Helsinki-Vantaalla on vain kaksi terminaalia, mutta silti onnistuin menemään sokkona väärään. A+C -paikkagambiittimme ei toiminut, mutta muutaman switcheroon jälkeen asetuin Jannen ja Tuomaksen väliin Mikon häiriköidessä takapiruna muita lentomatkustajia. Koneen keskiosa osoittautui myös virhevalinnaksi, koska juomakärryjen lähtiessä etu- ja takaosista oli olut päässyt loppumaan meidän kohdallemme päästessä. Testailtiin koneessa vähän Tuomaksen lekadekkiä, Tuomas pelasi pari Chalicea ykkösellä. En pystynyt castaamaan Innocent Bloodia moneen vuoroon ennen kuin huomasin, että hänen pakassaan oli myös
Everflowing Chaliceja.
Frankfurtin lentokenttä oli heti osoitus saksalaisesta tehokkuudesta: reilut kymmenen minuuttia koneen laskeutumisesta olimme jo laukut käsissä ulkona. Palasimme kuitenkin vielä sisälle etsimään ruokaa ja olutta. Ravintolassa oli tarjolla "pizza 4 friends". Meitä oli neljä, mutta saksalaiset eivät uskoneet meidän kaikkien olevan ystäviä. Janne ja Mikko arvelivat kyseisen koodin tarkoittavan neljän täytteen pitsaa, mutta lopulta päättelimme sen olevan "for friends" ja sopivan kokoinen kahdelle. Tämän jälkeen kouriimme annettiin kulhot, joihin piti itse kerätä pitsaan menevät täytteet laarin valikoimasta. Täytimme kipot, ja Tuomas ojensi ne leipurille, joka ei ensin meinannut ottaa niitä vastaan, todeten sitten "I thought you were kidding". Huolestuneena jäimme odottamaan pitsojamme, jotka lopulta osoittautuivat odotuksia paremmiksi. Täytteitäkin tuntui olevan enemmän kuin kippoihin laitoimme, ja vieläkään emme voi tietää varmasti, miten systeemin oli tarkoitus toimia.
Hostellin sisälle pääseminen osoittautui myös yllättävän kinkkiseksi. Näppäilimme oikean ovikoodin, kuulimme lukon napsahtavan, mutta kun vedimme ovesta, se ei hievahtanutkaan. Useita kertoja kokeiltuamme ja eri vaihtoehtoja pohdittuamme Tuomas ilmoitti, että hänellä on muuten kaikki puhelunsa nauhoitettuna, mukaan lukien se, jossa kerrottiin tuo ovikoodi. (Yksityishenkilönä puhelujensa nauhoittaminen on muuten täysin laillista, terveisiä vain Nutelle.) Kuuntelimme ohjeet uudemman kerran. Nauhoitteella ensin heleä naisääni huhuilee kutsuvasti "Werner! Werner!" minkä jälkeen Werner tulee ja ohjeistaa: "näppäile koodi XXXXXX, minkä jälkeen
työnnä ovea". Jälkeenpäin useampi meistä väitti kyllä miettineensä, että ehkä pitäisi kokeilla oven aukeamista sisäänpäin.
Pistimme highlanderit kasaan ja testasimme. Janne hävisi Nayallaan minun RUG-rampilleni jotain 6-2 - ei tainnut manabase ihan toimia - ja päätyi tekemään viime hetken muutoksia, joihin keltään ei tietenkään löytynyt kortteja. Tuomaksen Emrakul-combo oli täynnä formaatin kulmakiviä kuten
Dream's Grip,
Squandered Resources,
Addle,
Demonic Consultation,
Gamble ja
Devastation Tide. Mikon monopunaisen stara oli
Furnace Scamp, joka nöyryytti vastustajia siihen malliin, että jutut alkoivat pian siirtyä scampiakselille. Pelaamani lista oli lähes suoraan Allulta ja valittu odotettuun aggro- ja midrangepainotteiseen metaan.
RUG Jaceshift:Kävelymatkalla hostellilta turnauspaikalle ihailemme paikallisia nähtävyyksiä.
Mikko: "Vittu tossa talossa asuu oikeesti joku koira."
Janne: "Joo, niitä kutsutaan koirankopeiksi."
Turnauspaikkana toimi sama vanha paloaseman seuraintalo, joka muistutti sisältäpäin erehdyttävästi Turun WMCQ:n pitopaikkaa. Nurkassa mummo möi makkaraa, limua ja kahvia. Highlanderiin oli tullut taistelemaan 119 pelaajaa.
Kierros 1: Fabian Junk
Fabian pelasi jotain nalleja, kunnes nostin Firespoutin. Toisessa pelissä hän sai Loll Trollilla ja Rancorilla lämää sisään, kunnes päätti tapouttaa johonkin typerään ja sweeperi iski.
1-0
Kierros 2: Danilo Naya
Aloituskädessäni oli Scapeshift, joten keskityin ramppaamaan ja chumppaamaan, kunnes tein kerralla 21 päähän. Toisessa pelissä pelailtiin niitä näitä, kunnes nostin Scapeshiftin ja taas tuli 21. Vastustaja arvosti.
2-0
Kierros 3: Matthias Ur control
Ensimmäisessä pelissä sain Loamin pyörimään, eikä vastustajan Blood Moon juurikaan haitannut. Toisessa mulligoin kuuteen ja vastus kiitti nopealla Clique + WR miekka + värikusu -combolla. Kolmas näytti hyvältä, kun nostin vastustajan Cliquesta Natural Orderin titaaniin, mutta siihen olikin Control Magic Spellskite-backupilla.
2-1
Kierros 4: Felix 4c Landstill
Felix aloitti klassisella toisen vuoron Landstill, missataan kolmas land drop. Ajelin jonkin verran Dryad Arborilla kunnes hän rikkoi Landstillin Humilityllaan. Garruk the Relentless teki kuitenkin niin paljon tokeneita, että sain hänet lopulta nolliin todella pitkästä rimpuilusta huolimatta.
Toisessa pelissä tuli nopea Moat. Katsottuani ensin Briberylla olisiko hänellä lentureita (ei ollut ja poweria pakan miehillä yhteensä 5) jouduin lähtemään burnaamaan häntä 16 lifestä. Aloitin setuppaamalla Bonfirella ensimmäiset 8, ja punaisen titaanin ja fetchin jälkeen hän oli jo sopivasti neljässä. Pelasin pihtaamani Siege-Gang Commanderin 6 manaa auki. Felix kokeili Crop Rotationia ja löysi
Cabal Pitin, jota käytettiin taidokkaasti responssina ETB-triggeriin ja jäätiin kahteen. Sitten tulikin mut pois vastapalloon.
Kolmannessa pelissä minulla oli Cobra ja suspendattu Search, joka sai Mana Drainista. Rännimanoilla tuli Intuition Loamiin mutta ei land droppia, koska annoin pyöräilymaan käteen. Sitten vain topdeck land ja Slimella landi pois.
3-1
Kierros 5: Adrian BUG Oath
Pelailin jotain, mutta Adrian sai Gamekeeperin ja laittoi sen itse rikki saaden Rune-Scarred Demonin. Seuraavalla vuorolla tuli Damnation ja Animate Death demoniin. Jotain muutakin sillä kai viuhuttiin. Toisesssa pelissä pääsin Briberoimaan, vaihtoehtoina Emrakul tai tuo demoni. Paras kohde tutorille olisi luultavasti ollut landi, joten otin Emrakulin ja katsoin, että kädessä ei pitäisi olla mitään vastausta. Paitsi Vraska, jonka olemassaolon olin unohtanut. Parin vuoron päästä castattiinkin sitten Griselbrand, joka oli myös ollut kädessä turvassa.
3-2
Kaikki muut olivat myös samoissa pisteissä, joten päätettiin pelata vielä yksi kierros ja lähteä sitten syömään.
Kierros 6: Dennis UW Blink
Ensimmäisessä pelissä täppäilin ulos lihoihin joka vuoro kunnes vastarinta lopulta murtui. Toisesta en muista muuta kuin että hävisin, pidin kai Topin ja paskaa enkä saanut tarpeeksi painetta. Kolmannessa vastustajalla ei ollut alkuun mitään, mutta ei minullakaan. Bribery meni ohi ja vastus sai enginet pyörimään.
3-3
En ollut millään tasolla tyytyväinen suoritukseen, vaikkakin neljä sinipohjaista kontrollia peräkkäin voidaan ehkä jo luokitella huonoksi onneksi parituksissa. Tuomas jäi taistelemaan suolapalkinnoista ja me muut suuntasimme pitsalle. Paikallinen pitsapaikka oli auki todella satunnaisiin aikoihin. Ovesta ulos tullut saksalainen totesi meille, että teille ei sitten ole enää ruokaa tarjolla, koska hän söi kaiken. Janne sai paikan ainoan sienettömän pitsan.
Laitoimme lekadekit kasaan ja testasimme. Janne pelasi SM-kisadekkiään, Mikko Reanimaattoria ja Tuomas MUD:ia. Tuomas oli erittäin tyytymätön pakkaansa, muut taas todella luottavaisia. Jossain vaiheessa Janne ilmoitti, että hän nukkuu sitten minun ja Tuomaksen vessan lattialla. Syy tähän selvisi pian, kun puhe Mikon suunnasta yllättäen katkesi ja vaihtui valtavaksi kuorsaukseksi.
Kyseisenlainen kuorsaus saattoi syntyä vain pitkän harjoittelun tuloksena. Mikko aloitti ensin mahallaan, tyyny naamaa vasten, mutta kierähti pian yllättävän ketterästi selälleen, missä saavutti ilmeisen optimaalisen asennon vasen jalka koukussa ja oikea nilkka polven päällä. Tästä asennosta kuorsaaminen tapahtuikin sitten koko kehon voimalla, ja meteli oli sen mukainen. Vasemman jalan rytmikäs sivuttaishuojunta oli myös varsin hypnoottista katsottavaa. Jannen patjan jäljiltä meidän vessamme ovea ei saanut enää ulkopuolelta auki, joten jouduin yöllä käyttämään Mikon huoneen vessaa. Mikko jätti järjestelmällisesti aina vessan valon päälle ja minä yhtä järjestelmällisesti sen aina sammutin, mistä oli seurauksena kohtuullisen paranoidi olo kummallekin.
Scampiakseli:Olen pelannut suunnilleen samaa dekkiä siitä asti,
kun PV topkasitti GP:n Landstillilla. Alkuperäisessä listassa oli toki 4 Mental Missteppiä, ja pelasin silloin Standstillin tilalla Ancestral Visionia. Kun Misstepit bännättiin, korvasin ne parilla lisäcounterilla ja -poistolla. Liliana toi dekkiin lisää potkua, ja Vialia pelaavien pakkojen menettäessä suosiotaan Show and Tell -dekkien kustannuksella vaihdoin lopulta takaisin Standstilliin. Viimeisin muutos oli siirtää 1 Force sidelle ja laittaa pari Cliqueta mainiin, koska ottaisin kuitenkin Cliquet sisään ja Forcet ulos lähes jokaisessa matsissa. Otin sideltä pois myös yleensä pelaamani pari Nihil Spellbombia, ja Thrun oli tämänkertainen "no testataan" -kortti. Tavoite oli päästä pelaamaan se edes kerran relevanttina asiana.
Heti turnauspaikalle tullessa törmäsin pariin tanskalaiseen, jotka etsivät
Parasitic Strixiä dekkiinsä. Vanhan alurenpelaajan sydän sykähti heti. Toinen hieno mies, Highlanderin combolla voittanut Christoph, pelasi miehekkäästi Doomsdayta. Jotain High Tideä oli myös, mutta suurin osa 196 pelaajasta pelasi kotoisasti kavuja.
Kierros 1: Sven BUG Delver
Lähdin hieman hitaalla kädellä, ja Svenillä oli aina yksi counteri enemmän. Toisessa pelissä dekkini teki mitä osasi, ja vastus skuuppasi muutaman vuoron Jacella tuusattuani. Kolmannessa vastus missasi kivasti toisen land dropin.
1-0
Kierros 2: Sven GW midrange
Sven kuului selvästi siihen joukkoon, josta Tommi Läntinenkin lauloi, eli miehistä parhaat. Itse matsi oli täyttä teurastusta, mutta hän alistui tappioonsa hymyssä suin. Mutta miksi mies, joka pelaa Magicia vain muutaman turnauksen vuodessa, valitsee valkoiset kortit? Vastaus on ilmeinen: jos ei välitä sijoituksesta, tarjoaa vastustajan nöyryyttäminen valkoisilla korteilla paljon isommat valuet. Kävimme Svenin kanssa pitkin viikonloppua kyselemässä toisiltamme miten menee ja taputtelemassa toisiamme selkään.
2-0
Kierros 3: Matthias BUG control
Ensimmäisessä pelissä Matthias sai ensimmäisenä planeswalkerin tiskiin. Toisessa tapoin kaiken, mitä hän pelasi, ja sain Thruninkin jo peliin, mutta se kuoli hänen Lilianaansa. Matthias tosin skuuppasi Jaceeni pian sen jälkeen. Kolmannessa hänen kolme peräkkäistä Wastelandiaan olivat liikaa, kahdesta olisi vielä selvinnyt.
2-1
Kierros 4: Peter UW Miracles
Aloitin Forcaamalla hänen Toppinsa, minkä jälkeen hän ei pelannutkaan mitään relevanttia koko pelissä. Sen sijaan hän tykkäsi katsella käsi poskella parikymmentä minuuttia, kun viuhuin Standstilleilla, Loamilla, manlandeilla ja planeswalkereilla. Vihjailin hienovaraisesti, että skuupatakin voi, mutta kukin tyylillään.
Toisessa pelissä Thoughtseizasin häntä kolmosvuorolla, mihin pelattiin responssina Enlightened Tutor. Ai, sulla oli vielä korttialivoimatutori dekissä siden jälkeen. Kädestä löytyi kaksi Stoppia ja Rest in Peace. AI, SULLA OLI NOIKIN VIELÄ DEKISSÄ SIDEN JÄLKEEN, tai jos sulla ei oikeesti ollut sidellä mitään parempaa, niin PIDITPÄ KYLLÄ TOSI HYVÄN SEISKAN TÄHÄN MATCHUPPIIN. Kyllä minulle kahdeksan kierroksen turnauksessa aina BYE kelpaa, mutta silti menin vähän tilttiin tästä. Tässä pelissä pääsin jopa ajamaan Thrunilla.
3-1
Kierros 5: Michael Goblins /w Thalia
Michael oli varsin uusi pelaaja, luki jokaisen pelaamani kortin ja teki pieniä teknisiä virheitä koko ajan. Ihan mukava sälli silti. Ensimmäisessä pelissä pelasin järjestyksessä landit Mishra, UG Sea, Mishra, Mishra, Mishra, fetchi. Kuten ehkä arvasitte, fetchi nousi tasan vuoron liian myöhään. Kakkospelissä poistin kaiken liikkuvan, ja vastus skuuppasi fiksusti Lilianaan, kun minulla oli vielä käsi täynnä kaasua. Kolmospelissä hän sai tehtyä vähän painetta, mutta stabiloin Deedillä ja sain ajettua hänet Cliquella ja Tar Pitillä pois juuri, kun hän oli pääsemässä peliin mukaan.
4-1
Kierros 6: Elmar Loam
Ensimmäisessä pelissä Elmar joutui rikkomaan kaksi Standstilliani. Toisessa pidin hitaan käden, hän nosti Loamin ja Seismic Assault pääsi yllättämään korkeista lifeistä. Kolmas oli hirveää grindausta. Elmarilla oli Chalice ykkösellä, jota en pystynyt oikein poistamaan ennen kuin ihan lopuksi, ja kämmäilin Jacella, jolloin hän pääsi riehumaan Oozella ja neutraloimaan Snapperini. Hän paikkasi kämmäilemällä itsekin, ja lopulta sain aikaan tasurin.
4-1-1
Kierros 7: Nimi Unohtunut Naya Loam
Vastuksen manat kusivat kivasti ensimmäisessä pelissä. Toisessa tuli tokan vuoron Knight, minkä jälkeen haettiin Waste ja pelattiin kädestä toiset Waste ja Knight. Pidin kolmanteenkin peliin GW-sidetyksen ja olin wastelukottamassa häntä, kun mies nostikin oman Loamin, ja suunnitelma vaihtui faktorybeatdowniksi. Hänellä oli myös Punishing Fire -combo, ja jossain välissä nostettu Ooze vei oman Loamini. Kumpikaan ei hirveästi nonlandeja draw stepistä nostellut, mutta sain lopulta poiston Oozeen ja Cliquen, jolla sain niukasti ajettua voiton. Kiitos vastustajani turhautumisen ja vähän tahattoman bluffini, hän unohti kädessään olleen Karakaksen potentiaalisena vastauksena Cliqueen.
5-1-1
Janne oli 6-1 ja pystyisi ehkä tasuroimaan itsensä sisään. Mikko oli 5-2 ja minä tarvitsin voiton. Olimme kaikki yhtä mieltä siitä, että Mikon Reanimator oli erinomainen valinta tähän metaan. Mikko selitti sen johtuvan siitä, että jänispopulaatio oli juuri saavuttanut aallonpohjan.
[20:30] <Nastaboi> selitäpä vielä se jänisteoria
[20:31] <Tohtori> no siis graveyard perustuvat dekit voi ajatella legacyssä ns jänispopulaationa
[20:31] <Tohtori> ja kun populaatio on ylikuormittunut tarvitaan ns hatea jolla tätä populaatiota kontrolloidaan
[20:32] <Tohtori> ja kun hatea on niin populaatio pienenee koska ko dekit ei pärjää
[20:32] <Tohtori> tässäkohtaa saavutetaan ns aallonpohja kun hatea on eniten ja grave dekkejä vähiten
[20:32] <Tohtori> jolloin populaatio on pienimmillään
[20:32] <Tohtori> kun dekkejä ei enää esiinny alteen hatea vähentää joka johtaa population räjähtämiseen kun tämä huomataanKun jänispopulaatio siis kohta taas räjähtää, tiimimme suosittejee käyttämään
järeätä gravevihaa.
Mikon lista:Ehkä merkillepantavinta listassa on kaikkien countereiden korvaaminen discardilla, mikä osoittautui erinomaiseksi siirroksi. Janne puhui Mikon myös pelaamaan Exhumeja Animate Deadien tilalla, mikä oli useammin kuin kerran relevanttia esimerkiksi Deathrite Shamania vastaan. Jos joku kiinnostui, tiimimme suosittelee muutaman fetchin korvaamista kumimokseilla ja yksittäisen Duressin vaihtamista esim. Cabal Therapyyn. Side kannattaa miettiä myös uudestaan.
Kierros 8: Florian BUG Delver
Florian oli myös erittäin hyväntuulinen ja mukava vastustaja. Hän myös osasi rikkoa Standstillit välittömästi. Ensimmäisessä pelissä hän sai heti pari Confidanttia, ja ainoa toivoni oli reissata runsailla manlandeillani. Valitettavasti hän nosti myös pari Tarmoa, eikä viimeisenä yrityksenä heitetty Pulse yllättäen resolvannut.
Toinen peli oli siistein koko turnauksessa (myös vastustajani mielestä). Aloitin ottamalla hänen kahden Confidantin kädestään Piercen pois Thoughtseizella, mutta kun yritin Standstillia, hän oli nostanut uuden Piercen. Hänen Confidanttiinsa minulla oli vastauksina Innocent Blood ja nostamani toinen Standstill. Florian pelasi toisen Confidantin, Standstillista nousi Innocent Blood ja uusi Standstill. Florian pelasi shamaanin, Standstillista nousi kolmas Innocent Blood ja planeswalker.
Viereisessä pöydässä Elmar pelasi nyrpeää UR-miestä vastaan. Elmar laittoi Chalicen ykkösellä stäkkiin, kun vastustajan kädessä oli pelkkiä ykkösen castereita ja Repeal. Vastus kutsui tuomarin paikalle kysyäkseen jotain, minkä jälkeen olin varma, että ensi vuorolla kämmätään. Enkä ollut väärässä, heti kohta UR-mies täppäsi kaksi manaa ja yritti pelata Repealia Chaliceen, ja pääsin huutamaan tuomaria taas paikalle.
Kolmannessa pelissä tuli sitten se pieni mutta ratkaiseva virhe. Florian pelasi kolmosvuoron Confidantin, johon vastasin Brainstormilla, minkä jälkeen kädessä oli Standstill, Thoughtseize ja erilaisia landeja. Kerta kaikkiaan unohdin laittaa Standstillin piiloon discardilta, ja kolmannesta landista tuli tietenkin Thoughtseize vieden Standstillin. Tämän jälkeen vastus myös nosti Brainstormista kaksi Tarmoa ja Shamaanin, mutta vastaavasti olisin voinut nostaa Standstillista vaikka Deedin.
5-2-1
Lopputuloksena 24. sija ja suolakrediittejä. Vastustajani kiilasi niukkaakin niukemmin Jannen ohi 8. sijalle. Voitolla olisin mahdollisesti tehnyt saman. Miestä hieman vitutti, mutta omasta mielestäni tasurointi tuossa tilanteessa tarjosi melkoiset itsesuolauspotentiaalit. Omasta dekistäni jäi vähän kahtalainen olo. MVP:t olivat jälleen kerran Innocent Blood ja Standstill. Forcet olivat huonoja, Piercet aivan kauheita ja Snapcasterin heikkoja. Kaikki muut kortit suorittivat luotettavan tasaisesti. Yksi vaihtoehto olisi pelata shamaaneja ainoina miehinä, lisätä kenties planeswalker. Innocent Bloodilla on vain huomattavasti huonommat synergiat shamaanin kuin nykyisten miesten kanssa, joten poistobase pitäisi miettiä uudestaan. Counterit voisi vaihtaa discardiin ja kokeilla Forceja kokonaan sidellä.
Poikien into moderniin oli varsin laimea, Janne pieksi Geisteillään vaisuna Tuomaksen Tronia. Pyörittyäni tarpeeksi vintagedekilläni ja Mikon nukahdettua kuvaukselliseen asentoon (Tuomas ehdotti tietokoneen taustakuvaksi, minä Teron parhaiden paikkojen seuraan, ei päätynyt lopulta minnekään) pelasin itse pari peliä Tronilla ja menin 3-1 saadakseni Tuomaksen edes vähän vakuuttumaan.
Aamiaisella oli joku aamu Nutellan lisäksi myös viides hotellivieras. Suomalaiseen tapaan emme tietenkään menneet juttelemaan hänelle, mutta joku näki hänen hymähtävän Pablo Doritos -jutulle, mistä päättelimme kyseessä olevan kuin olevankin Magic-pelaajan. PTQ oli sen verran halpa, että pojat päättivät pelata. Tuomas teki historiaa aloittamalla turnauksen voitolla. Neljännellä kierroksella olikin Janne sitten 2-2-drop Tuomaksen jatkaessa taistoa. Samalla kierroksella ykköspöydässä pelattiin myös monopunainen mirrori, jossa toisella pelaajista oli Dragon's Claw tiskissä. Toivo tämän formaatin pelastamisesta alkaa olla lopullisesti mennyttä.
Vintage oli lopultakin alkamassa. Sven oli tullut nöyryyttämään powerimiehiä monovalkoisella vihanallepinolla, josta löytyivät mm. Kataki, Thalia, Mindcensor, Leonin Arbiter, Leonin Relic-Warder ja Dryad Militant. Hän kuvaili jälkeenpäin, että paras osuus oli vastustajien ilme, jossa sekoittuivat epätoivo varman häviön lähestyessä sekä "sä et oo tosissas". Itse pelasin mielestäni rikkinäisintä asiaa eli Smmenenin Longia.
Scampiakseli ja formaatin kulmakivet:Pakka eroaa perinteisestä Longista lähinnä sillä, että se pelaa paskamokseja lisärituaalien tilalla lähinnä workshopmatchupin vuoksi. Lisäksi siinä on laitettu Oath-plääni suoraan mainiin, mikä toimii myös hyvin shoppeja vastaan. Oikeastaan koko sidekin on omistettu Workshopeille.
Laboratory Maniac on
Grafdigger's Cagea vastaan. Jos Oathataan Cage tiskissä, Maniac jää dekin päälle mistä se nousee käteen draw stepilla.
Kierros 1: Fabian Workshop
Fabian oli kaikista vastustajistani ainoa nillittäjä. Ensinnäkin hän valitti toistamiseen, että kaverini eivät saa katsoa matsia hänen puoleltaan (useamman metrin päässä pöydästä). Selvästi kirveli vielä eilinen tappio Jannelle "matchupissa, jota hän ei voinut hävitä". No, mulligoin nostolta viiteen, Academy ja pari moksia. Vastus aloitti Workshop, Lotus, Trinisphere sekä ylimielinen "welcome to vintage, boy". Katselin pari vuoroa ja skuuppasin näyttämättä hänelle yhtään korttia pakastani.
Kakkospeliin pidin hitaan käden, jossa oli Shattering Spree ja manaa. Fabianin ainoa relevantti jarru oli Chalice ykkösellä, minkä perään tulivat sitten Wurmcoil ja Myr Battlesphere. Oathasin Griselbrandin, minkä jäljiltä dekkiin jäi 17 korttia, joista tasan 1 Burning Wish eikä yhtäkään moksia. Seitsemän korttia nostettuani ei vieläkään ollut näyttää mitään, joten shatteroin Chalicen ja käytin
Nature's Claimia omaan moksiin kivuten 10 lifeen ja sieltä kolmeen nostettuani 7 lisää. Tämän jälkeen huomasin, että olisi varmaan pitänyt rikkoa ennemmin Mana Crypt, koska jouduin Time Walkaamaan nähdäkseni kolme viimeistä korttia. Prohan ei Mana Cryptasta ota päähän, ja Ponder kertoi Burning Wishin olleen pakan viimeinen kortti.
Kolmannessa pelissä vastustajani mulligoi viiteen ja aloitti Tomb, Mox, Metalworker, jotka tapoin saman tien. Muutamaa vuoroa myöhemmin shatteroin muutaman artifaktin lisää ja pyörähdin. Tästä alkoi sellainen itku, että muutamilla tunnetuilla suomalaisillakin olisi ollut oppimista. Minun on täysin mahdoton voittaa (minkä juuri tein), matchup on hänelle 90-10, Shattering Spree on vitsi eikä tee mitään (mitä nyt voitti kaksi peliä), mokseilla ei pääse spherejen ympärillä koska nollan Chalice estää sen (no mitäs pelasit sen koko ajan ykkösellä) ja niin edelleen. Suomalaiset ovat selvästi maailman onnekkainta kansaa, koska miten muuten hän saattaisi hävitä matseja Magicissa.
1-0
Kierros 2: Richard Dredge
Pidin Oath-käden, mutta Richardilla oli Darkblast, jolla hän sai estettyä Oathin triggeröitymisen enkä nostanut koskaan mitään muuta. Toisessa pelissä hän sai Therapyllä vietyä muuta kaasua, jolloin jouduin turvautumaan jälleen Oathiin, mutta hänellä oli taas Darkblast, enkä nostanut taaskaan mitään. Olisi selvästi pitänyt hakea aggressiivisemmin ensimmäisen vuoron pyörähdystä.
1-1
Kierros 3: Espen Oath
Espen oli tanskalaisen alurenmiehen kaveri. Ensimmäisessä pelissä hän mulligoi viiteen, ja resolvasin Duressin avulla jotain pyörimisiä. Saidasin pari Oathia ulos, mutta kun hänen ensimmäisen vuoron discardinsa osui Lotukseen, minulla oli Orchard ja hänellä ei, päätin kokeilla Oathia. Responssina tuli Crop Rotation Orchardiin sekä toisen topdekkaus. Seuraavalla vuorolla tuli Thoughtseize. Minulla oli kädessä Demonic ja Burning Wish, pelissä kaksi landia ja Mana Vault. Pakan päällä oli myös Brainstormilla sinne laitettu Bargain, mutta sitähän vastus ei tiennyt, ja otti Demonicin. Omalla vuorollani Show and Tellillä Bargain tiskiin ja hurrur.
2-1
Kierros 4: Julian Dredge
Julian oli tutustunut pari vuotta sitten Jori Hukkaan ja muisteli vanhoja hyviä aikoja tämän seurassa. Ovat kuulemma edelleenkin säännöllisesti yhteydessä, terveisiä vain kovasti Jorille. Julian oli myös joutunut nöyrtymään eilen meille suomalaisille, tällä kertaa Mikon Reanimaattorille. Julian oli laittanut Show and Tellistä peliin Omnisciencen ja pelannut Emrakulin. Mikko oli laittanut peliin
Tidespout Tyrantin ja pelannut kaksi Entombia.
Julian aloitti Leylinella ja pyöritteli dekkinsä gravelle. Olin setupannut toisen vuoron Oathia ja tajusin, että eihän tämä riitä, joten piti lähteä kokeilemaan. Ensin Tinker purkkiin 0 manaa poolissa ja landi pelattuna. Purkista nousivat Lootus, 2 väritöntä moksia, Desire ja Ponder. Ei muuta kuin Lootuksesta sinistä ja Ponderilla osuma Twisteriin. Twisteristä nousi Windfall, manat siihen ja responssiin LED rikki mustaan, ja Windfallista lopulta Burning Wish ja pari puuttuvaa moksia. Ei ollut edes tiukalla. Julian mulligoi itsensä pihalle toisesta pelistä.
3-1
Kierros 5: Bo Grixis control
Bo oli myös tanskasta. Jouduin mulligoimaan käteen, jolla piti pelata päin kaikkia mahdollisia countereita. Vastustajani epäonneksi hän ei onnistunut löytämään sellaisia, joiden pelaaminen ei olisi vaatinut manaa, vaikka annoin hänelle monta uutta seiskaa. Toisessa pelissä hän piti käden, jossa oli Ansku mutta ei Forcea, ja peli oli toisinto ensimmäisestä.
4-1
Kierros 6: Pascal geneerinen sininen vintagekontrolli
Pascal ei paljoa puhunut, mutta pelasi sitäkin tiukemmin. Hän piti huolta siitä, että kädessä oli aina Force, minkä vuoksi piti miettiä tarkkaan, miten pelata countereita päin. Dekki ei auttanut hirveästi, sillä resolvatuista draw7:ista ei noussut koskaan tarpeeksi, jotta olisin päässyt jatkamaan pyörimistä. Kun viimein osuin Burning Wishiin, en saanut manaa hakea Tendrilsiä, ja jouduin tyytymään goblinlaumaan. Vastustaja untappasi, pelasi Vampiricin Voltaic Keyhyn ja Tinkeröi Time Vaultin.
Toisessa pelissä vastustajan aloituskäsi oli 2 landia, 2 Forcea, 2 Jacea ja Thirst. En voittanut.
4-2
Nillittäjä-Fabian oli ottanut rohkean ID:n 4-1 -tilanteessa sanoen, ettei häntä kiinnosta. Hän yritti välillä esittää hyvää tyyppiä small talkin ym. muodossa, mutta siitä ei oikein tullut mitään. "Did you by the way know that you can buy the whole bottle at 2,50?" No en kuule, oon vaan niin köyhä että mulla on varaa vain tähän euron pahvimukilliseen. Vintagen tulosten julkistamisessa kesti ja kesti, joten jouduin jännittämään kotiin asti. Mutta odotus palkittiin: nillittäjä oli tasuroinut itsensä suolasijalle. Tähän väliin lienee sopiva haukkua tapahtuman coveragea: se oli paska. Ei sillä, että suomalaisissakaan tapahtumissa olisi sen enempää kuin random ketju foorumin kätköissä, mutta esim. WNP Premium Tournament (Legacy Champs) -nimihirvityksestä löytyi coveragea ja linkkejä sentään myös järjestäjän omilta sivuilta.
Ostimme Diileri-Jensiltä kolme boksia asevelihintaan ja suuntasimme huoltoaseman kautta hostellille pelaamaan tanskalaista. Mikko oli lukenut "jostain" (joka hyvin pian paljastui MTG Salvationiksi) miten boosterien raret sijoittuvat RTR-boksissa suhteessa toisiinsa, ja tätä teoriaahan piti tietenkin testata. Artikkeli ja print runit auki, Mikko kurkki rareja pusseista ja Janne yritti päätellä, oliko kyseinen rare A, B, C vaiko kenties D. Tuomas yritti kuvata tapahtumaa, mutta siitä ei tullut mitään, koska Mikolla ei ollut housuja jalassa, tai sitten streamilla oli jokin oma syy olla toimimatta. Minä istuin nahkanojatuolissa ja join olutta.
Jokainen uusi avattu pussi tuntui vievän meitä kauemmas ratkaisusta. Boksista löytyi toki listan mukaisia kortteja, mutta tietoa siitä, mikä pussi olisi kannattanut avata, ei saatu selville, ennen kuin ne kaikki oli katsottu. Systeemi kuulemma toimi muuten, mutta joku oli kokoonpanolinjalla vaihtanut neljännen ja seitsemännen rivin paikkaa tai jotain vastaavaa.
Mutta tanskalainen. Jos joku ei ole vielä tutustunut tähän loistavaan ajantappoformaattiin, nyt on sen aika. Lyhykäisyydessään formaatti toimii niin, että kaikki on pelattava heti, kun se on mahdollista. Säännöistä lienee useita variantteja, me pelasimme seuraavilla:
-loputtomat manat käytössä (myös kaikkiin maksuihin)
-yhteinen nostopakka
-yhteinen grave, josta ainoastaan kolme päällimmäistä korttia aktiivisia
-aktivoitavia abilityja pitää käyttää joka vuoro kolme kertaa, jos mahdollista (tämä varmaan suurin poikkeus)
-may-abilityja voi valita olla käyttämättä (esim. unleash)
-hakuefektit etsivät pakan kolmen päällimmäisen kortin joukosta
-hyökkäys vasemmalle
-joka creaturen on pakko hyökätä
-joka creaturen on pakko blokata, mutta blokit saa valita vapaasti ts. kaikkia ei ole pakko blokata
Näennäisestä autopilotista huolimatta formaatti tarjoaa pelaamista ja valintoja. Tappaako hyökkääjä vai blokkeri, pumpatako omaa äijää vai oikealla istuvan kimppuun hyökkäävää. Return to Ravnican mekaniikat toimivat myös hyvin formaatissa: unleashin ansiosta vastapelattua miestä ei tarvitsekaan blokkia paskaksi, detain tekee samaa, mutta minne päin pöytää tahansa, ja scavengesta saattaa hyötyä itse tai sitten joku muu. Formaatin kolme hauskinta korttia olivat ehdottomasti
Conjured Currency,
Gobbling Ooze ja
Rix Maadi Guildmage. Etenkin Guildmage nopeutti kivasti pelejä, kun jokainen blokkeri meni alta paskaksi ja joka hyökkäyksestä tuli kolme lisää päähän. Vitu-Ghazi Guildmage sen sijaan meni bänniin heti ensimmäisen pelissä vierailunsa jälkeen. 18 poweria lisää joka pelaajan upkeepilla oli yksinkertaisesti liikaa.
Tarkoitus olisi pitää tanskalaisen SM-kisat Ropeconissa tarkoitukseen valmistetulla stackilla. Korttiehdotuksia saa laittaa matkaseurueen jäsenille.
Kun ensimmäinen boksi oli lätkitty ja nauru alkoi tasaantua, huomasin, että käsien tärinä ei lakannutkaan. Sen sijaan tärisin koko mies aivan kuumeisena. Turnausjärjestäjillä oli jokin vakava ongelma, joka liittyi todennäköisimmin joidenkin dekkien arkkityypin määrittelyyn. Joka tapauksessa koko turnaus seisoi, kunnes asiaan saataisiin ratkaisu. Havahduin aina parin tunnin välein pohtimaan tätä ongelmaa. Vyyhti alkoi pikku hiljaa avautua, kerta kerralta asia näytti entistä selkeämmältä, kunnes lopulta aamulla käsitin, että mitään ongelmaa ei ollutkaan, vaan olin kuumehuuruissani kuvitellut koko jutun. Olin märkänä hiestä mutta taas hengissä.
Viimeinen matkapäivä sujui lentokentän kahvilassa, josta sai kahvia pääsi kokoisista kupeista. Viereisessä pöydässä ei istunut ketään, mutta kummasti siihen vain ilmestyi yhtenään tarjottimia täynnä roskia ja likaisia astioita. Pelasimme boksin verran kaksipäistä winstonia, minkä jälkeen kävimme pinon vielä läpi tanskalaisen merkeissä. Viimeistä boksia jäi kolmannes pelaamatta, hoidimme sen koneessa dueliwinstonina.
Perillä huomasimme todellakin palanneemme Suomeen: vettä tulee vaakatasossa, bussit painelevat pysähtymättä ohi eikä taksia saa mistään. Pojat selvisivät johonkin Tikkurilaan menevään bussiin ja siitä taksilla Riihimäelle, itse pääsin sentään seutubusseilla Espooseen. Reissusta jäi hyvä mieli, ja pienestä kiinni jääneet top 8 -paikat luultavasti sisuunnuttavat yrittämään vastaavaa vielä uudelleen.
Aihe: Jänisteorioita Scampiakselilta - Turnauskertomus Saksasta (Luettu 5467 kertaa)