. Pariin otteeseen yritinkin kysyä mistä jokin kaava juontaa juurensa niin vastaus oli jotain luokkaa: "No tällä tavalla saa laskettua nää jutut oikein!" tai "Lopeta nyt se pelleily!". Noh, eipä tullut turhaan nähtyä enempää vaivaa kuin mitä oli tarpeen.

[hembba]

pitää tähän mainita että joidenkin mielestä ihan pelkkä pitkän matikan kirjoittaminen (aineen, ei sanan) on merkki matemaattisesta kyvykkyydestä. Itsellä se meni A:na edestakaisin