Ichorid-dredge on ihan älytön pakka, se kuulemma voittaa jokaisen match-upin ensimmäisen pelin ja näin tosiaan kävi, 5-0-2 jonka jälkeen neljännesfinaalin ekan pelin voitto, ennen Isoa Skuuppia. Pakka ei pelaa mainissa yhtään manaa tuottavaa korttia, sen ei tarvitse, eikä vähiten siksi että useimmiten sen tarvitsee heittää vain kaksi spelliä - Unmask/Cabal Therapy ja Dread Return riittää usein voittoon - nollan chalice ja pari Urza's Baublea auttavat myös, mutteivat ne ekassa pelissä olleet useinkaan relevantteja. Dick-Horrid taisi voittaa muutaman pelin heittämättä YHTÄÄN spelliä joten se ei tosiaan ole MTG:n tyypillisimpiä pakkoja.
Edellispäivien vahvojen suorituksien innostamana mietin aamulla neljä ja puoli tuntia nukkuneena että pakkohan sinne oli lähteä, vaikka sitten palauttamaan Ihosen Relic of Progenitukset jotka muuten myös lainasin lekadekkiini. Myös 20 turnausmaksun maksaneena ja reissun viimeisen pelipäivän ollessa kyseessä sain kuin sainkin itseni ylös sängystä. Aamukalja mukaan ja ulos, huorista ja crackdiilereistä nyt jo hiljeentyneelle kadulle. Täkäläinen synergiakombo tuhoaa lifet aika nopsaan. Hannu oli onneksi mukana kääntämässä bussikuskien puheet ja muistiinpanoja tehneenä - niiden puutteen takia turnausraportissakin on aika vähän selostusta itse peleistä. Ne keitä se närkästää, voivat kutsua sitä rapsua joksikin muuksi.
Side puuttui taas vaihteeksi, ja Reverent Silencet olisivat ehdottomasti paras vastaus Emerald Charmien ohella, 3+1, ehkä Neulat voisi jättää pois sidesta kokonaan ja pistää 4+4, neuloja ei pahemmin tullut käytettyä. Lisäksi mukaan Bayou-setti ja 3x Dryad Arboreita, Cabal Therapyn ruoaksi vähintään. 3 Reverent Silencia sain joltain random-saksalaiselta koska "kaupassa" ei ollut yhtään Reverent Silencia. Yksi lainattu Emerald Charm ei enää koskaan löytänyt omistajaansa. "Kaupan" hinnat myös vaihtelivat joidenkin korttien kohdalla rajustikin, esimerkiksi Alphan Ruby Mox (NM/-) lähti viimeisenä päivänä 390, 450 sijaan se olisi kyllä napostellut mutta rahat menivät jo aikapäiviä Betan Balanceen, kahteen Recruiteriin ja yhden Recruiterin upgreidaamisen englanninkieliseen - setillä hakee kivasti suurinta osaa MTG:n kikkamiehistä käteen. Ja sitten sille voi pukea Jitteä tai Sword of Light and Shadowia päälle. Mutta takaisin asiaan, eli pysäyttämättömiin zombiearmeijoihin, jotka vyöryvät useimmiten kolmannella vuorolla 20+ turpaan, turnauksen aikana kerran myös 67, pelaamalla yhden spellin. Bazaarien, eli aivan täysin rikkinäisten ländien hinta on syystä noussut lähelle Workshoppien tasoa, ja niitä tässä pakassa pitäisi normaalisti pelata viittä, jotta niitä nousisi yhtä hyvin kuin minulle nousi, mutta Magicissa säkittämällä voi päätyä 6. 130 Vintage-pelaajan joukosta, ainakin jos pelaa Dick-Horridia.
Ekan kahden pelin jälkeen aloin pikkuhiljaa ymmärtämään miten pakka toimii, ja päätin olla luovuttamatta ja vaihtamatta legacyn side-eventtiin, top8 ei ollut edes villeimmissä unelmissani tällä valmistautumisella, tässä varsin miehekkäässä nopanheittoformaatissa. Harvasta pakasta ehdin näkemään mistä oli kyse, mutta Tezzerettiä ja Goyf-banttia siellä pelailtiin. Ja tietysti muita Dredgejä. Staxille zombiet nauravat, ja toisella vuorolla pelattava Bayou tai Dryad Arbor pilaa Sphere/Amethyst -jarrut - Dread Return tuo silti parilla bridgellä letaalit pöytään. Wastelandiin paras vastaus on toinen Bazaari ja toiseen Wastelandiin paras vastaus on kolmas Bazaari. Sitten ihan vastustajan tylyttämiseksi voi pelata sen neljännenkin. Zombiet kuitenkin jyrää. Suurimman osan turnauksesta oloni oli kuin merellä joka vyöryy aallonmurtajaa vastaan ja lopuksi yli, paljoakaan vastustajan pelistä välittämättä. Koko turnauksen aikana ei tullut toista Dredgeä vastaan, sillä viimeisen Swiss rundin sovin tasapeliksi topkasipaikkani varmistamiseksi. Mox Pearlin voittaminen tuntui epätodelliselta vaikkakin viimeisen vastustajan kohdalla Bazaari tai Serum Powder ei noussut kumpaankaan aloituskäteen, toisessa se nousi sitten ensimmäisenä korttina, mutta vastustaja oli jo ehtinyt pelaamaan Neulan peliin, Bazaarin nimeten. Tässäkin pelissä olisin voittanut JOS olisin pelannut oikein, mutta toisaalta, olisin ollut pettynyt koko peliin, jos olisin voittanut turnauksen tällä yrityksellä. Qasali Pridemage on muuten ikävä maindeck-tech Dredgeä vastaan. Eduksi ei tainnut olla myöskään, että olin jo pelannut viimeisen rundin vastustajaa vastaan aikaisemmin tasan. Vain kerran aikaisemmin näytti siltä, että Bazaari ei nouse, ja silloin pairingsit tehtiin uudelleen - tuo vastustaja oli myös topkasissa.
Oli hienoa kerrankin voittaa jotain turnausmagicissa. Sinnikkyys kai sitten vihdoin palkitaan. Ichorid on kaikista heikkouksista huolimatta kuitenkin ihan käsittämättömän hyvä dekki joka voittaa tasaisesti ainakin näin ensimmäisen pelatun turnauksen jälkeen. Pitää treenata lisää virheitäni huomasin useita ja vaikea sanoa, jäikö useampia huomaamatta. Vaikka dekki on sinänsä yksinkertainen sen pelaamisessa voi saada vaikka kaksi warningia perättäisillä vuoroilla, eri asioista onneksi. Kerran en poistanut mustaa olentoa pelistä Ichoridiin ja kerran jätin Bridgen toksut peliin pistämättä. Kerran pelailin Dryad Arboria Bazaarin perään, samalla vuorolla.
Team-Finland auttoi reissulla lainaamalla kortteja dekkeihin huonoin muistiinpanoin, ja mm. kertaamalla stackin LIFOn toimintaa.... Tarkan vastustajan emulointi ja muutenkin aamun törmäyskurssi dredgeen oli varmasti ratkaiseva tekijä menestyksessäni. Baaripelit ja strippibaarien alhaisten hintojen päivittely, aamusätkät ja bisset, iltaiset kebab/salaattimätöt ja ensimmäinen uusi vuosi pitkään aikaan ilman raketteja. Unohtumaton reissu kaikenkaikkiaan, kiitos siitä kaikille mukana olleille! Voisin hyvin lähteä uudestaankin.