Pelaamisen aloittamiseen on hyvä olla korttimassaa, josta kokeilla erilaisia yhdistelmiä ja oppia hieman ymmärtämään mitkä ovat hyviä tai huono kortteja. Se oman kokeilun ja yrittämisen -vaihe on tärkeä vaihe MTGn alkutaipaleella ja niitä kokeiluvaiheen asioita ei ymmärrä toisen kertomana ollenkaan samalla tavalla, kuin oman kokeilun kautta. Klassinen esimerkki on
Iron star & co., joita kuljetettiin pitkään mukana basicissa juuri siksi, että ne ovat huonoja kortteja - miksikö? Jotta uudet pelaajat oppisivat kokeilun kautta, että ko. kortti ei oikeasti tee pelillisesti mitään... Toki joku muu voi kertoa aloittelijalle, että "tuota ei kannata pelata, se on huono", mutta jos sen ymmärtää oman kokeilun kautta, niin jatkossa osaa hieman paremmin välttää vastaavat suoraan huonot korttivalinnat paremmin kuin muiden kertoessa vinkkejä
Vaikka kympin pinossa ei olisi yhtään rahallisesti arvokasta korttia, niin se kymppi on kuitenkin todella pieni raha siihen, millaisen kokemuksen niillä korteilla pystyy itselleen hankkimaan - sen kympin voi ajatella vaikka sijoituksena oman pelin ja pelikäsityksen kehittämiseen. Niistä pinoista voi rakennella erivärisiä pakkoja, kokeilla väriyhdistelmiä, synergioita ja ehkä jopa jonkinlaisia komboja... Myös arkkityyppien "aggro", "control" ja "kombo" perusteet voi ainakin kahden ensimmäisen osalta jollain tasolla sisäistää pinosta. Lisäksi common-läjät antavat paljon hupia omien peliformaattien muodossa: voi pelata pile draftia, pile sealedia, TRD:ia tai muita itse kehiteltyjä pelimuotoja...
Kummastakohan aloittelija hyötyy enemmän: kympillä ostetusta
Bitterblossomista vai isosti nipusta commoneita? Toki tilanne kääntyy jossain vaiheessa, mutta missään tapauksessa alkuvaiheen korttikasoja ei tule vähätellä.