Miksi verotusta ylipäätänsä pitäisi poistaa? Korkea vertotushan on ainakin ollut yhteiskuntamme perusta.
Verotusta on tietysti aina järkeä laskea, mikäli valtion taloudellinen tilanne vain sen sallii. Tämä tarkoittaa sitä, että jos valtio a) pystyy turvaamaan olemassaolevat hyvinvointipalvelut, b) lisäksi tekemään riittävät varaukset tulevaisuutta varten ennusteiden valossa, ja c) hoitamaan valtionvelkaa järkevällä tavalla pienemmällä veroprosentilla kuin mitä on käytössä ajanhetkellä t, pitäisi verotusta alentaa, koska ei ole mitään erityistä perustetta kerätä ylimääräisiä veroja.
Tietysti verotuksella voidaan perustaa mahdollisia uusia palveluja, mutta pohjoismaisessa mallissa yleisesti aika hyvin valtion hoidettavana ovat jo ne palvelut, joita valtion on järkevä tuottaa. Ajatellaanpa Norjaa. Norjalla on niin valtaisat määrät öljy- ja kaasurahaa sukanvarressa, että niillä voitaisiin tehdä vaikka mitä mahtavaa, jos poliitikot vain päättäisivät. Kaukaa viisaasti Norjassa on kuitenkin oltu erittäin maltillisia uusien kansalaisille vastikkeettomien palvelujen perustamisen kanssa, koska vastikkeettomat palvelut monella alalla luovat myös ongelmia.
Esimerkki vastikkeettomuuden luomasta ongelmasta: Reaalisosialismin ajatus oli, että valtio takaa kansalaiselle kaiken työn ja toimeentulon. Seurauksena tästä oli hirveän tehottomasti pyörivä työelämä, jossa työmoraali ja työn laatu laskivat kuin lehmän häntä. Eli ajatus turvatusta työstä ja toimeentulosta on kaunis, mutta sillä on myös negatiiviset seuraamukset, ja äärimmilleen vietynä negatiiviset seuraamukset ylittävät alkuperäisestä ideasta (valtion takaama työ ja toimeentulo kaikille) saatavan yhteiskunnallisen hyvän.
Omassa pienessä päässäni näen, että valtion on järkevää olla aktiivinen toimija seuraavilla sektoreilla: terveydenhuolto, perus-, ammatti ja korkeakoulutus, tutkimus, energiantuotanto, joukkoliikenne, sisäinen ja (murinaa) ulkoinen turvallisuus, ravinnontuotanto siltä osin kuin on järkevää huoltovarmuuden takaamiseksi. Saatoin unohtaa muutamia sektoreita, mutta tuossa tärkeimmät. Muiden kuin näiden palveluiden tuottaminen verovaroin ei useinkaan ole järkevää, jos analysoidaan kansantaloudellisesti tai huomioimalla yllä esimerkillä kuvattu hyödyt-haitat-analyysi. Jos kaikki em. palvelut saadaan tuotettua verovaroin, verotusta voidaan keventää.
Kannattaa lisäksi huomioida se, että kohtuullinen osa veronmaksajista pitää mitä tahansa verotusta liian korkeana. Jos verotusta kiristetään, he protestoivat, vaikka valtio tarjoaisikin vastineeksi lisää hyvinvointipalveluja (joita tämä ihmisryhmä ei todennäköisesti kokisi tarvitsevansa). Kärjistyessään protestit johtavat veronkiertoon, joka saattaa pienentää valtion käytettävissä olevia tuloja enemmän kuin mitä veronkorotus niitä lisää.
Kannattaa edelleen lisäksi huomioida se, että nykyinen Euroopan integraatio huomioiden veropoliittinen päätös ei ole vain maan sisäinen asia, vaikka asian kuinka haluttaisiin näin olevan. Verotukseen ei voida tehdä merkittäviä muutoksia tyhjiössä, vaan pitää ottaa huomioon tilannetta myös vähän omien rajojen ulkopuolella. Jos naapureissa alennetaan veroja, se aiheuttaa verotuksen alennuspainetta myös meille. Paineen ei välttämättä tarvitse aktualisoitua joka hetki, mutta painetta syntyy, ja tämä on veropoliittisissa päätöksissä vähintäänkin huomioitava, jos ei reagoitava.
Suomessahan ei sitä paitsi tällä hetkellä olla pelkästään keventämässä verotusta ehdoitta. Ollaan myös säätämässä verotuksen painopisteitä. Eli lasketaan tuloverotusta, mutta lisätään esimerkiksi ympäristö- ja muuta haittaverotusta. Miksi tuloverotuksen alentaminen sitten kannattaa? Ainakin se lisää työllisyyttä ja kotimaista kulutusta; molemmat buustaavat kansantaloutta positiivisella tavalla.
Miksi kansantalouden buustaaminen sitten on hyvä asia? Miksi kannattaa valita yhteiskunnan talousjärjestelmän perustaksi markkinatalous? Mjaa-a, tässäpä onkin monelle karvas filosofinen pala nieltäväksi. Mutta epäilevät tuomaat voivat suunnata tarkkailemaan listoja maailman varakkaimmista ja hyvinvoivimmista maista (esim. eri tahojen julkaisemat BKT-listat ja YK:n HDI-lista, muitakin löytyy). Siitä voi sitten vedellä korrelaatioita talousjärjestelmien keskinäisestä pärjäämisestä.
-- Nute
Oulu
Äänestys
Aihe: Vaalikeskustelu K-18 (Luettu 24119 kertaa)