Sain tässä taannoin hupaisan idean, joka kolahti päähäni samalla kun liukastuin ja jonka käsittämättömästä syystä halusin jakaa teille.
Satuin nimittäin erään kauniina talvipäinä saamaan eräältä "asiakkaalta" 7 euroa. Viiden sentin kolikkoina. Se oli niin ilmiömäisen älykästä, hauskaa ja älyvapaata sillä hetkellä, enkä voinut kuin nauraa. Hetken siinä punniskelin senttilootaa ja laskeskelin muita käteisiäni. Tuumasin, että jospa alkaisin säästää senttejä, eikä mitä vain senttejä, vaan viisisenttisiä, noita kassatädin ja pelikonenarkkarin kauhuja, joita löytyy joka jannulta aina yksi taskunpohjalta. Minulla nuo eurot tuppaavat olemaan kovin polttavia taskunpohjalla ja ne kuluvat milloin mihinkin tyystin randomilla. Säästöpossua yritin, mutta en kestänyt sitä tuskaista ääntä mikä hänestä lähti kun ruokailuveitsellä sitä julmasti viilsin ja ahdistelin illasta toiseen, läikyttäen euroja pöydälleni hurmeisena virtana. Lopulta en eläinrakkaana miehenä kestänyt enää ja luovuin tuosta viattomasta nasusta, joka häväistynä pakeni pikkusiskoni huomaan. Tuosta on jo nelisen vuotta ja rahaa kuluu ja tulee päivästä toiseen kuin esterin... no sieltä.
Ajattelin siis, että tällä tavalla voisin säästää useita kymmeniä, ellei jopa satoja euroja käteistä pahan päivän varalle tämän tempauksen ansiosta, kunhan teen tämän kärsivällisesti ja sentti kerrallaan. Lopulta juhlistaisin tapausta raahamalla koko läjän jonnekin ja tuhlaisin sen tai ainakin osan, ellei myyjätäti/-setä sano poikkeavaa sanaa tahi kahta väliin, sillä välin kun ladon senttijunaa tiskiin kymmenys kerrallaan.
Uurastuksen aloitin eilen (vai toissapäivänä? Aika on nopea) ja tarkoituksena olisi näin alkuun säästää Shadowmoorin prelluun ja tietenkin jokunen euro penkkarijuhlistuksiin.
Saldo on tällä hetkellä 8.55, mutta jotta tästä hommasta saisi todentuntuisemman, minä nollaan sen ja aloitan tyystin alusta.
Tähtäimessä näin alkuun 50 euroa, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että minun tulee kerätä 1000 kpletta 5 senttisiä, joka on suht monta kiloa.
Sepustuksen ajattelin jorista monotonisella monologilla, joka ei kiinnostane ketään kuten päiväkirjoissa homman tuleekin toimia. Koska aikani on suht rajoitettu, pyrin joka toinen päivä ainakin heittämään uuden luvun tähän eeppiseen tositarinaan, kuinka taistelen ilkeitä ojahirviöitä vastaan senttejä tihkuvasta pullosta tai tölkistä ja kuinka roskikset kaatuilevat ja kollikissat kirmaavat pakosalle kun tarkastelen niiden apajia. Notta ei aivan tylsää tekstiä tulisi, niin pamautan sekaan muita päivän kommelluksia, notta itse kirjoittamisessa olisi jotain itua ja että minullakin olisi kivempaa kun voi vapaasti kirjoitella.
Siinä on minulla työnsarkaa. Pitäisihän jo valmistautua kevään kirjoituksiin, mutta ei kiinnosta. Tämä on olennaisempaa.
Koska edessä on viikonloppu ja Jumala on tännepäin kääntänyt kaarevan selkänsä ja pyllistänyt, niin en ole senttienkeruupuuhissa. Tämä siis johtaa siihen, että H-hetki koko suoritukselle lähtee ensi maanantaina klo 6.00, jonka jälkeen suoritan koko yhdeksäntuntisen työpäivän viisi kertaa viikossa etsien pulloja, tölkkejä, senttejä, kerjäten, ryöväten, kinuten ja karkkisedille tarjoten. Häpeää tuntevat vain ne, joille ihmisarvon menetys ei ole maallisen mammonan arvoinen.
Countdown: 53 h 38 min ja jokunen sekunti.
Villinä ajatuksena kävi mielessä suorittaa työn raskas raadanta kaksihaarainen tonttulakki päässä, mutta en usko kykeneväni siihen, anteeksi siitä.
P.S Tämä tempauksen aikana EI tulla vahingoittamaan ketään tai mitään konkreettista tai abstraktia lukuunottamatta arvokkuuttani.
ED-It: Sääntöselkeytys itselleni unohtui:
En vaihda isompia rahoja viisisenttisiksi, muutoinhan se olisi petkutusta.
En myöskään laske ulkopuolisia ansioita tähän saldoon.
Työpäivän ulkopuolella tienattu eli 0700-1600 välisen ajan ulkopuolella pelastetut senttipoloiset eivät kuulu joukkoon.