On sateinen syysilta. Tupakansavu leijailee kohti taivasta kun dallailen Bulaa pitkin himaan duunipäivän jälkeen. Spora soittaa melankolisen sinfonian ohi ajaessaan. Mietteeni on suunnattu parin viikon päässä häämöttävään Stogiksen GP:hen. Pitäs varmaan pikkuhiljaa päättää mitä pelaa ja ruveta testaamaan. Päätöksiä ei helpota se, että oon pelannu viimeks sanktioitua stanukkaa ehkä viis vuotta sitte, ja tiedän formaatista saman verran kun Soini finanssipolitiikasta. Äh, tänään ei jaksa. Pääsen himaan ja avaan pokericlientin. Maybe tomorrow.
Istun Villen kanssa Stone'sissa, ja saan pannuun kerta toisensa jälkeen kymmenen creaturen Jeskailta. Allu oli brainstormannu jonkun Walls.decin jossa pelattiin formaatin jokaista äijää jolla on yli neljä persettä, ja tietenki
Phenax, God of Deceptionia finisherinä. Olin myyty noin sekunnin miettimisellä. Cuttasin Allun listasta vihreen, jonka ainoo syy tais olla
Chord of Calling. Brewasin kasaan Esperin, missä pelattiin
Omenspeakereitä,
Sigiled Starfishejä,
Dragon's Eye Savantseja,
Nyx-Fleece Rameja ja totta munassa
Wall of Frosteja. Ei tartte olla ydinfyysikko, että käsittää miten paska kyseinen läjä oli, joten päätin tuunata dekkiä kesken testauksen kohti perinteisempää Esperiä. Tää veto ei varsinaisesti parantanu tuloksia millään tavalla, mutta koska draw-go on aina ollu Magicissa paras arkkityyppi, täytyy sen olla sitä tässäkin stanussa. Siirryn kotiin ja laitan dekkiin kortteja joiden näkeminen pelissä ei herätä kylmiä väreitä pelaajassa.
Istun Roopen kämpillä Kampissa ja imen bisseä, Roope pelaa Jundia. Match-up vaikuttaa hyvältä vaikka dekkini on ihan paska. Kenen vitun idea oli laittaa mainiin neljä
Crippling Chilliä? Uus
Repulse my ass, kortti on ihan perseestä. Listassa on sekalainen seurakunta eri nimisiä planeswalkereita, counttereita, wratheja, spot discardia, ja poistoa. Dekki on tosi clunky, ja gamet kestää ikuisuuden. Harmi ettei oo mitään kortteja oikeestaan mihinkään muuhun dekkiin. Testauksesta jää tosi mixed fiilikset, vaikka voitin varmaan 75% peleistä. No, saa sentään pelaa
lifepässiä joka on sympaattinen veikko.
Kerään kortit Kotiranta-mansionin keittiönpöydältä, hävisin varmaan sadannen kerran putkeen Kotis seniorin UB:lle. Miten control-mirror voi olla näin infernaalisen paska match-up. Saidataan melkeen identtiset vehkeet, eikä geimit post-board muuta tilannetta mitenkään. Vituttaa. Mäxä saapuu paikalle ja testaan kolmen värin kaatopaikkaani Jeskaita vastaan. Voitan pari gamea. Tekee mieli heittää dekki seinään ja näyttää GP:lle finkkua. Pitäkää tunkkinne saatana, tän dekin piti olla nutsit aggroja vastaan. Kotis harjaa Jeskaita UB:lla näytöstyyliin, ja Mäxä tilttaa Jeskaihin; "Vittu tää dekki on hirvee, täs on niinku jotain vitun paskoja äijiä ja jotain vitun paskoja pultteja! Vihu pelaa vittu yhen äijän ni oot nolla outtisella. Whine whine vittu whine vitun vittu whine whine whine..." Mäx päättää olla pelaamatta ko. paskaläjää GP:llä. No, reissuun on vajaa viikko. Kyllähän tässä vielä kerkee. Testataan vielä Jeskaita jossa on
counttereita ja
Digejä paskojen äijien tilalla. Menestys on vähän parempi, muttei hirveesti.
Istutaan Sakarin kanssa Kaislassa, ja juodaan kahvia niinku kunnon perheenisät maanantai-iltana yleensä. Paitsi ettei olla perheenisiä. Saan taas batangia joka reikään Saken Jeskailta ja himaan päästyäni alan mietteliäänä purkamaan tunkkiani. Tätä paskaa en varmasti pelaa skaboissa. Surffailen netissä päämäärättömästi ja selailen kaikenkarvasia listoja. Abzan? Nääh, kaikki pelaa sitä. Ei sillä voi olla hirveetä edgee fieldissä missä puolet on mirroria. Jeskai? Uskomatonta mutta totta, Mäxän vinetys oli osin perusteltua. Dekki vaikutti helvetin nihkeeltä kaikissa muodoissa mitä me sitä testattiin. Hirvee Abzanii vastaan, hirvee UB:tä vastaan, mirrorit on flippejä, miks helvetissä jengi pelaa tätä?
Combo? Are you gidings? Dekki näyttää ja tuntuu niin perunalta ettei kukaan katu-uskottava määtsikinpelaaja koske sellaseen. Hyh. Sitten totuus iskee kun salama kirkkaalta taivaalta, ja valontunne valtaa tietoisuuteni! Olo on kun Albert Einsteinilla suhteellisuusteoriaa kräkätessä; Esper - valkonen = dekki. UB harjas testissä ihan kaiken mitä vastaan testattiin, siihen saa hyvän saidin ja dekki on tosi konsistentti. It's settled then.
GP on parin päivän päästä, Roope on switchannu Jundista punasen valkoseen, ja dekissä on nyt aika paljon parempia
kortteja. Harjaan Roopen piiloon matsi toisensa jälkeen ja tekee mieli avata kauluspaidan neljä ylintä nappia, kihartaa rintakarvat ja laittaa arskat päähän ylösalasin ja väärin päin. Abzan midrange on superpässäri, vihu pelaa liian hitaita threatteja ja jotain manaseiniä. GP alkaa näyttää valosammalta.
Ollaan jälleen Kotiranta-mansionilla, Kotis jr. pelaa kans Jeskaita. Match-up on UB:lle jotain ok:n ja tosihyvän välimaastossa, riippuen miten paljon ko. versio pelaa
viiden manan paskaa. Kotis nuoremman versio pelaa varsin runsaasti
viiden manan paskaa, ja dekki on ihan liian hidas UB:lle. Kotikset ja Mäxä miettii saako Jeskaista mitenkään dekkiä mikä vois edes joskus voittaa jotain, samalla kun ite kihartelen eteisessä rintakarvojani. Kun vihdoin olen tyytyväinen kahden rintakarvani kiharuuteen, ruvetaan Kotis seniorin kanssa tuumimaan UB:n versiota. Kotis on lukossa
Sphinxit ilman vaultteja versioon, ite en oo vielä ihan saletti. Molemmat versiot on proksattu. Testailen vuorotellen molempia, ja koska Sweeperit kuuluu controlliin, oon varma että
vaultillinen versio on oikee ratkasu. Ilmenee, että
Pearl Lake Ancient on superkauhee otus,
Perilous Vault on Magicin historian hitain kortti, ja Owen Turtenwald on nimensä veroinen jätkä. Päädyn Sphinxeille, koska se blokkaa kaiken kotona ja puutarhassa. GP kolkuttaa oven takana, dekki on testattu ja läjässä, kaikki kortit vaan puuttuu. Ei muuten testattu kertaakaan monoröödaa vastaan, mutta se dekki on varmaan ihan paska eikä sitä kukaan kuitenkaan pelaa. Laitetaan saidille vaikka pari
Drown in Sorrowia ni homma on taputeltu.
Se ois paljon puhuttu perjantai, ja 18:35 lennolla till Stockholm, och mycket batang på jävla svennor! Tai jotain. Kello soi seiskalta että kerkeen pakkaa ennen duunipäivää. Herään puol kymmenen, kompuroin parvelta pää edellä olohuoneen maastoon ja juoksen suihkuun. Vitun vitun vittu vittu vittu. Heittelen putkikassiin cuben, korttilaatikot, ja jotain random boksereita. Lompsa, check! Passi, check! Paskaako sitä muulla, loput voi vaikka ostaa, sitten hirveellä munaravilla duuniin. Töissä kattelen lähinnä kissakuvia ja selailen dekkilistoja viime hetken kilahduksen(tm) toivossa. Lähen lampsimaan duunista joskus neljän jälkeen kohti steissiä ja oon hyppäämässä lentokentälle menevään dösään. Jahas, matkakortti jäi toisen rotsin taskuun, well done. No, automaatin kautta ja maksetaan fyrkalla. Automaattijonossa tajuun että Netellerin kortti on sen saman rotsin taskussa, ja pankkitilillä ei oo penniikään hilloo kun pidän aina rahat Netellerissä. Vitun vitun vittu. Oon steissillä, eikä oo edes hiluja millä pääsis kentälle. Kohtuullinen vitutus alkaa hiipimään pintaan, ja tekee mieli lähtee kävelee himaan ja skipata koko vitun GP. Paska reissu se ois ollu kuitenki. Soittelen kaikki kaverit läpi, mutta valtaosa oli menny jo neljän koneella. Luckboxaan kun Kotis vastaa puhelimeen ja kertoo olevansa steissin BK:ssa. Meen seuraks ja kihistelen paisteiluani. No, Kotis lupaa toimia kävelevänä vekselinä ja reissu alkaa taas tykyttelemään. Tume viimeistelee valaanrasvassa uppopaistetun neljän kerroksen triplapekoniwhopperinsa, ja hypätään dösään. Meiän huoneessa on minä, Kotikset ja Mäxä, ja samalla lennolla on nähtävästi ainakin Ihonen ja Vallin.
Lento oli perseestä, niinku lennot nyt yleensä on, jos kärsii jonkinasteisesta korkean- ja ahtaanpaikan kammosta. Lentävä metallihylsy ei kuitenkaan syöksy liekehtien Suomenlahteen, mistä kiitos kuskille. Napataan kentältä neppari kohti hotlaa, ja kerrotaan rengille mihin meitä kiinnostais mennä. No, kuskia kinosti niin vitusti ja se heittää meiät väärän Scandicin ovelle. Epäillään vielä taksissa et ollaankohan me nyt oikeessa paikassa, puolet huutaa joojoota, puolet et eihän tää ny näytä yhtään siltä miltä kuvissa. Mäxä päättää käydä tarkastaa tiskiltä, mutta palaa ovelta takas kun huomaa jotain suomalaisia tuuttareita pelaamassa aulabaarissa. Oikee mesta siis. Kotis maksaa ja siirrytään rojuinemme chekkaamaan ittemme ineen. No, tiskillä selvii et ollaan kuitenki ihan väärässä mestassa, ja suomalaiset tuuttarit kihistelee et saitin hotla on pari kilsaa "jossain tuolla suunnassa". Vituttaa. Päätetään lähtee kävelee, ja Mäxä ilmaisee värikkäästi mielipiteensä ulkomaalaisista taksikuskeista. Ulkona on ns. aivan vitun kylmä, vettä sataa ns. vitun homona, ja oon saletti että makaan keuhkokuumeessa koko viikonlopun. Vituttaa. Keskellä puistoa jonka toisella puolella on helvetillisen kokosia varastohalleja ja toisella puolella pelkkää metsää, ilmaisen epäilyksen valitsemastamme suunnasta. Ihonen ja Vallin on samaa mieltä, muut väittää meitä paisteiks. Tehään se fiksuin juttu mitä voi tehdä, ja splitataan porukka. Lähetään Ihosen ja Hannun kanssa rämpimään jotain mutamäkeä kohti teollisuushalleja, Mäxä ja Kotikset menee mielummin metsään. Vituttaa. Meidän
expedition saa näköhavainnon hotellista, mutta team
metsä ei vastaa puhelimeen. Vituttaa. Törmätään niihin vähän myöhemmin, ja päästään hengissä joskin läpimärkinä hotellille, ja ovella tajuan että mähän oon ollu täällä Time Spiral blokin aikaan pelaamassa hylje-GP:n. Chekataan sisään ja valutaan huoneeseen. Kello on jotain ihan vitusti, ja kaikilta puuttuu puolet lapuista, otetaan linkki team STR:ään, ja mennään niitten huoneeseen raidaamaan korttivarastot. Ville ja Roope saapuu kinkereihin, ja Ville ilmoittaa ostaneensa kaupasta altruistisesti ylimääräisen siksarin bisseä, koska "teille varmaan saattais maistua". Vittu mä rakastan tota miestä. Saadaan valtaosa lapuista, mutta joudutaan Kotiksen kanssa vielä diilereitten juttusille muutamien puuttuvien kuponkien takia. Muutaman kymppi menee puuttuviin lappuihin, ja lähetään takas huoneeseen testaamaan. Monoröödä osottautuu a) tunnetuks arkkityypiks b) dekiks joka on pre-board UB:lle jotain 99-1 against. No, match-up lotto vetämään. Otetaan ilta rauhallisesti, ja mennään ihan ihmisten aikoihin nukkumaan.
Aamulla
pekonin kautta saitille, ja oottelemaan
main eventin alkua. Turnaus myöhästyy ihan älyttömästi, koska byeissä oli ollut jotain häikkää, ja jälkeenpäin selviää että jengiä oli pairattu ykkösrundille ihan normaalisti vaikka olikin byet. No, bye niille byeille. Odotellessa dekkilistojen keräämistä, kattelen viereisten pelaajien listoja. Ympärillä on viis pelaajaa, mistä kolme pelaa monoröödaa ja yks monovalkosta rimpulakasaa. Tiedän jo nyt miten tässä turnauksessa tulee käymään. Vituttaa. Submittaan Ivan Flochin modatun listan, as follows:
27 LAND
4 Dismal Backwater
4 Temple of Deceit
4 Polluted Delta
4 Island
3 Swamp
2 Bloodstained Mire
2 Flooded Strand
1 Temple of Silence
1 Temple of Enlightment
1 Urborg, Tomb of Yawgmoth
1 Radiant Fountain
4 CREATURE
4 Prognostic Sphinx
29 INSTANT and SORCERY
4 Hero's Downfall
4 Disdainful Stroke
4 Dissolve
4 Dig Through Time
4 Despise
3 Bile Blight
1 Silence the Believers
1 AEtherspouts
2 Thoughtseize
2 Jace's Ingenuity
SIDEBOARD
4 Negate
4 Pharika's Cure
4 Drown in Sorrow
2 Clever Impersonator
1 Silence the Believers
Aattelin ottaa saidista "kaiken irti"(tm) monoröödaa vastaan.
Round 1: Pultti-Jeskai, (0-0)
Voitan nopan, ja otan
Despisellä Mantiksen pois. Seuraavan vuoron
Thoughtseize vie
Rabblemasterin, ja vihulle jää paskaa käteen. Vihu ampuu pultteja päähän, nostan manat, pelaan Sphinxin joka ajaa päätyyn. Simple game, no?
Kakkosgame noudattaa samaa kaavaa, ja voitan molemmat gamet ollessani noin viidessä lifessä ja koura täynnä permissionia. Vihu vaikutti vähän vasta-alkajalta, enkä viittinyt masentaa kaveria joka oli ihan täpinöissä siitä miten tiukalle molemmat gamet meni. Mulla tosiaan oli molemmissa peleissä manat ja sata countteria kädessä, ja vihulla ei käsikortteja. (G2-0, M1-0)
Round 2: Liha-Jeskai (1-0)
Meeeh. Kakkosrundin bye. Häviin ykkösgamen kun vihu nostaa 133% dekin pulteista. Kakkosgame on nopeasti ohi kun vitosrundin sphinxi ajaa päätyyn.
Kolmosgame venyy helvetin pitkäks, ja aikanen
Thoughtseize paljastaa vihun saidanneen
Sphinxejä ja
Dissolveja koska "I figured I'm in no rush against control". Niinpä niin. Vihu ei kuitenkaan nosta toista sinistä sourcea ennen sadatta vuoroa, mutta harmikseni en myöskään nosta Sphinxiä ennen sadatta vuoroa. Saan
lentävän isoperseen tiskiin jossain vaiheessa, mutta aika huudetaan vihun vuorolla sen ollessa 14 lifessä. Lasken, että kerkeen ajaa vihun piiloon jos nostan kädessä olevasta
digistä sphinxin, ja pääsen ajamaan 3+6+6 kolmella tulevalla vuorollani. Digi näyttää sphinxin, ja kädessä on riittävästi counttereita joilla saan pidettyä sphinxit untäpissä, kun vihu yrittää pistellä niitä Charmeilla pakan päälle omalla vuorollani. (G2-1, M2-0)
Round 3: Monorööda valkosella splashilla (2-0)
Vihu mukuloi ekassa gamessa viiteen, ja
Thoughtseize näyttää käden missä on kolme maunoa ja kaks spelliä jotka ei oo äijiä. Peli oli silti tiukka, koska MU on ns. ihan perseestä. Voitan kuitenkin kun nostan miljoona sphinxiä jotka pitää kotipesän kuivana.
Kakkosgamessa keeppaan käden jossa on pari maunoa,
Bile Blight, pari
Pharika's Curea, ja pari
Drown in Sorrowia. Saan melkeen kaikilla korteilla 2 for 1, ja voitan pelin ollessani yli 20 lifessä. Helppoo kun osaa kuoria. (G2-0, M3-0)
Round 4: Liha-Jeskai (3-0)
Jepa, taas bye. Keeppaan vähän spekulatiivisen käden jossa oli pari
Bile Blightiä, kolme maunoa ja pari spot discardia, mutta ei sinistä manaa. No, discardien jälkeen vihulle jää käsi jossa on mantuja ja
Lightning Strike. Jään neljään ländiin, ja nostan pelkästään sinisiä kortteja. Tapan vihulta pari
loharia, mutta en nosta edelleenkään sinistä maunoa ja
Sakari pistää homman pukinkonttiin. Vituttaa.
Kakkosgamessa pelaan rundin 5 sphinxin, tietäen vihun käden missä on pari pulttia. Ajan Sphinxillä ekan kerran, katon kolme päältä ja jätän kaikki päälle. Vihu skuuppaa kun varmisti että jätin kaikki päälle ( o.O ).
Kolmosgame on tasanen, saan hyvän kontrollin pelistä, mutta oon kolmessa lifessä ja kädessä kuus countteria. Vihu kuorii seittämän pulttia ja häviin. Vituttaa. (G1-2, M3-1)
Round 5: G/b/w Devotion (3-1)
Jään ykkösgamessa aika pahasti jalkoihin, mutta saan sweepattua vihun boardin luckboxatulla
AEtherspoutsilla. Häviin kuitenki pelin kun en nosta bisnestä ja vihu jätti lihat päälle.
Vihu alottaa
Llanowar Wastes täpissä, katotaan pakan päällimmäinen kortti ja pistetään se pohjalle. Huomautan vihulle, että sen toiminnassa on jotain epäilyttävää, ja kutsun tuomarin. Vihu on ihan pihalla kaikesta. Tuomari esittää tarkentavia kysymyksiä, ja tässä vaiheessa vihulle selviää että tiskissä on väärä lääni. Vihun dekki sekoitetaan, ja peli melkein jatkuu. Vihu haluaisi kuitenkin vaihtaa pelaamansa ländin, mutta esitän asiasta eriävän mielipiteen. Judge lähtee konsultoimaan isompilevelisiä käsienheiluttelijoita, ja palaa kohta puoliin rulingin kanssa: "Yeah, you can switch the land and continue playing." En jaksa alkaa vinettämään, koska karmapisteillä jaetaan kuulemma turnauksen lopussa boostereita. Kakkosgamessa sain kaikki valuet ykkösgamen AEtherspoutsista, kun vihu ajelee vaan kahella
G/B godin snaketoksulla kun olis pari aktiivista jumalaa (buustaili tosin
vihreellä godilla niitä). Tällä saan sen verran aikaa että remppaan
Silencellä molemmat Jahvet, ja pääsen stabiloimaan. Jään kuitenkin jalkoihin kun en nosta bisnestä, ja vihu nostaa. Vituttaa. (G0-2, M3-2)
Round 6: Esper control (3-2)
Ja taas lottosin byen. Voitan ekan gamen kun vihulla on ~30 dead cardia mainissa. Bonuksena tapoin pelissä kolmen lifepässin tiimin tupla Bile Blightillä, kun piti saada Digeihin kaasua. Tokassa vihu pelaa Sphinxin ja mä en, joka on mielestäni epäreilua. Kolmanteen mentäessä on kymmenen minsaa kellossa, ja sanon ettei keretä pelaamaan loppuun. Lupaan skuupata vihulle jos boardi näyttää siltä että oisin häviimässä, ja vihu tekee saman. Tasuri on käytännön tappio molemmille. Peli on perushitsausta, ja vikalla lisärundilla molemmilla on sata maunoa kentässä, ja yks käsikortti. Mun on countteri, vihulla ländi. Multa on kolme Sphinxiä menny, vihulla on dekissä infinitesti walkereita. Helvetinmoinen nälkä. Tekee mieli nuuskaa. Keitottaminen tykyttelee takaraivossa. Otan hyvämies-pisteet kotiin ja toivotan vihulle onnea seuraavalle rundille. (G1-2, M3-3)
Reissun pakollinen paha on takana, mutta hauskanpito vasta alkaa. Etin Roopen, Villen, Saken ja Allun ja lähetään ettii murkinaa. Saitin edessä on joku italomesta jossa on buffa. Ruoka on hyvää ja sitä on paljon. Tiskiltä saa kaljaa. Elämä hymyilee. Ei vituta. Safkan jälkeen mennään viereiseen markettiin ostamaan bisseä ja nuuskaa, ja lähetään meiän huoneeseen ottamaan simaa. Käydään aulassa tsekkaamassa miten Saimu suoriutuu suklaacooperista, ja suoriutuihan se. Kyllä siitä kropasta huomaa että tätä on treenattu aikasemminki! Sen jälkeen pelaillaan haikkua ja jauhetaan paskaa ties kuin pitkään, ja kun Kaukorannan Ville saa urakkansa päätökseen main eventissä, dräftätään cubella yks emperor. Kotis jr. ja Kaukoranta on tiimien kaput, ja kaikki draftaa paskaa. Paitsi Roope, joka draftaa legacy reanimaattorin. Mulla on
Twini,
Pestermite ja paskaa. Ville H. arpoutuu alottajaks, ja pelaa säälittävän
Lotus,
Channel,
Ulamog, Land (fix'd) sun. Ei hätää, koska Roopella on
Stoppi ja siihen yhteensopiva lääni kädessä. Meiän kenu kipuaa
norsunluutorniinsa ja alkaa jakamaan kansalle
housuja. Mun puolella on
infernaaliset turpakäräjät menossa, jossa Kotis senior pitää bailuja pystyssä ja mä oon saippuaa poimivana osapuolena. Itäisen rajan kahina on nopeesti ohi kun Roopen kolmosrundin
Griselbrand hoitaa homman kotiin, ja antaa Ville H:lle isän kädestä. Seuraavalla vuorolla Kiisseli-setä siipasee vastapuolen führerin lifeistä kelpo kourallisen, ja homma viimeistellään
Recurring Nightmarella joka pyöräyttää
Gray Merchantin muutaman kerran kuopassa ja pöydässä. Helppoo kun sen osaa.
Kello alkaa olee pitkäli yli puolen yön, ja jengi alkaa valuu koisimaan. Mennään Roopen kanssa vielä aulabaariin juomaan kaljaa ja pelaa haikkua. Tiskin täti antaa
pahaa öögaa kun juon omia keittoja pöydässä, ja tulee kertomaan ettei moinen käytös ole suotavaa. Lupaan lopettaa, ja kysyn voidaanko jäädä pelaamaan. Mami on vähän hämillään, ja kertoo että tottakai voit dokaa omia juomia, mutta et suoraan tölkistä vitun barbaari. Homma on ihan kosher jos tuon sulle tuopin mihin kaadat noi börstat. Suomalaisesta tää tuntuu tietenki hieman kummalliselta, koska jos sama tilanne ois toistunu rajan tällä puolen, ois seurauksena ollu ikuinen porttari, kaljojen takavarikointi, soitto poliisille, sakot, peräaukon tähystys, ja dekapitaatio. Aamun sarastaessa kömmitään mekin koisaamaan, koska aamulla on potentiaalinen hylje jota vois käydä vähän pelaamassa.
Sunnuntaina lastataan taas pekonit naamaan, ja
veljekset Kotiranta lähtee hylkeeseen tuuttailemaan. Aamupäivä menee saitilla sekoillessa ja sosialisoitumisessa, kunnes check-out alkaa häämöttää. Käydään Sakarin kanssa respassa kysymässä (samaan aikaan vierekkäisiltä virkailijoita) onnistuuko check-outin siirtäminen myöhemmäksi. Multa kysytään mihin aikaan haluttais lähtee, johon vastaan että kolmen maissa ois ihan jees. Ei ongelmaa, hän hoitaa. Samalla viereinen virkailija kertoo Sakarille että ei pysty mitenkään siirtämään check-outtia kolmeen, mutta tarjoaa kompensaationa lykkäystä yhteen. Okei, saat puol kahteen, that's the best I can do. Naamavippi, nääs. Testataan paikallinen Subi, joka oli ihan ok. Jakelen kortit takas omistajilleen ja käyn signauttamassa kortteja. Kello tykyttelee kohti kolmea, ja palauttelen viimisiä lappuja. En saa palautettua Maxin kortteja, koska herra pelaa featurematchia, ja meillä alkaa olee kiire saunaan. Koppaan turnauksen päätuomarin featurealueen reunalta, ja lykkään kortit sille. Hoidatko homman kotiin, snälla? Lupas hoitaa, ja päästään saunaan. Saunotaan Roopen ja Villen kanssa kolmisen tuntia, ja juodaan eilisen vimoset kaljat saunajuomina. Retostellaan uima-altaassa älästi. Ei vituta. Kotikset oli harjannu hylkeen noin 100-0, ja jää vielä pelaamaan vikaa rundia kun me hypätään cäbiin kohti lentokenttää. Kotis senior suoritti klassisen pääsin top kasiin -> drop manööverin, ja sai jätesäkillisen pusseja vaivanpalkaks. Lento on yllätyksetön (paitsi ettei kuoltu metallisessa tulihelvetissä joka syöksyy vapaassa pudotuksessa kohti Suomenlahtee), ja himaan päästyä uni tulee about saman tien. Nyt olen töissä ja väsyttää rankasti. Vituttaa.
Hieno reissu.
Plussat:
Saitti oli poikaa
Hotellin palvelu oli poikaa
Reissukaverit oli poikaa
Magic oli pitkästä aikaa poikaa
Jopa standard oli poikaa
Suklaacooper lajina
Nimihuumori
MJH
Miinukset:
Älä lähe ulkomaille ilman lompakkoa
Ei palindromihuumoria
EDIT: Lisäilin korttitagit.
Aihe: Rakkautta ja Anarkiaa Tukholmassa (Luettu 6105 kertaa)