Voi teitä raukkoja. WoWi on tällä hetkellä pelattavissa ja siinä on huomattavasti vähemmän teknisiä vikoja kuin pienemmissä peleissä, asiakaspalvelu on pessimistin näkökulmasta nopeaa, foorumit ovat aktiivisia ja niitä on huvittavaa lukea, etenkin viikonlopun koittaessa. Mitä itseeni tulee niin joudun jättämään pelin taakse vuoden keskellä, koska minun pitää ottaa ote elämästäni. Jos aikoo pelientekijäksi niin täytyy pitää mielessä että jos pelejä on enemmän kuin sitä mistä niitä ammennetaan (aiheet esim. sota, harrastukset) niin sortuminen ei ole kaukana. Peliteollisuutta on viety mielestäni tarpeeksi pitkälle ja nyt olisi paljonkin syytä keskittyä materiaaliseen maailmaan!
Muistinpa muuten salasanan ja se olin, tuon roskapussin kautta, minä joka kirjoitti teknisiin ongelmiin tästä foorumista. Minä kaikki viestini teen. Suklaamunat teille kaikille, imelät ja ranskalaiset... *mulkoilee pakettia* Älkää taivas pudotkoon ostako ranskalaisia suklaamunia seuraavana pääsiäisenä. Tanskalainen kyllä osaa asiansa sen sijaan. Italialainen rölli taas... samaa tasoa kinder munan kanssa. Mutta kinder munan saa joka päivä jos halusi ja pystysi.
MTG:n lopetus. Voin käyttää rahani paremminkin. Jos te olette rikkaita ja kykeneväisiä, hyvä harrastus, hyvä harrastus.
Niin no lopetan WoWinkin, ostin tässä kuussa toivottavasti viimeisen läpän.
Sitten tärkeimpään asiaan. Minua vituttaa se kuinka opiskelijat valittavat: "Olen köyhä opiskelija, paha olla." Jaa... no mikseipä mennä sitten suoraan töihin sen paskaisen opiskelun sijaan!? Itseäni on tuo "opiskelu" jo kalvannut 2 vuotta mutta päätänpä jos puoli vuotta voi oppia sen vuoden sitä mitä haluaa ja sitten tulla sotasaalis mukana takaisin, päättää homma melko lyhyessä ajassa ja palata takaisin sinne oppimaan ja auttamaan. On se auttaminen ja samalla oppiminen parempi kuin tuo kirottu opiskelu. Ei oikein nappaa. Samalla kun "opiskelee" joutuu kuuntelemaan muiden "opiskelijoiden" selityksiä kuinka oli myöhässä, mitä ja mistä.
Ettekö tiedä mitä haluaisitte tehdä!? Teette sitä mikä kiinnostaa ja josta ansaitsee syömistä ja lämpimän nukkumapaikan. Ei oikeasti muuta tarvitse paitsi henkilökohtaiset mieltymykset joita voi toteuttaa hyvään laatu-suhde-hintaan.
Minun omat kiinnostukset ovat niin kovalla tasolla että pelkkä uutisten seuraaminen ei riitä. Mikseipä aiheuttaa niitä? Jos rupeaa tärkeäksi nappulaksi, on kyllä vaarassa, mutta sen kiinnostavampaa (suhteessa myös kykyyn) minun on hankala keksiä. Minua varmaankin taas jännittää niin etten meinaa saada nukutuksi ennen lähtöpäivää.
Mutta siitäs saitte surkeat opiskelijat. Sitten ne sanovat että no kyllä minä toimin puhelinmyyjänä vähän aikaa. Suoraan töihin. Ja jos ei niin auttaa sitä joka tekee hommia ja oppii sitä kautta.
Omat kädet ovat minua tänään vaivanneet. Ei voi nojata sänkyyn kirjaa lukiessa kun rupeaa villisti käsi tärisemään. Pervomieliset voivat hakea itselleen kukkia ulkoa, menkää... Mutta kädet ne vaivaa. Jalat sai rasitusta tänään mutta kädet ei, kun olen salkkuani tottunut jo kantamaan. Toivotaan vain ettei kädet räjähdä jonakin päivänä.
Aihe: Vitutusketju (Luettu 2289902 kertaa)
