MtgSuomi.fi
Muuta => Muuta keskustelua => Aiheen aloitti: Rancid- - 17.08.11 - klo 22:16
-
Rikas hyväntekijä tarjoaa sinulle kahta vaihtoehtoa:
1) saat 100 000 euroa puhtaana käteen
2) heität kolikkoa - jos arvaat oikein, saat miljoonan, väärällä arvauksella et saa mitään
Kumman valitset? Älkää postatko perusteluita ainakaan vielä, kiitos.
-
100 000 käteen.
-
Sama, 100.000.
-
100k käteen.
-
Miltsi tai ei mitään
-
Peukalo (Krarkin) pystyyn ja heitän kolikkoa.
-
Miltsi tai ei mitään
-
100 000 käteen, heti!
-
1) 100 000
-
Valitsen kolikonheiton.
Editoitu perustelut pois
-- luma
-
satatonnii
-
100k kthxbye.
-
100000 ja koko matkan pankkiin
-
Noniin, saatiin tähän mennessä noin kymmenen vastausta joista valtaosa valitsi varmat rahat. Tämä ei ole yllättävää, sillä ihmisillä on luontainen tarve vältellä tappiota ja "varma sata tonnia" tuntuu jo voitetulta rahalta, josta luopumisen mahdollisuus tuntuu pahalta. Lisäksi useimmilla meistä olisi käyttöä / tarvetta isolta summalta tuntuvalle sadalle tonnille.
Seuraa kuitenkin jatkokysymys:
Jos varma rahasumma pidetään aina 10 kertaa pienempänä kuin kolikonheitolla voitettava, missä rahasummissa vaihdat varmasta rahasta kolikonheittoon tai toisinpäin?
-
Ottaisin myös 100k ensimmäisessä tilanteessa ja vaihtaisin päätöstä jossain 60k tienoilla.
-
Ekassa tilanteessa 100k, päätöksen vaihto varmaan tapahtuisi vasta suunnilleen nettokuukausipalkan tienoilla.
-
Ottaisin aina kolikonheiton, sillä voittaa enemmän rahaa.
-
sillä ihmisillä on luontainen tarve vältellä tappiota
Tämä kuulostaa ärsyttävän alentuvalta, vaikka kirjoittaja ei sitä varmaan olekaan tarkoittanut. Tuo piirre on totta kai ihmisessä olemassa; se ei ole se ärsyttävyys. Ärsyttävyys piilee siinä, että tuohon tulokseen voi tulla ihan kylmän ja loogisen analyysin tuloksena, ei minkään luontaisen välttelytarpeen takia. Tuota sadan tonnin ottamista voi pitää monella tapaa järkivalintana.
Jos varma rahasumma pidetään aina 10 kertaa pienempänä kuin kolikonheitolla voitettava, missä rahasummissa vaihdat varmasta rahasta kolikonheittoon tai toisinpäin?
Tarkkaa rajaa on yllättävän hankala vetää. Haitari on sen sijaan helppo antaa. Kymppitonni suoraan käteen milloin tahansa, kiitos. Satasen kohdalla melkein milloin tahansa heitetään kolikkoa tonnista. Tosin äh, ei se tonnikaan ole niin kovin merkityksellinen raha.
Harkitsepa myöhemmin uudeksi jatkokysymykseksi tämmöistä. Varioidaan ensinnäkin pienemmän rahasumman suhdetta suurempaan ja myös kokonaisuuden suuruutta. Sitten yritetään löytää eri tasoilla päätöksenteon bifurkaatiopisteet. Esim. pysyykö pienemmän sadan tonnin valinta, jos kolikko antaa miljoonan sijasta kymmenen tai kaksikymmentä?
-- Nute
Oulu
-
Mainittakoon, että mun oma valinta olisi coinflip aina sinne varmasti useita miljoonia -tasolle asti.
IRCissä mainittiin myös ihan huomionarvoinen seikka: rahan käyttöarvo ei kasva lineaarisesti.
-
vaihtaisin kolikosta käteissummaan siinä kohtaa kun kolikolla voitettava summa jää alle nettokuukausipalkan... toiseen suuntaan jos ruvetaan katsomaan niin n. miljoonan ottaisin kyllä jo suoraan käteen.
-
Edit: Eipä mitään, luin muutoksen miten sattuu.
-
Ottaisin varmat rahat niin kauan kuin sillä on jonkinlainen merkittävä vaikutus elämääni. Ne jotka heittäisivät kolikkoa eivät varmaan myöskään ota vakuutuksia koska nehän ovat -EV:tä? Itse vaihtaisin kolikonheittoon siinä vaiheessa kun varma summa on sellainen, mikä vain päätyisi johonkin rahastoon eikä merkittävästi tuntuisi vaikka asunnonhankinnassa. Paha nopeasti sanoa mikä sellainen olisi, 10k vs 100k kolikolla varmaan kallistuisi jo kolikkoon.
edit - myös tämä:
IRCissä mainittiin myös ihan huomionarvoinen seikka: rahan käyttöarvo ei kasva lineaarisesti.
Joku miljoona olisi jo aivan triviaali valinta, sillä kun ei paljoa tarvisi työnteosta välittää. Varma upgrade sille tasolle elämäntyylissä, vai kolikonheitto siitä että ehkä olisi vielä enemmän ylimääräistä rahaa?
-
Sanoisin, että muutaman kuukauden ansiot olisi itsellä raja-arvo. Niiden menetys ei kuitenkaan niin kirpaise ja mahdollisuus olisi upgreidata paljon enemmän. Kolikolla saatavan summan pitäisi tällöin olla merkittävä. Puhutaanpa sitten sadasta tonnista tai miljoonasta alkaa olemaan siinä vaiheessa yhden tekevää, koska ei sellaisia ylimääräisiä rahoja kääri kokoon töitä tekemällä.
-
Heittäisin ite tossa 100k vs 50% 1m-tilanteessa kolikkoa. Miljoonalla pärjää jo elämässä mukavasti, 100.000 on tietty paljon rahaa ja sillä voi tehdä vaikka mitä, mutta se ei kuitenkaan anna sulle mahdollisuutta esimerkiksi lopettaa työntekoa. Miljoonan kun sijoittaa pitäisi pelkillä korkotuloilla/osingoilla selvitä tarvittaessa loppuelämä. Ottaisin ton 100k vs 1m tilanteen johonkin 35% oddseille asti (siis miljoonasta 50% sijaan 35% mahdollisuus). 200k vs 2m ottaisin vielä kolikonheiton, mutta 300k vs 3m ottaisin varmat rahat. Pienemmissä tietenkin kolikonheitto.
-
Tämäkin varmaan vaihtelee elämäntilanteen mukaan monilla. Joinain päivinä ottaisin varmaan satasenkin mielummin kun heittäisin kolikkoa tonnista. Ehkä jopa kymppi ennen satasta :D No ehkei sentään.
Itse ottaisin useimmiten varmaan jo tonnin ennen mahdollista 10 000 euroa. Tai pahahan se on sanoa, mutta kerran kun opiskelijan budjeteilla pitää porskuttaa, niin rahaa se on "pienikin" raha.
Valittu kolikonheitto miljoonasta kun napsuis jo päässä mikäli kolikko näyttäis hieman väärää :D
-
Mä ottaisin varmat rahat ehkä johonkin 40te tienoille, vaikea sanoa. Kymppitonnista kolikko kutsuisi, 50te menisi varmoille rahoille eli niiden välille mennään.
Järkeilin tätä niin, ettei joku 50te muuta omaa elämää mutta kyllä se sitä jatkoa kivasti helpottaa niin paljon, että tyytyisin siihen. Ja 500te ois oman elämänlaadun kannalta yllättävän sama asia kuin 200te - ei sillä työelämästä pois pääse ja jos pääsisi (kuten 2me -tilanteessa pääsisi) niin voisi tulla päivistä pitkiä jossain vaiheessa kun ei tekemistä keksi. Paljon mieluummin ottaisin pienemmän varman summan ja tekisin vaikka nelipäiväistä työviikkoa viisipäiväisen sijaan.
-
Peliteoreetikko ottaa varmat rahat. Itsekin ottaisin ne alkuperäisen voitonjaon tapauksessa.
Ilmeisesti myös vastaajien taloudelliset lähtökohdat vaikuttavat valintaan. Jos 100 000 käteistä ei tunnu hyvältä, lienee tottunut aika prameaan elämään. Vaikka saan mielestäni erittäin suurta palkkaa, sata tonnia vs. muutamalla miltsillä kolikkoa olisi aika selkeä tapaus sadan tonnin eduksi. Vaikka sillä ei kokonaista asuntoa saisikaan, sillä saisin kuitenkin maksettua loput asunnosta heittämällä pois. Sen lähemmäs taloudellista riippumattomuutta on aika vaikea päästä ilman lottovoittoa (tai kuvitteellisia psykologisia ajatuskokeita.)
Tämä ajatusleikki - jonka juuria en nyt muista - on sukua versiolle jossa pohditaan sitä, haluaako henkilö jatkaa nykyistä elämäänsä vai vaihtaa sen kymmenen vuoden täydelliseen yltäkylläisyyteen, jonka päätteeksi nirri lähtee väistämättä veks. Perinteisesti ns. hyväosaiset haluavat jatkaa elämäänsä normaalisti. Mitä heikompi elämäntilanne, sitä helpommin sen vaihtaa määräaikaiseen luksusteluun. Sitten ovat vielä ne erityisen ahneet hyväosaiset, jotka haluavat vaihtaa hyvät lähtökohtansa vielä parempiin, vaikka henki lopulta lähtee.
-
Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla, eli meikäpoika myös ottaisi varman 100k. Totta kai jos valinta ei olisi ainutkertainen ja arpajaisia tulisi sen verran, että odotettavissa oleva arvo todella realisoituisi, niin sittenhän olisi mukava heitellä kolikkoa. Jos tuosta rationaalisin perustein laskee, että 50% voittomahdollisuudella ja miljoonan potilla EV on 500k joka > 100k, niin tietty se vaikuttaa tavallaan järkevältä, mutta mitäpä sillä keskiarvolla on väliä, kun tulos on joka tapauksessa kaikki tai ei mitään? Tilastollinen ajattelu tulee mun mielestä todella hyödylliseksi vasta kun N on suurempi tai yhtä suuri kuin Hattuvakio, olkoon se tällä kertaa vaikka kymmenen.
Ottamalla varmat satatonnia saisi vähintään näppärän pääoman, jota voisi ryhtyä kasvattamaan, kun olisi mitä investoida uusiin arpajaisiin (oli se sitten osakkeita, pokeria tai mitä ikinä).
-
Jo ajatus miljoonan luonnista velkapohjaisessa talousjärjestelmässä puistattaa. Sen ollessa kuitenkin "meidän yhdessä valitsema", tulee minun tyytyä osaani sen parissa, joten valitsen coinflipin, tietysti. 50%:n mahdollisuus vapaaherruuteen kiinnostaa huomattavasti enemmän kuin parin, kolmen vuoden ansiotulot. En vaihtaisi varmaan pottiin, ellei sitten liikuttaisi siellä 5 miljoonan :n hujakoilla.
Tuntuu varmasti paremmalta napata ne pyyt kaikki kerralla, suoraan oksalta. Mitään siinä ei häviä kuitenkaan.
-
100 000 käteen ja sitten pelaamaan lottoa siinä toivossa, että tulis vähän lisää rahaa. (Ja niille, jotka aikovat kysyä: En aikonut kaikkia rahoja käyttää lottoomiseen.)
-
Ottaisin sen 100 00 ja lätkäisisin korkeakorkoiselle säätötilille jossa se sitten melko nopeasti alkaisi poikimaan lisää rahaa. :)
ja varmaan jossain 10 000 kohalla ottaisin jo kolikon heiton, kun sillä ei oikein saa enää niin isoja korkoja.
-
Mielenkiinnosta pyytäisin ihmisiä pohtimaan seuraavaa tilannetta; postatkaa vastaus ilman perusteluja:
Ultimaattumi peli:
Pelaajat A & B pelaavat peliä anonyymisti esim. tietokoneen tai pelinjohtajan välityksellä.
Pelinjohtaja antaa Pelaajalle A 20 ja käskee antamaan tuosta summasta jonkun osuuden väliltä 0-20 Pelaajalle B. Tämän jälkeen Pelaaja B voi joko hyväksyä tarjouksen, jolloin Pelaaja A saa 20 miinus tarjous ja Pelaaja B saa tarjouksen verran. Kuitenkin jos Pelaaja B kieltäytyy ottamasta tarjousta vastaa, kukaan ei saa mitään.
Voitte myös vastata samaan skenaarioon, jos jaettava summa olisi huomattavasti merkittävämpi,kuten 100k tai 1m.
-
Lähtisin n. 75-25 splitille rahasummasta riippumatta.
-
Jos olisin pelaaja B ja pelattaisiin tuolla 20 e summalla, kieltäytyisin kaikista huonommista kuin 1:1 spliteistä.
-
Jos olisin pelaaja B ja pelattaisiin tuolla 20 e summalla, kieltäytyisin kaikista huonommista kuin 1:1 spliteistä.
Sama. On kuitenkin huomattava, että minulle suhteellisen merkittävä summa olisi esim. 1000 euroa, eli jos jaossa olisi vaikka miljoona, jossa A tarjoaisi minulle tonnia, niin suostuisin heti. Se mitä minä saan on paljon merkittävämpi asia kuin se, kuinka paljon enemmän A saa.
-
20e:llä on tosiaan vähän ankea miettiä kun siinä B voi kieltäytyä vaikka siitä 1:1-splitistäkin jo ihan vittuilun ilosta eikä paljoa harmita kympin menetys. Millainen koejärjestely? Pääseekö ottamaan riidit B:n naamasta vai ovatko pelaajat toisilleen kasvottomia entiteettejä?
-
Jos olisin pelaaja A jakaisin summan 50/50. Näin todennäköisesti B hyväksyisi, ja minä saisin jotain. Jos olisin B ottaisin summan kuin summan, sillä hylkääminen ei hyödyttäisi kumpaakaan.
Aiemmassa esimerkissä ottaisin varmat rahat kymppitonniin asti. Tonni ei enää tunnu niin suurelta että sen ottaisi yli kolikonheiton.
-
20e:llä on tosiaan vähän ankea miettiä kun siinä B voi kieltäytyä vaikka siitä 1:1-splitistäkin jo ihan vittuilun ilosta eikä paljoa harmita kympin menetys. Millainen koejärjestely? Pääseekö ottamaan riidit B:n naamasta vai ovatko pelaajat toisilleen kasvottomia entiteettejä?
Pelaajat on eristetty, ei pääse riidaamaan toisiaan. Peliä tosin ollaan peluutettu myös niin, että ihmiset ovat olleet kasvokkain(, jolloin ihmiset muuten tekee lähempänä 50-50 jakoa olevia)
Jos olisin pelaaja A jakaisin summan 50/50. Näin todennäköisesti B hyväksyisi, ja minä saisin jotain. Jos olisin B ottaisin summan kuin summan, sillä hylkääminen ei hyödyttäisi kumpaakaan.
Aiemmassa esimerkissä ottaisin varmat rahat kymppitonniin asti. Tonni ei enää tunnu niin suurelta että sen ottaisi yli kolikonheiton.
Tätä nimenomaan pelillä halutaan tutkia. Kuinka paljosta ihmiset ovat valmiita luopumaan, ihan vain rangaistaakseen "epäreiluudesta".
-
Tuota jakopeliä esiteltiin ainakin siinä Prisman testosteronidokkarissa. Oli jännä yksityiskohta, että mitä korkeampia Testoman -pitoisuuksia mitattiin, sitä todennäköisemmin pelaaja B hylkäsi epäreilun tarjouksen, vaikka rationaalistahan on ottaa mitä tahansa A tarjoaakaan.
Se mitä minä saan on paljon merkittävämpi asia kuin se, kuinka paljon enemmän A saa.
Mä luulin että sä oot Arhinmäen kelkassa? ;)
-
Jos varma rahasumma pidetään aina 10 kertaa pienempänä kuin kolikonheitolla voitettava, missä rahasummissa vaihdat varmasta rahasta kolikonheittoon tai toisinpäin?
Suorat rahat tulisi otettua siinä vaiheessa kun summa alkaisi olemaan samaa suuruusluokkaa asuntolainan kanssa. Mieluusti kuitenkin ottaisin 100% todennäköisyydellä huomattavan huojennuksen jokakuiseen laskujen makseluun, kuin 50% todennäköisyydellä sen verran rahaa että pitää alkaa miettimään mihinkä sitä hilloa nyt tunkisikaan.
-
Ottaisin suorat rahat kaikissa yli 50k tapauksissa, sen verran talouteen vaikuttavasta summasta kun on kyse että en sitä enää riskeeraisi.
A/B pelissä ei ole kauheasti järkeä pienillä summilla missä voi toimia ns. haista paska mentaliteetillä jos summa ei ole itselle mitenkään merkittävä. Yksi merkittävä tekijä tuossa pelissä on, tietääkö B kuinka paljon rahaa A on saanut koska jos ei tiedä niin kannattaa ottaa mikä tahansa tarjous vastaan - joten oletan että tietää. Suuremmilla summilla lienee todennäköistä että splitit lähenevät 1:1 tilannetta ja B ottaa rahat vastaan herkemmin kuin kieltäytyy.
-
Tuota jakopeliä esiteltiin ainakin siinä Prisman testosteronidokkarissa. Oli jännä yksityiskohta, että mitä korkeampia Testoman -pitoisuuksia mitattiin, sitä todennäköisemmin pelaaja B hylkäsi epäreilun tarjouksen, vaikka rationaalistahan on ottaa mitä tahansa A tarjoaakaan.
Tsih, minä olisin luullut, että testosteroni vaikuttaisi myös siihen, miten usein haluaa ihan puhtaasti vittuillakseen estää kaveria saamasta mitään.
-
Heh, vaikea ymmärtää miksi kukaan kieltäytyisi mistään summasta tuossa A/B-pelissä. Olettaen siis, että peliä ei toisteja useita kertoja, jolloin kieltäytymällä voisi saada muokattua vastapelaajan ajattelua.
-
Heh, vaikea ymmärtää miksi kukaan kieltäytyisi mistään summasta tuossa
Johtuvatko sodat ja kaikki ihmisyhteisön ongelmat siitä, että välillä on vaikea ymmärtää toisten erilaisia ajatusprosesseja?
-
Suuremmilla summilla lienee todennäköistä että splitit lähenevät 1:1 tilannetta
Minä näkisin asian olevan täysin päinvastoin. Vähintään tonnista ylöspäin tarjoaisin 9:1 ja jyrkentyvän vielä todella korkealle mentäessä. Satanen alkaa olemaan jo semmonen summa, josta moni ei vittuillakseen kieltäydy puhumattakaan kun aletaan puhua sadasta tonnista.
-
Ite hyväksyisin b:nä minkä tahansa tarjouksen. Mitäpä sitä turhaan molempia sabottamaan, wp:t vaan A:lle kun splittas hyvin mua vastaan.
-
Heh, vaikea ymmärtää miksi kukaan kieltäytyisi mistään summasta tuossa
Johtuvatko sodat ja kaikki ihmisyhteisön ongelmat siitä, että välillä on vaikea ymmärtää toisten erilaisia ajatusprosesseja?
Väärät prosessit täytyy oikaista ja pölhöjä rankaista.
Kuvitellaan, että joku pysäyttää minut kadulla ja tarjoaa yhden mahdollisuuden pelata tuota peliä B-osapuolena. On tarjottava summa mikä tahansa, niin hyväksyn. Mielestäni on pelkkää typeryyttä ja/tai kusipäisyyttä olla hyväksymättä. Jos joku saa siitä kiksejä niin siinähän on köyhä ja huono ihminen.
-
Minä näkisin asian olevan täysin päinvastoin. Vähintään tonnista ylöspäin tarjoaisin 9:1 ja jyrkentyvän vielä todella korkealle mentäessä. Satanen alkaa olemaan jo semmonen summa, josta moni ei vittuillakseen kieltäydy puhumattakaan kun aletaan puhua sadasta tonnista.
Minusta tuossa on vähän samaa haitaria kuin tuossa edellisessä kolikonheittokokeessakin. En voi ainakaan omasta puolestani taata, että aina hyväksyisin satasen; joskus tietty hyväksyisin. Mitäpä mie satasella teen? Joskus pölhöilisin ja joskus tekisin järkipäätöksiä. Aiemmin mainitsemani kymppitonninn ottaisin varmasti aina. Siltä väliltä - fiiliksen mukaan.
-
Ihmisen onnellisuus on aika monimutkainen asia, esim. tämä (http://www.sirlin.net/blog/2011/7/14/the-theory-and-practice-of-happiness.html) oli varsin mielenkiintoinen kirjoitus aiheesta. Jos diili on 1 ilmaista rahaa tai 0, valinta on aika triviaali. Kun tilanteeseen lisätään henkilö A joka on saamassa itse 999 999 ja olisi halutessaan voinut antaa sinulle vaikka jonkun kymppitonnin, kyllä se vetoaa johonkin oikeustajuun ihmisen sisällä, ja aika kylmäpäinen kaveri saa olla ettei se A:n kusautus toisi yhden euron edestä mielihyvää. Minä ainakin ottaisin tuossa kolmipyörän ihan satavarmasti.
-
Heh, vaikea ymmärtää miksi kukaan kieltäytyisi mistään summasta tuossa
Johtuvatko sodat ja kaikki ihmisyhteisön ongelmat siitä, että välillä on vaikea ymmärtää toisten erilaisia ajatusprosesseja?
Väärät prosessit täytyy oikaista ja pölhöjä rankaista.
Kuvitellaan, että joku pysäyttää minut kadulla ja tarjoaa yhden mahdollisuuden pelata tuota peliä B-osapuolena. On tarjottava summa mikä tahansa, niin hyväksyn. Mielestäni on pelkkää typeryyttä ja/tai kusipäisyyttä olla hyväksymättä. Jos joku saa siitä kiksejä niin siinähän on köyhä ja huono ihminen.
Eikö sinusta ahne ansaitse opetusta?
-
Ottaisin sen heitettävän kolikon.
ja toisessa "kokeessa" hylkäisin kaikki tarjoukset, joissa A ei antaisi yli puolia rahoista ja jakaisin rahat pelinhoitajan kanssa.
-
Ehdotan tiebreakeriksi vuokran määrää itse kullekin/kullakin. Sitä enemmän ottaa automaattisesti varmat rahat, siitä alle on vaikea puolustaa päätöstä heittää kolikkoa melkein vuoden vuokrista. Jos on hieman parempi rahatilanne niin kahden/kolmen kuun vuokra.
Esitän vastineeksi peliteorian ehkä kuuluisimman kokeen:
Kolme ovea avattavaksi, yhden takana on auto, kahden takana ei mitään. Valitset yhden ovista, A, B tai C. Kun olet valinnut, poistetaan yksi väärä valinta niistä mitä et valinnut. Kannattaako vaihtaa alkuperäistä valintaa?
-
Kolme ovea avattavaksi, yhden takana on auto, kahden takana ei mitään. Valitset yhden ovista, A, B tai C. Kun olet valinnut, poistetaan yksi väärä valinta niistä mitä et valinnut. Kannattaako vaihtaa alkuperäistä valintaa?
50% todennäköisyys kummassakin tapauksessa. Ei kannata vaihtaa, eikä kannata jättää vaihtamatta.
-
Kolme ovea avattavaksi, yhden takana on auto, kahden takana ei mitään. Valitset yhden ovista, A, B tai C. Kun olet valinnut, poistetaan yksi väärä valinta niistä mitä et valinnut. Kannattaako vaihtaa alkuperäistä valintaa?
50% todennäköisyys kummassakin tapauksessa. Ei kannata vaihtaa, eikä kannata jättää vaihtamatta.
Vieläkö joku menee näin helppoon? Mietippä tuota ongelmaa uudestaan. Mikä on todennäköisyys voittaa ennen kuin yksi väärä ovi poistetaan? Onko todennäköisyys voittaa muuttunut mitenkään kun yksi vääristä ovista on poistettu?
-
Kolme ovea avattavaksi, yhden takana on auto, kahden takana ei mitään. Valitset yhden ovista, A, B tai C. Kun olet valinnut, poistetaan yksi väärä valinta niistä mitä et valinnut. Kannattaako vaihtaa alkuperäistä valintaa?
50% todennäköisyys kummassakin tapauksessa. Ei kannata vaihtaa, eikä kannata jättää vaihtamatta.
Itseasiassa voiton todennäköisyys on 2/3 jos vaihdat.
Mitä taas tulee tuohon rahan saamis/antamis kokeeseen niin tyytyisin mihin tahansa summaan. Tätä en tietystikään kertoisi kavereille. Hups.
-
Kolme ovea avattavaksi, yhden takana on auto, kahden takana ei mitään. Valitset yhden ovista, A, B tai C. Kun olet valinnut, poistetaan yksi väärä valinta niistä mitä et valinnut. Kannattaako vaihtaa alkuperäistä valintaa?
50% todennäköisyys kummassakin tapauksessa. Ei kannata vaihtaa, eikä kannata jättää vaihtamatta.
Vieläkö joku menee näin helppoon? Mietippä tuota ongelmaa uudestaan. Mikä on todennäköisyys voittaa ennen kuin yksi väärä ovi poistetaan? Onko todennäköisyys voittaa muuttunut mitenkään kun yksi vääristä ovista on poistettu?
Täytyy tunnustaa etten oo ikinä oikein pystynyt hyväksymään tätä. Periaatteessa ymmärrän noi perustelut, mut ei mahdu kaaliin miksi todennäköisyys olisi mitään muuta kuin 50%.
En pysty ymmärtämään, miksi se toinen jäljellejäävä ovi olisi todennäköisemmin oikein kuin se, jonka alunperin valitsin. Jäljellä on kaksi vaihtoehtoa, joista toinen oikea, toinen väärä. Tähän tilanteeseen päädytään riippumatta siitä, osuinko alunperin oikeaan vai väärään oveen.
En usko, että löytyy tarpeeksi järeää rautakiskoa jolla tämän saisi päähäni mahdutettua. Saa toki yrittää.
-
Kolme ovea avattavaksi, yhden takana on auto, kahden takana ei mitään. Valitset yhden ovista, A, B tai C. Kun olet valinnut, poistetaan yksi väärä valinta niistä mitä et valinnut. Kannattaako vaihtaa alkuperäistä valintaa?
50% todennäköisyys kummassakin tapauksessa. Ei kannata vaihtaa, eikä kannata jättää vaihtamatta.
Vieläkö joku menee näin helppoon? Mietippä tuota ongelmaa uudestaan. Mikä on todennäköisyys voittaa ennen kuin yksi väärä ovi poistetaan? Onko todennäköisyys voittaa muuttunut mitenkään kun yksi vääristä ovista on poistettu?
Täytyy tunnustaa etten oo ikinä oikein pystynyt hyväksymään tätä. Periaatteessa ymmärrän noi perustelut, mut ei mahdu kaaliin miksi todennäköisyys olisi mitään muuta kuin 50%.
En pysty ymmärtämään, miksi se toinen jäljellejäävä ovi olisi todennäköisemmin oikein kuin se, jonka alunperin valitsin. Jäljellä on kaksi vaihtoehtoa, joista toinen oikea, toinen väärä. Tähän tilanteeseen päädytään riippumatta siitä, osuinko alunperin oikeaan vai väärään oveen.
En usko, että löytyy tarpeeksi järeää rautakiskoa jolla tämän saisi päähäni mahdutettua. Saa toki yrittää.
Valitset yhden kolmesta (O=voitto, E=eliminoitu, X=ei mitään). Oletetaan että valintasi on aina vasemmanpuoleisin ovi.
|
V
O X X
X O X
X X O
Eli voiton todennäköisyys on 33%.
Valinnan ja väärän oven eliminoinnin jälkeen tilanne näyttää tältä:
|
V
O E X (olet voittamassa, ei kannata vaihtaa. Eliminoidulla ovella ei ole väliä, häviät jos vaihdat)
X O E (kannattaa vaihtaa, sillä vain oikeita ovia on jäljellä)
X E O (kannattaa vaihtaa, vain oikeita ovia jäljellä)
Vaihtaminen antaa siis 66% todennäköisyyden voittaa.
-
Kolme ovea avattavaksi, yhden takana on auto, kahden takana ei mitään. Valitset yhden ovista, A, B tai C. Kun olet valinnut, poistetaan yksi väärä valinta niistä mitä et valinnut. Kannattaako vaihtaa alkuperäistä valintaa?
50% todennäköisyys kummassakin tapauksessa. Ei kannata vaihtaa, eikä kannata jättää vaihtamatta.
Vieläkö joku menee näin helppoon? Mietippä tuota ongelmaa uudestaan. Mikä on todennäköisyys voittaa ennen kuin yksi väärä ovi poistetaan? Onko todennäköisyys voittaa muuttunut mitenkään kun yksi vääristä ovista on poistettu?
Täytyy tunnustaa etten oo ikinä oikein pystynyt hyväksymään tätä. Periaatteessa ymmärrän noi perustelut, mut ei mahdu kaaliin miksi todennäköisyys olisi mitään muuta kuin 50%.
En pysty ymmärtämään, miksi se toinen jäljellejäävä ovi olisi todennäköisemmin oikein kuin se, jonka alunperin valitsin. Jäljellä on kaksi vaihtoehtoa, joista toinen oikea, toinen väärä. Tähän tilanteeseen päädytään riippumatta siitä, osuinko alunperin oikeaan vai väärään oveen.
En usko, että löytyy tarpeeksi järeää rautakiskoa jolla tämän saisi päähäni mahdutettua. Saa toki yrittää.
Tässä järein rautakisko jonka saan aikaan:
Kun valitset kilpailun alussa oven, todennäköisyys sille että valinta osuu oikein on 1/3, ja todennäköisyys sille että palkinto on jommankumman muun oven takana on 2/3. Kun juontaja avaa toisen jäljelläolevista ovista, nämä todennäköisyydet pätevät edelleen, mutta tiedät nyt mitä ovea ei ainakaan kannata valita. Todennäköisyys että palkinto on avaamatta ja valitsematta jääneen oven takana on siis se 2/3.
Vielä yksi käytännön esimerkki: laajennetaan kilpailua siten, että ovia on alun perin miljoona, joista yhden takana on palkinto. Valittuasi yhden oven kilpailun pitäjä avaa jäljellä olevista 999 998 vääräksi tietämäänsä ovea, jolloin jäljelle jää valitsemasi ovi ja yksi tuntematon ovi. Jos todennäköisyys olisi nyt 50/50, niin silloinhan olisit jo alunperin valinnut 50 % todennäköisyydellä oikean oven miljoonan joukosta.
-
Tässä järein rautakisko jonka saan aikaan:
Kun valitset kilpailun alussa oven, todennäköisyys sille että valinta osuu oikein on 1/3, ja todennäköisyys sille että palkinto on jommankumman muun oven takana on 2/3. Kun juontaja avaa toisen jäljelläolevista ovista, nämä todennäköisyydet pätevät edelleen, mutta tiedät nyt mitä ovea ei ainakaan kannata valita. Todennäköisyys että palkinto on avaamatta ja valitsematta jääneen oven takana on siis se 2/3.
Vielä yksi käytännön esimerkki: laajennetaan kilpailua siten, että ovia on alun perin miljoona, joista yhden takana on palkinto. Valittuasi yhden oven kilpailun pitäjä avaa jäljellä olevista 999 998 vääräksi tietämäänsä ovea, jolloin jäljelle jää valitsemasi ovi ja yksi tuntematon ovi. Jos todennäköisyys olisi nyt 50/50, niin silloinhan olisit jo alunperin valinnut 50 % todennäköisyydellä oikean oven miljoonan joukosta.
Toi viimeinen juttu ei pidä paikkaansa. Ekana valittu ovi on 999 999 tapauksessa miljoonasta väärä riippumatta siitä, kuinka ovia auotaan valinnan jälkeen. Todennäköisyys osua oikeaan, kun 999 998 väärää on poistettu, on 1/2, eikä sillä ole merkitystä, osuiko jo eka arvaus oikeaan, silloin kun mahis oli 1 miljoonasta. Jo suoritetun arvonnan tulos ei vaikuta tulevien arvontojen todennäköisyyteen. Ensimmäisen veikkauksen todennäköisyys päätyä valittuun tulokseen on 1, koska se on jo valittu, eikä lopputuloksen harvinaisuudella ole mitään vaikutusta tuleviin.
Toi ekakaan väite ei musta pidä paikkaansa: valinta kolmesta ovesta osuu oikeaan todennäköisyydellä 1/3, kyllä. Palkinto on jomman kumman valitsemattoman takana todennäköisyydellä 2/3, kyllä. Kun paljastetaan yksi varmasti väärä, nämä todennäköisyydet eivät enää päde. Vaihtoehtojen kokonaismäärä on supistunut yhdellä. Todennäköisyys että palkinto on avaamatta ja valitsemattoman oven takana ei ole 2/3, koska ei ole enää kolmea vaihtoehtoa jäljelläkään. On vain kaksi: se valittu ja se toinen. Toisessa niistä on palkinto, mutta ei ole mitään perustetta, että se olisi toisessa todennäköisemmin kuin toisessa. Molemmat ovat yhtä todennäköisiä palkinnon piilottajia, eli todennäköisyys osua oikeaan kumpaa tahansa veikatessa on 1/2.
Ärsyttää, kun en osaa ihan eksaktisti kirjoittaa lauseketta, kuinka todennäköisyys lasketaan missäkin tapauksessa. Joka tapauksessa vaikuttaisi siltä, että tässä on nyt sellainen harha, kuin että heittäisi D6:lla ykkösen ja väittäisi, että seuraavalla heitolla ykkösen tuleminen on jotenkin epätodennäköisempää kuin 1/6, koska kaksi ykköstä peräkkäin on niin harvinaisia tapahtumia.
Ovien tapauksessa tehdään valinta kolmesta ovesta. Sen valinnan osumista/huti menoa ei saada mistään selville, joten on aivan irrelevanttia, osuiko se vai ei alunperinkään. Ekan valinnan jälkeen valitsijan pitää valita kahdesta vaihtoehdosta, joista toinen on väärä, toinen oikea. Ekan ja tokan valinnan välillä ei ole mitään riippuvuussuhdetta. Ensimmäinen on vain pseudoarvonta, jonka tulosta ei tiedetä. Toinen arvonta on veikkaus kahdesta vaihtoehdosta.
Peikon esimerkissä oli yritystä, mutta siinä ei huomioitu kaikkia kombinaatioita, joilla ovet voidaan aukoa. Tässä täydennetty:
O E X (olet voittamassa, ei kannata vaihtaa. Eliminoidulla ovella ei ole väliä, häviät jos vaihdat)
O X E (Tämä kombinaatio puuttui: tässäkin olet voittamassa, ei kannata vaihtaa. Eliminoidulla ovella ei ole väliä, häviät jos vaihdat)
X O E (kannattaa vaihtaa, sillä vain oikeita ovia on jäljellä)
X E O (kannattaa vaihtaa, vain oikeita ovia jäljellä)
Periaatteessa kombinaatiot
E O X
ja
E X O
kuuluisivat vielä mukaan, mutta koska paljastetaan nimenomaan valitsematta jäänyt väärä, niin nämä tippuvat pois. Joka tapauksessa, kun tuo puuttuva kombinaatio lisätään, nähdään että on kaksi tapaa voittaa, kaksi tapaa hävitä, eli 50/50 mahis voittaa. Mä siis ilmoittaudun instiqman kanssa siihen ratakiskotettavien joukkoon. Mun mielestä tämä lasku menee näin, mutta jos joku sen osoittaa toiseksi, niin uskon kyllä.
-
Kyseessä saattaisi olla tn. laskeminen yhteen:
Tarkistuksen ja oljenkorsien jälkeen: 0.3*0.3*0.3=4 %.
Lisätään vielä muiden tarjoamat vastaukset tähän soppaan eli 1/3 ja 2/3. Näistä päätyisin 1/3, jota ym. perustelin.
edit: Laskin ja kynä saavuttivat temppuilun multihuipennuksen. Totta kaikki Miininin mainitsema.
-
1/3+1/3+1/3=90 %
1/3+1/3+1/3=3/3=100%, loppuosa viestistä onkin sitten enemmän "what is this I don't even" -sarjaa.
-
luulis et kuka tahansa tajuis ton 1 000 000 oven kanssa jo mistä on kysymys mut ei...
Siis se ovi minkä valitset alussa ei muutu koskaan. Eli jos nyt oli tuo 3 ovea ja valitset niistä yhden, niin todennäköisyys voittaa on 1/3. Kun juontaja/kukalie poistaa/avaa yhden oven osoittaen sen vääräksi tuo alkuperäinen todennäköisyys ei mitenkään muutu. Teit valinnan silloin kun vaihtoehtoja oli 3 eli todennäköisyys, että voitat on edelleen 1/3. Tilanteita on siis kolme kuten peikko jo selitti. Yhdessä valitsit oikean oven alussa ja kahdessa muussa olet valinnut väärän oven. Ainoa tilanne missä vaihtaminen kusahtaa on jos satuit valitsemaan oikean oven alussa, jonka todennäköisyys siis on 1/3.
-
Kyseessä saattaisi olla tn. laskeminen yhteen:
1/3+1/3+1/3=90 % mahdollisuus valita väärin eli 10 %:n mahdollisuus pokata palkinto. Eliminointi ei ole relevanttia tuntemattoman oven kohdalla, sillä tehtävässä tulee huomioida kaikki mahdollisuudet ovien kohdalla.
Toinen mahdollisuus laskennassa on vähentää puolet tarkistuksen ja oljenkorsien jälkeen: 90-50=40 %:a osua oikein.
Kolmas tapa olisi taas laskea kertoimet: 0.3*0.3*0.3=4 %.
Lisätään vielä muiden tarjoamat vastaukset tähän soppaan eli 1/3 ja 2/3. Näistä päätyisin 1/3, jota ym. perustelin.
...mitä vittua?
Yksinkertaisesti selitettynä:
Jos sinulle tarjotaan samaa tilaisuutta, eli 3 ovea ja yhden takana auto, mutta saat valita joko yhden tai kaksi niistä ovista. Symmetrinen (edit: valittaessa kaksi ovea) tilanne, sillä toinen kahdesta ovesta on välttämättä tyhjä (ja tämä siis se ovi, jonka juontaja avaa).
- Jussi
-
Kyseessä saattaisi olla tn. laskeminen yhteen:
1/3+1/3+1/3=90 % mahdollisuus valita väärin eli 10 %:n mahdollisuus pokata palkinto. Eliminointi ei ole relevanttia tuntemattoman oven kohdalla, sillä tehtävässä tulee huomioida kaikki mahdollisuudet ovien kohdalla.
Toinen mahdollisuus laskennassa on vähentää puolet tarkistuksen ja oljenkorsien jälkeen: 90-50=40 %:a osua oikein.
Kolmas tapa olisi taas laskea kertoimet: 0.3*0.3*0.3=4 %.
Lisätään vielä muiden tarjoamat vastaukset tähän soppaan eli 1/3 ja 2/3. Näistä päätyisin 1/3, jota ym. perustelin.
Jos sinulle tarjotaan samaa tilaisuutta, eli 3 ovea ja yhden takana auto, mutta saat valita joko yhden tai kaksi niistä ovista. Symmetrinen (edit: valittaessa kaksi ovea) tilanne, sillä toinen kahdesta ovesta on välttämättä tyhjä (ja tämä siis se ovi, jonka juontaja avaa).
- Jussi
Tein tenät murtolukujen laskennan yhteydessä. Vastaus 0,037 on mielestäni yhtä oikein, kun 1/3, jonka alussa valitset ovista.
-
Vielä samanlainen:
M12-pussista ilmestyy Genie of Paskakasa ja antaa sinulle kaksi kirjekuorta. Molempien sisällä on jokin rahasummaa ilmaiseva luku, ja toisen kuoren luku on toiseen nähden kaksinkertainen. Saat avata toisen kuoren ja pitää sen ilmoittaman rahasumman, tai vaihtaa toisen kuoren kertomaan rahasummaan. Takaisin ei tietenkään enää vaihdon jälkeen pääse.
1) Kannattaako sinun vaihtaa kuorta?
2) Kuinka pieni summa ensimmäisessä kuoressa pitää olla, että vaihtaisit aina?
3) Kuinka iso summa ensimmäisessä kuoressa pitää olla, ettet vaihtaisi koskaan?
EDIT: Voin muuten pelata tuohon kolmen oven probleemaan liittyvää peliä kenen tahansa kanssa. Minä vaihdan oven joka kerta ja vastapeluri ei. Jokaisesta osumasta minä saan euron, jokaisesta osumasta vastapelaaja saa 1,5 euroa. Ilmaista rahaa tarjolla, kaikki mukaan.
-
Vielä samanlainen:
M12-pussista ilmestyy Genie of Paskakasa ja antaa sinulle kaksi kirjekuorta. Molempien sisällä on jokin rahasummaa ilmaiseva luku, ja toisen kuoren luku on toiseen nähden kaksinkertainen. Saat avata toisen kuoren ja pitää sen ilmoittaman rahasumman, tai vaihtaa toisen kuoren kertomaan rahasummaan. Takaisin ei tietenkään enää vaihdon jälkeen pääse.
1) Kannattaako sinun vaihtaa kuorta?
2) Kuinka pieni summa ensimmäisessä kuoressa pitää olla, että vaihtaisit aina?
3) Kuinka iso summa ensimmäisessä kuoressa pitää olla, ettet vaihtaisi koskaan?
Itsehän ahneena paskana vaihtaisin kaikilla positiivisilla luvuilla.
- Jussi
edit: perustellaan nyt sillä, että jos avatussa kirjekuoressa on n euroa, vaihdossa tapahtuu yksi seuraavista: a) häviät n/2 euroa, b) voitat n euroa
-
Vielä samanlainen:
M12-pussista ilmestyy Genie of Paskakasa ja antaa sinulle kaksi kirjekuorta. Molempien sisällä on jokin rahasummaa ilmaiseva luku, ja toisen kuoren luku on toiseen nähden kaksinkertainen. Saat avata toisen kuoren ja pitää sen ilmoittaman rahasumman, tai vaihtaa toisen kuoren kertomaan rahasummaan. Takaisin ei tietenkään enää vaihdon jälkeen pääse.
1) Kannattaako sinun vaihtaa kuorta?
2) Kuinka pieni summa ensimmäisessä kuoressa pitää olla, että vaihtaisit aina?
3) Kuinka iso summa ensimmäisessä kuoressa pitää olla, ettet vaihtaisi koskaan?
Jos näkyy pariton luku niin kandee vaihtaa ;D
-
blaa blaa 0.3*0.3*0.3 blaa blaa
Vastaus 0,037 on mielestäni yhtä oikein, kun 1/3, jonka alussa valitset ovista.
Kerrotko vielä hieman tarkemmin tästä teoriasta? Mistä tulee tuo 0.3? Ja toisaalta mistä tulee 0,037? Vaikka laskisit tuon alunperin täysin järjettömän laskusi, niin silti tulokseksi ei tulisi 0,037.
-
Vaihtamalla paranee.
T: DNA
-
blaa blaa 0.3*0.3*0.3 blaa blaa
Vastaus 0,037 on mielestäni yhtä oikein, kun 1/3, jonka alussa valitset ovista.
Kerrotko vielä hieman tarkemmin tästä teoriasta? Mistä tulee tuo 0.3? Ja toisaalta mistä tulee 0,037? Vaikka laskisit tuon alunperin täysin järjettömän laskusi, niin silti tulokseksi ei tulisi 0,037.
0,333... ^3 päätyy siis tuohon. Yhteenlaskulla alunperin ollut tekijä oli virheellinen tuloksessa.
Miinin: Kyseessä on siis kertoimilla saatu tulos, jota aiemmin käytettiin. (XAB, AXB, ABX, joista x osuu todennäköisyyksien kohdalla tapauksessa oikein)
-
0,333... ^3 päätyy siis tuohon. Yhteenlaskulla alunperin ollut tekijä oli virheellinen tuloksessa.
...miksi se pitää laittaa kolmanteen potenssiin?
-
Vielä samanlainen:
M12-pussista ilmestyy Genie of Paskakasa ja antaa sinulle kaksi kirjekuorta. Molempien sisällä on jokin rahasummaa ilmaiseva luku, ja toisen kuoren luku on toiseen nähden kaksinkertainen. Saat avata toisen kuoren ja pitää sen ilmoittaman rahasumman, tai vaihtaa toisen kuoren kertomaan rahasummaan. Takaisin ei tietenkään enää vaihdon jälkeen pääse.
1) Kannattaako sinun vaihtaa kuorta?
2) Kuinka pieni summa ensimmäisessä kuoressa pitää olla, että vaihtaisit aina?
3) Kuinka iso summa ensimmäisessä kuoressa pitää olla, ettet vaihtaisi koskaan?
Taisin myydä M12 pussit joten kysymys on pelkästään akateeminen. Vaihtaminen kannattaa aina.
-
Coin flipissä ottaisin 100k (vs. miljoona ) koska vaan, sillä keskimääräinen osakesäästäminen tuottaa keskimäärin 5+ % / vuosi, ellen väärin muista. Kun osingot laitetaan kiinni uusiin osakkeisiin, tulee 30 vuodessakin ihan kivasti lisää hilloa. 10k vs. 100k heittäisin varmaankin kolikkoa, ellei olisi akuuttia rahanpuutetta.
20 jaossa saattaisin A:na tarjota kaverille 8 ja toivoa, että B ei ole alpha-male. B:nä kippaisin kaikki alle 10 :n, olenhan alfa (todisteena tästä jo nimettömien sormien ylivertainen pituus etusormiini nähden; muista seikoista puhumattakaan *kek*) + OPPIIPAHAN, S**TANA!
-
Tästähän tuli loistava lanka. Suosittelen videota http://www.youtube.com/watch?v=mhlc7peGlGg (http://www.youtube.com/watch?v=mhlc7peGlGg) joka selittää ongelman hyvin.
Hupaisan epäintuitiivinen ongelma kun päässä poistaa väärän vaihtoehdon myös alkuperäisestä valinnasta.
Tosiaan vaihtamalla paranee. Kun otetaan väärä vaihtoehto (tai ne 999,998 väärää) pois niin todennäköisyys saada palkinto on samat mahkut mitä alkuperäisessä valinnassa oli valita väärin. Eli on 66% mahkut saada alussa väärä --> vaihtaa palkintoon, 33% mahkut saada oikea --> vaihtaa tyhjään.
Toinen mukava perusongelma on ennustajan ongelma. Eli: Otetaan ennustaja joka on 100% oikeassa. Ennustaja antaa laatikot A ja B, joista voit ottaa joko vain B:n tai molemmat. Laatikossa A on 1000. Laatikossa B on joko 1000000 tai 0, riippuen mitä ennustaja on ennustanut.
Jos ennustaja ennusti, että valitset pelkän laatikon B, laatikossa on 1000000
Jos ennustaja ennusti, että valitset molemmat, laatikossa on 0
Kannattaako ottaa vain B vai molemmat?
-
Mitenkäs onnistuinkaan aamulla heti herättyäni ajattelemaan todennäköisyyksiä ilman, että otin huomioon sitä asiaa, että vaikka alunperin valittu ovi olisikin tyhjä, sitä ei poisteta. Nyt luin tuon kokeen uudestaan ja yllätys yllätys, siinähän lukeekin ihan selvästi "...niistä mitä et valinnut" :-\
EDIT: näköjään Renter ehti postaamaan ensin.
-
Tässä järein rautakisko jonka saan aikaan:
Kun valitset kilpailun alussa oven, todennäköisyys sille että valinta osuu oikein on 1/3, ja todennäköisyys sille että palkinto on jommankumman muun oven takana on 2/3. Kun juontaja avaa toisen jäljelläolevista ovista, nämä todennäköisyydet pätevät edelleen, mutta tiedät nyt mitä ovea ei ainakaan kannata valita. Todennäköisyys että palkinto on avaamatta ja valitsematta jääneen oven takana on siis se 2/3.
Vielä yksi käytännön esimerkki: laajennetaan kilpailua siten, että ovia on alun perin miljoona, joista yhden takana on palkinto. Valittuasi yhden oven kilpailun pitäjä avaa jäljellä olevista 999 998 vääräksi tietämäänsä ovea, jolloin jäljelle jää valitsemasi ovi ja yksi tuntematon ovi. Jos todennäköisyys olisi nyt 50/50, niin silloinhan olisit jo alunperin valinnut 50 % todennäköisyydellä oikean oven miljoonan joukosta.
Toi viimeinen juttu ei pidä paikkaansa. Ekana valittu ovi on 999 999 tapauksessa miljoonasta väärä riippumatta siitä, kuinka ovia auotaan valinnan jälkeen. Todennäköisyys osua oikeaan, kun 999 998 väärää on poistettu, on 1/2, eikä sillä ole merkitystä, osuiko jo eka arvaus oikeaan, silloin kun mahis oli 1 miljoonasta. Jo suoritetun arvonnan tulos ei vaikuta tulevien arvontojen todennäköisyyteen. Ensimmäisen veikkauksen todennäköisyys päätyä valittuun tulokseen on 1, koska se on jo valittu, eikä lopputuloksen harvinaisuudella ole mitään vaikutusta tuleviin.
Toi ekakaan väite ei musta pidä paikkaansa: valinta kolmesta ovesta osuu oikeaan todennäköisyydellä 1/3, kyllä. Palkinto on jomman kumman valitsemattoman takana todennäköisyydellä 2/3, kyllä. Kun paljastetaan yksi varmasti väärä, nämä todennäköisyydet eivät enää päde. Vaihtoehtojen kokonaismäärä on supistunut yhdellä. Todennäköisyys että palkinto on avaamatta ja valitsemattoman oven takana ei ole 2/3, koska ei ole enää kolmea vaihtoehtoa jäljelläkään. On vain kaksi: se valittu ja se toinen. Toisessa niistä on palkinto, mutta ei ole mitään perustetta, että se olisi toisessa todennäköisemmin kuin toisessa. Molemmat ovat yhtä todennäköisiä palkinnon piilottajia, eli todennäköisyys osua oikeaan kumpaa tahansa veikatessa on 1/2.
Jos paljastettu ovi on valittu satunnaisesti, kummankin jäljellejäävän oven todennäköisyys on aivan sama, kyllä. Jos kuitenkin paljastaja on tiennyt, mitkä ovet ovat vääriä, ja sen perusteella valinnut paljastettavan oven, on tilanne toinen. Miljoonan oven tapauksessa asia käy selvimmin ilmi.
Jos juontaja tietää, mitkä ovet paljastaa, on vaihtoehtoja kaksi: joko osuit oikeaan (todennäköisyys on 1/1 000 000) tai et (999 999/1 000 000). Koska juontaja poistaa varmasti ainoastaan vääriä ovia, ovat todennäköisyydet edelleen samat. Jos vaihdat, todennäköisyys osua oikeaan on 999 999/1 000 000. Tämä siis johtuu siitä, että poistettavia ovia ei ole valittu satunnaisesti. Sama pätee 3 oven tapauksessa.
Jos juontaja on vain sattumalta paljastanut väärän oven, ei vaihtaminen paranna todennäköisyyksiä. Todennäköisyys sille, että olet valinnut väärän oven, ja juontaja sattumalta avaa toisen väärän oven, on 2/3 * 1/2 = 1/3, eli sama kuin todennäköisyys, että osuit itse oikeaan.
-
Peikon esimerkissä oli yritystä, mutta siinä ei huomioitu kaikkia kombinaatioita, joilla ovet voidaan aukoa. Tässä täydennetty:
O E X (olet voittamassa, ei kannata vaihtaa. Eliminoidulla ovella ei ole väliä, häviät jos vaihdat)
O X E (Tämä kombinaatio puuttui: tässäkin olet voittamassa, ei kannata vaihtaa. Eliminoidulla ovella ei ole väliä, häviät jos vaihdat)
X O E (kannattaa vaihtaa, sillä vain oikeita ovia on jäljellä)
X E O (kannattaa vaihtaa, vain oikeita ovia jäljellä)
Joka tapauksessa, kun tuo puuttuva kombinaatio lisätään, nähdään että on kaksi tapaa voittaa, kaksi tapaa hävitä, eli 50/50 mahis voittaa. Mä siis ilmoittaudun instiqman kanssa siihen ratakiskotettavien joukkoon. Mun mielestä tämä lasku menee näin, mutta jos joku sen osoittaa toiseksi, niin uskon kyllä.
Mikäli tuo kombinaatio otetaan leikkiin mukaan, auto löytyisi A-oven takaa 50% todennäköisyydellä. Vastaavasti voitto olisi B-oven takana 25% todennäköisyydellä ja samalla 25% todennäköisyydellä C-oven takana. Tässä ongelmassa oletetaan todennköisyyden olevan 33% kaikkien ovien kohdalla ennenkuin vääriä ovia paljastetaan.
-
Mikäli tuo kombinaatio otetaan leikkiin mukaan, auto löytyisi A-oven takaa 50% todennäköisyydellä. Vastaavasti voitto olisi B-oven takana 25% todennäköisyydellä ja samalla 25% todennäköisyydellä C-oven takana. Tässä ongelmassa oletetaan todennköisyyden olevan 33% kaikkien ovien kohdalla ennenkuin vääriä ovia paljastetaan.
Mutta potentiaalisia komboja on myös nämä kaksi riviä, jotka lisään tuohon alle
O E X (olet voittamassa, ei kannata vaihtaa. Eliminoidulla ovella ei ole väliä, häviät jos vaihdat)
O X E (Tämä kombinaatio puuttui: tässäkin olet voittamassa, ei kannata vaihtaa. Eliminoidulla ovella ei ole väliä, häviät jos vaihdat)[/i]
X O E (kannattaa vaihtaa, sillä vain oikeita ovia on jäljellä)
X E O (kannattaa vaihtaa, vain oikeita ovia jäljellä)
E O X
E X O
Nämä vain eivät ole mahdollisia, koska sieltä nimenomaan valitaan väärä pois. Tämähän on siis se alkutilanne, kun on vain ovet O (oikea), sekä X ja E jotka ovat vääriä. Tässä vaiheessa on siis se yksi kolmesta mahis osua oikeaan. Kun yksi väärä poistetaan, jää jäljelle vain yksi oikea ja yksi väärä, eli 50/50 mahis osua oikeaan.
Kaiken kaikkiaan kombinaatioita joilla voitaisiin valita ja paljastaa on 3x3x3=27 kpl, mutta kaikki näistä eivät ole mahdollisia tilanteita, koska oikeaa ei koskaan paljasteta. Työstän tässä pidempää taulukkoa, jossa on oikeasti ne kaikki kombinaatiot. Jatkoa seuraa...
-
Toi sun postaamas ei toimi. Sillä, mikä Ei-ovi avataan ei ole merkitystä.
Jos olet "vaihda aina"-periaatteella liikkeellä:
1. Valitsit voitto-oven, vaihdat väistämättä Ei-oveen.
2. Valitsit Ei-oven, toinen menee pois, vaihdat väistämättä voitto-oveen.
3. Valitsit Ei-oven, toinen menee pois, vaihdat väistämättä voitto-oveen.
Ainoa millä on väliä on alkuperäinen valinta ja se, pidätkö vai vaihdatko. Muulla ei ole voittamisen kannalta väliä.
-
O E X (olet voittamassa, ei kannata vaihtaa. Eliminoidulla ovella ei ole väliä, häviät jos vaihdat)
O X E (Tämä kombinaatio puuttui: tässäkin olet voittamassa, ei kannata vaihtaa. Eliminoidulla ovella ei ole väliä, häviät jos vaihdat)
X O E (kannattaa vaihtaa, sillä vain oikeita ovia on jäljellä)
X E O (kannattaa vaihtaa, vain oikeita ovia jäljellä)
Logiikkasi menee pieleen siinä, että oletat kaikki neljä vaihtoehtoa yhtä todennäköisiksi. Kuitenkin kahden ensimmäisen vaihtoehdon todennäköisyys on vain 1/6 kummankin: molemmissa lähtötilanne on O X X, jonka todennäköisyys on 1/3. Siitä saadaan yhtä todennäköisesti O E X ja O X E avaamalla jompikumpi ovi, jolloin kyseisten vaihtoehtojen todennäköisyys on (1/2)*(1/3) = 1/6. Päästään siis jälleen lopputulokseen, että vaihtaminen kannattaa todennäköisyydellä 1/3 + 1/3 = 2/3 ja ei kannata todennäköisyydellä 1/6 + 1/6 = 1/3.
-
Kun yksi väärä poistetaan, jää jäljelle vain yksi oikea ja yksi väärä, eli 50/50 mahis osua oikeaan
On totta, että jäljellä on yksi väärä ovi ja yksi oikea ovi. Ovien ominaisuudet ovat kuitenkin erilaiset, koska toista niistä ei ole alunperin edes voitu poistaa kentältä siksi, että se on väärä ovi.
-
http://en.wikipedia.org/wiki/Monty_Hall_problem
On sen verran pitkä artikkeli, että kuvittelisi vastaavan ihan jokaiseen kysymykseen, minkä vain keksii esittää tuosta ovi-ongelmasta.
-
No niin, tuolta Thalianin linkistähän se totuus löytyi, ja ennen kaikkea miksi se on niin. Melkoinen bitch of a problem toi oli silti laskettavaksi, ja onnistuinpa käyttämään melkoisesti työaikaa sen pähkimiseen.
Mitä tulee tuohon
OEX
OXE
XOE
XEO
ja
EOX
EXO
taulukkoon, niin periaatteessahan jokaisen mahis on se 1/6 mutta EOX ja EXO kun ovat mahdottomia, niin ne ikään kuin muuttuvat XOE:ksi ja XEO:ksi, joten siitäpä se 2/3 sitten taas tuleekin. Nyt se selkisi.
-
Jos paljastettu ovi on valittu satunnaisesti, kummankin jäljellejäävän oven todennäköisyys on aivan sama, kyllä. Jos kuitenkin paljastaja on tiennyt, mitkä ovet ovat vääriä, ja sen perusteella valinnut paljastettavan oven, on tilanne toinen. Miljoonan oven tapauksessa asia käy selvimmin ilmi.
Jos juontaja tietää, mitkä ovet paljastaa, on vaihtoehtoja kaksi: joko osuit oikeaan (todennäköisyys on 1/1 000 000) tai et (999 999/1 000 000). Koska juontaja poistaa varmasti ainoastaan vääriä ovia, ovat todennäköisyydet edelleen samat. Jos vaihdat, todennäköisyys osua oikeaan on 999 999/1 000 000. Tämä siis johtuu siitä, että poistettavia ovia ei ole valittu satunnaisesti. Sama pätee 3 oven tapauksessa.
Jos juontaja on vain sattumalta paljastanut väärän oven, ei vaihtaminen paranna todennäköisyyksiä. Todennäköisyys sille, että olet valinnut väärän oven, ja juontaja sattumalta avaa toisen väärän oven, on 2/3 * 1/2 = 1/3, eli sama kuin todennäköisyys, että osuit itse oikeaan.
Jos paljastettava ovi valittaisiin satunnaisesti, olisit joka tapauksessa aika hyvillä, koska on 1/3 mahkut että juontaja paljastaa palkinnon, jolloin pääset vaihtamaan 100 % mahdollisuudella siihen.
Toinen mukava perusongelma on ennustajan ongelma. Eli: Otetaan ennustaja joka on 100% oikeassa. Ennustaja antaa laatikot A ja B, joista voit ottaa joko vain B:n tai molemmat. Laatikossa A on 1000. Laatikossa B on joko 1000000 tai 0, riippuen mitä ennustaja on ennustanut.
Jos ennustaja ennusti, että valitset pelkän laatikon B, laatikossa on 1000000
Jos ennustaja ennusti, että valitset molemmat, laatikossa on 0
Kannattaako ottaa vain B vai molemmat?
Valitsen tietenkin laatikon B, jolloin siellä täytyy olla 1 000 000 , koska muuten ennustaja ei olisi 100 % oikeassa. Duh.
-
Otetaan variaatio Monty Hall -ongelmasta:
Kolme ovea avattavaksi, yhden takana on auto, kahden takana ei mitään. Valitset yhden ovista, A, B tai C. Kun olet valinnut, poistetaan yksi väärä valinta niistä mitä et valinnut. Tämän jälkeen sinulta kolkataan taju kankaalle ja vaihtoehdot sekoitetaan niin ettet tiedä mitä aiemmin valitsit, jolloin jäljellä on kaksi identtistä ovea joista toisen takana on auto.
Voittaako tässä pelissä samalla todennäköisyydellä kuin alkuperäisessä?
-
Toinen mukava perusongelma on ennustajan ongelma. Eli: Otetaan ennustaja joka on 100% oikeassa. Ennustaja antaa laatikot A ja B, joista voit ottaa joko vain B:n tai molemmat. Laatikossa A on 1000. Laatikossa B on joko 1000000 tai 0, riippuen mitä ennustaja on ennustanut.
Jos ennustaja ennusti, että valitset pelkän laatikon B, laatikossa on 1000000
Jos ennustaja ennusti, että valitset molemmat, laatikossa on 0
Kannattaako ottaa vain B vai molemmat?
Molemmat joka tapauksessa? ::) Jos se sanoo, että otat B:n ja otatki molemmat nii etkö sillon saa 1001000. Toisaalta sillo se ei ois ollu 100% oikeessa :D jolloin taas voisi jäädä pelkkä tonni käteen. Onko tähän varsinaisesti edes oikeeta vastausta?
-
Otetaan variaatio Monty Hall -ongelmasta:
Kolme ovea avattavaksi, yhden takana on auto, kahden takana ei mitään. Valitset yhden ovista, A, B tai C. Kun olet valinnut, poistetaan yksi väärä valinta niistä mitä et valinnut. Tämän jälkeen sinulta kolkataan taju kankaalle ja vaihtoehdot sekoitetaan niin ettet tiedä mitä aiemmin valitsit, jolloin jäljellä on kaksi identtistä ovea joista toisen takana on auto.
Voittaako tässä pelissä samalla todennäköisyydellä kuin alkuperäisessä?
Tässä pelissä on 50% todennäköisyys, että valitsee oven, jonka avaamalla on ~67% todennäköisyys voittaa ja 50% todennäköisyys, että valitsee oven, jonka avaamalla on ~33% todennäköisyys voittaa. Keskimäärin siis on 50% todennäköisyys voittaa.
Myös alkuperäisessä on keskimäärin 50% todennäköisyys voittaa, mutta silloin voi vapaasti valita, ottaako sen ~67% todennäköisyyden vai ~33% todennäköisyyden.
-
Mainittakoon, että mun oma valinta olisi coinflip aina sinne varmasti useita miljoonia -tasolle asti.
IRCissä mainittiin myös ihan huomionarvoinen seikka: rahan käyttöarvo ei kasva lineaarisesti.
Vastaan tähän myöhässä, mutta minusta asiassa kannattaa ottaa huomioon, että 100k on oikeasti paljon enemmän kuin 100k jos verrataan siihen, paljonko sen omistaminen juuri nyt muuttaa elämää.
Käytännössä tuo sallii kuitenkin puolet pienemmän asuntolainan (tai vaatimuksista riippuen, etenkin muualla kuin helsingissä, sillä voi välttää lainan melkein kokonaan) ja sitä kautta käytettävissä oleva varallisuus kasvaa rajusti koko loppuelämän ajaksi. Riippuen siitä, mitä haluaa elämältä, käytännön elämänlaatuero siihen, saako miljoonan vai 100k, olisi ainakin minulla hyvin vähäinen.
Väitteesi omasta varmuusrajastasi on varsin mielenkiintoinen. Oletan kuitenkin, että ajatuskokeeseen sisältyy tieto siitä, ettei tilanne tule vastaan kuin kerran, ja odotusarvojen miettiminen on melko turhaa. Mielestäni kys. kaltainen uhkapeluu on perusteltavissa vain, jos varma summa ei anna vielä merkittävää voittoa, ts. elämä ei vielä oleellisesti parane varmasta summasta. Olet ilmeisesti paljon rikkaampi, kuin mitä päällepäin olettaisi.
(edit) Vastaanpa samalla toiseen kysymykseen. 20 tapauksessa hylkäisin kaikki 1:1 -jaosta poikkeavat, koska vittuakos jollakin kahdellakympillä tekee. Sen sijaan jos miltsiä jaetaan, niin hylkäisin varmaan vasta kaikki alle 50k tarjoukset. Pelkkä +EV-perustelu ei mielestäni riitä, koska tuollainen testi olisi asettamansa ennakkotapuksen kautta niin merkittävä, että se ylittäisi uutiskynnyksen kaikkialla maailmassa ja vaikuttaisi yleisesti ihmisten oikeustajuun. Jos taas olisin jakajana, ja miltsi olisi jaettavana, tarjoaisin 500k silmää räpäyttämättä - 500k 100% varmuudella on about äärettömästi parempi kuin vaikka 900k 99.99% varmuudella.
-
Mielestäni kys. kaltainen uhkapeluu on perusteltavissa vain, jos varma summa ei anna vielä merkittävää voittoa, ts. elämä ei vielä oleellisesti parane varmasta summasta. Olet ilmeisesti paljon rikkaampi, kuin mitä päällepäin olettaisi.
Mun vastaus perustuu osaltaan siihen, että olen käytännössä aloittanut omillani asutun elämän reilut 50k taskussa. Sen rahasumman kanssa tuli lähinnä tajuttua, miten hemmetin vähän se on, jos siihen ei ole näyttää vakituisia tuloja kylkeen.
Kyse on siis oikeastaan siitä, että tuollaisen tilanteen osuessa kohdalle mulla tykyttäisi enemmän "set for life" -tason buusti, kun useimmat olisivat tyytyväisiä "nykyiset huolet pois" -tasoon.
-
Vastaanpa minäkin myöhässä tähän.
Alkuperäisessä kysymyksessä ottaisin varman rahan jossain 500ke:sta ylöspäin. Itse yllätyn aina siitä, kuinka pienen varman summan useimmat muut ottavat. Perustelu on suunnilleen sama kuin Rancid-:lla; 100k ei kestä niin kauaa, että se muuttaisi koko elämää. Minulla on poikkeuksellisen pieni diskonttauskorko, eli arvostan tulevaa hyvinvointiani lähes yhtä paljon kuin tämänhetkistä.
Odotusarvojen miettiminen ei ole turhaa, mutta odotusarvossa rahasummia pitää korjata utiliteettifunktiolla, joka muuntaa paljaan rahasumman kuvaamaan sen hyötyä henkilölle. Funktion parametreina on pelkän rahasumman lisäksi myös mm. henkilön aiempi omaisuus ja jotain persoonallisuudesta riippuvaa (riskinkarttaminen, diskonttaus, ym).
Asiasta kiinnostuneille lisäluettavaa: http://en.wikipedia.org/wiki/Expected_utility_hypothesis
Reiluutta koskeneessa kokeessa on havaittu muuallakin, että ihmiset hylkäävät melko korkeitakin tarjouksia. Pelin luonne analyyttisesti on sellainen, että A on peliin osallistuessaan voittanut 19,95 ja B 0,05 (tai mikä nyt on rahan resoluutio). Minusta "reilu" jako on tämä ja jos B:lle tarjotaan enemmän, hänen tulisi pitää A:ta hyväntahtoisena hölmönä ja hyväksyä iloiten.
Empiirisen evidenssin vuoksi tarjoaisin silti summasta riippuen A:na jotain 40-99+ % summasta riippuen. Yläpää tulee kysymykseen älyttömän korkeissa summissa, joissa 1 prosenttikin on enemmän kuin koskaan voisin rahaa käyttää, jolloin varmistelisin että saan sen. B:nä hyväksyisin mitä tahansa nollaa suurempaa, mahdollisesti nollankin (jos arvioisin A:n hyötyvän rahasta enemmän kuin pelin järjestäjä).
-
Ei miljoonakaan ole vielä aivan valtavasti, jos ajattelee vain sillä elävänsä koko lopun ikäänsä. Sanotaan vaikka, että haluaisi elää sen voimin 50 vuotta, niin se riittäisi samaan elintasoon kuin 20 000e vuosiansiot. Ei sillä vielä mitään kansainvälisen playboyn elämää vietettäisi, vaikkei töissä tarvitsisi välttämättä käydäkään. Jätin tarkoituksella huomioimatta mahdolliset sijoitustulot, inflaation tms., sillä enemmän tai vähemmän järkevää sijoittamista voisi harrastaa sillä sadallatonnillakin, ja todelliseksi Business Angeliksi ryhtyminen olisi pätevyyttä vaativaa työtä joka tapauksessa, eikä voisi vain laakereillaan lepäillä kuitenkaan.
Kaikki, esim. mä, ei edes kaipaa sellaista "set for life" buustia, joka mahdollistaisi työn teon lopettamisen. Joillekin ura kuitenkin edustaa myös tietynlaista sisältöä elämään, statusta ja omanarvontuntoa, jota pelkkä raha ei toisi. Kuitenkin se varma ylimääräinen satatonnia nostaisi omaa elintasoa valtavasti, kun se tulisi normaalin tulon päälle. Ratkaisisi se myös paljon enemmän kuin pelkät nykyhuolet, sillä se loisi melkoisen puskurin rahaongelmille koko lopun iäksi. Totta kai samalla tavalla se miljoona loisi vielä suuremman puskurin ja mahdollistaisi suht pröystäilevänkin elämän, mutta mä en näe sitä niin paljon arvokkaampana, että ottaisin tyhjän arvan riskin.
Varman voiton ja arvottavan voiton suhdetta munklaamalla voisi tietty munkin mieli muuttua, sanotaan nyt vaikka että tarjottaisiin varma sataatonnia vs. kolikolla heitettävä miljardi. Samoin on ihan selvää, että mieluummin heittäisin kolikkoa kympistä kuin ottaisin varman euron. Mitään konkreettista rajaa on paha sanoa, mutta jos tarjottaisiin varmaksi monen vuoden palkkaa tai kolikolla summaa, joka ei kuitenkaan tekisi minusta ihan niin rikasta, että mikä vain olisi mahdollista, niin lähtisin varmoille rahoille.
Tilannettahan voi muutella muutenkin kuin voittomääriä varioimalla: miten ihmisten mielipiteen muuttuisivat, jos arvonnan voittotodennäköisyyttä muuteltaisiin? Sanotaan vaikka, että samat palkinnot mutta kolikon sijasta heitettäisiin noppaa (D6) ja vaikka 2+...6+ voittaisi? Kuinka suuren riskin olisit valmis ottamaan?
Tuossa rahanjakotilanteessa A:na laittaisin potin melko varmasti tasan, ainakin jos puhutaan pikkurahoista kuten kaksikymppisestä, sillä niin mielestäni maksimoisin oman voittoni: puolet itselleni on suurin rahasumma, jota B:llä ei ole mitään perustetta hylätä. Suuremmilla summilla, kuten sataatonnia tms. jaettaessa, splitti menisi varmaan epätasaisemmin itseni hyväksi, paitsi jos B:nä on joku tuttu, kuten Jukkis. B:nä hylkäykset menisi samalla logiikalla, eli pikkurahoista luopuisin jota ei tarvitsisi tuntea itseään ylikävellyksi, mutta mutta jos saatavilla olisi tonnikaupalla rahaa, niin kyllä mä ne ottaisin vaikka A nettoaisikin huomattavasti enemmän.
-
Sanotaan vaikka, että haluaisi elää sen voimin 50 vuotta, niin se riittäisi samaan elintasoon kuin 20 000e vuosiansiot.
Jos saat pankiltasi 2% talletuskorkoa, niin saat pelkästään korkoja tuon 20k/vuosi...
-
Jos saat pankiltasi 2% talletuskorkoa, niin saat pelkästään korkoja tuon 20k/vuosi...
http://tilastokeskus.fi/til/khi/2011/07/khi_2011_07_2011-08-15_tie_001_fi.html
Kuten sanoin, jätin tarkoituksella korot huomioimatta, koska ei sijoittaminen kuitenkaan ole ihan riskitöntä saati idioottivarmaa. Monet asiat vaikuttavat lopputulokseen. Puhuin vain siitä, että paljonko on paljon ihan sellaisenaan. Ei tietenkään ole myöskään supervaikeaa tehdä kannattavia sijoituksia, ja asiasta hyvin ymmärtävä takoisi varmasti suht leveän leivän jo sillä sadallatonnilla ilmaista pelirahaa.
En kuitenkaan väitä, etteikö miljoona olisi paljon enemmän rahaa kuin 100k euroa. Mun mielestä silti nollan ja sadantonnin käytännön ero on suurempi, kuin sadantonnin ja miljoonan. Jos saisin 100k, pystyisin elelemään huolettomasti, ei tarvitsisi miettiä, onko varaa syödä ulkona monta kertaa viikossa, käydä matkoilla tai ostella kortteja dekkiin. Töissä pitäisi silti käydä, mutta talous ei olisi ikinä kireällä. Miljoona ei tekisi minusta riippumatonta vapaaherraa, vaikka mahdollistaisikin vielä leveämmän elämäntyylin, mutta nolla euroa ei kuitenkaan auttaisi yhtään mitään.
-
Kuten sanoin, jätin tarkoituksella korot huomioimatta, koska ei sijoittaminen kuitenkaan ole ihan riskitöntä saati idioottivarmaa.
Ei tarvitse sijoittaa mihinkään, laitat rahat tilille ja nostaa pankin maksamaa korkoa.
Ymmärrän kyllä pointtisi, mutta 20k/vuosi 50 vuoden ajan on typerä ajatusmalli, koska tekemättä mitään saat tuon saman ja 50 vuoden päästä on vielä se miljoona tilillä.
-
Ei tarvitse sijoittaa mihinkään, laitat rahat tilille ja nostaa pankin maksamaa korkoa.
Ymmärrän kyllä pointtisi, mutta 20k/vuosi 50 vuoden ajan on typerä ajatusmalli, koska tekemättä mitään saat tuon saman ja 50 vuoden päästä on vielä se miljoona tilillä.
Se, että laittaa rahansa tilille makaamaan ei ole "ei minkään tekemistä", vaan se on sijoittamista paskalla korolla. Jos korkoprosentti on 2 ja inflaatio esim. tuo neljä, niin pääoman todellinen ostovoima heikkenee koko ajan. Tässä toinen mielenkiintoinen linkki:
http://www.stat.fi/til/khi/2008/khi_2008_2009-01-16_tau_001.html
Ajatusmalli, että laittamalla rahat pankkiin voi elellä vain koroilla, on typerä. Kyllä sen koron pitää ainakin inflaatio voittaa, jotta omaisuutensa arvo ei kutistuisi "tekemättä mitään". Ei tartte paljoa Kauppalehteä lukea nykyaikana, jotta selviää, ettei esim. valtion obligaatioidenkaan ostaminen välttämättä takaa arvon säilymistä saati nousua. Käyttötilillä makoiluttaminen ei sitä ainakaan tee.
Ainahan toki voi ostaa koko rahalla säilyketölkkejä ja haulikon patruunoita - niiden käyttöarvo ei laske ikinä sanoi Standard & Poor's mitä tahansa.
-
Itselläni ei ole kiinnostusta lopettaa ansiotyötä, joten valitsisin varman 100k coinflip-miljoonan sijasta. Eikä tuo miljoona kylläkään edes riitä loppuelämäksi kun ei ole vielä omaa asuntoakaan hankittuna, joten jostain sitä rahaa olisi joka tapauksessa revittävä.
Tuo satatonnia yhdistettynä työntekoon vähentäisi mahdollista tulevaa asuntolainaa roimasti. Lisäksi se antaisi mahdollisuuden käyttää ruokaan/vaatteisiin/vapaa-aikaan rahaa lähes niin paljon kuin huvittaa ilman että täytyisi miettiä että olisikohan järkevämpää ostaa kuitenkin sitä maksalaatikkoa kuin sisäfilettä, mikä mielestäni lisäisi sitä jokapäiväistä viihtymistä mukavasti.
Jos flippaisi miljoonasta, niin uskon että nollatuloksen pettymys (sain 0 vaikka olisin voinut ottaa 100 k) olisi paljon suurempi kuin voiton riemu (sain 1 M 100 k:n sijasta, jee), kun tietää että olisi voinut riskittä ottaa sen varman summan.
Omalla kohdallani joku 20 k alkaisi luultavasti olemaan tarpeeksi pieni summa, että mielummin flippaisi 200 kilosta.
-
Kokeilisin coinflippiä miljoonasta. Sataantonniin tyytyessään sitä kuitekin miettisi koko loppuelämänsä ajan, että entäpä jos? ja se olisi aika perseestä.
-
Kokeilisin coinflippiä miljoonasta. Sataantonniin tyytyessään sitä kuitekin miettisi koko loppuelämänsä ajan, että entäpä jos? ja se olisi aika perseestä.
Sekö on parempi kuin miettiä loppuelämänsä että miksi oi miksi en ottanut sinistä pilleriä?
-
Yhdessä keskustelussa nousi esiin uusi kysymys. Jos on neutraalin näköinen eikä kovinkaan kummoinen ovi ja siihen laitetaan kyltti "LÄPIKULKU KIELLETTY", niin lisääkö se kulkua ovesta vai vähentääkö? Vai pysyykö se suurin piirtein samana? Onko tällaista tutkittu? Muutkin vastaavat skenaariot hyväksytään, ei tarvitse olla juuri ovia.
-
Edelliseen liittyen tuli mieleen, mitä eräs psykologian opettaja kokeili luokkansa kanssa tuossa viime viikolla:
Ennen välitunnin alkua suljetun oven eteen meni 5 ihmistä seisomaan jonoon (nämä siis oppilaita, jotka tekivät koetta), ohikulkijoista (jotka siis eivät tienneet osallistuvansa kokeeseen) jonoon tuli lisäksi seisomaan noin joka viides ihminen, mitä pidempi jono oli sitä herkemmin ihmiset siihen liittyivät...
En sitten tiedä, mitä tuolla oli tarkoitus tutkia, mutta itsekin menin jonoon seisomaan (ja oppilaat tykkäs, koska matikan tunnin alku myöhästyi hieman tämän takia) ;D
-
Tämmöisen psykologisen kokeen kuulin ratiosta yks päivä: Kaksi tyyppiä joista toinen heitti kolikkoa sata kertaa, ja merkkasi paperille tuliko kruuna vai klaava, ja toinen tyyppi sai keksiä omasta paperin täyteen kruunaa tai klaavaa. Kokeen jälkeen joku proffa pystyi aina sanomaan papereita katsomalla kummat tulokset oli heitetty kolikolla, ja kummat oli keksitty. Koe ilmeisesti tehtiin useammankin kerran. En kyl tiiä mitä siinä testattiin ???
-
Tämmöisen psykologisen kokeen kuulin ratiosta yks päivä: Kaksi tyyppiä joista toinen heitti kolikkoa sata kertaa, ja merkkasi paperille tuliko kruuna vai klaava, ja toinen tyyppi sai keksiä omasta paperin täyteen kruunaa tai klaavaa. Kokeen jälkeen joku proffa pystyi aina sanomaan papereita katsomalla kummat tulokset oli heitetty kolikolla, ja kummat oli keksitty. Koe ilmeisesti tehtiin useammankin kerran. En kyl tiiä mitä siinä testattiin ???
Testattiin sitä, onko ihmisen pään "satunnaislukugeneraattori" oikeasti satunnainen. Eihän se ole.
En itse välttämättä ihan suoraan paperista katsomalla osaisi sanoa kumpi on oikea ja kumpi väärä, mutta MATLABin kanssa todennäköisesti melko nopsaan. Ihmisten keksimissä satunnaislukujonoissa eivät käytännössä ikinä peräkkäisten samojen arvojen jonot ja määrät ole oikein jakautuneita jne.
Tietty ihminen joka tietää, miltä oikean jakauman pitäisi näyttää, osaisi laatia n heitton sarjan, mitä olisi hankala näyttää ihmisen laatimaksi. Tämä vaatisi kuitenkin jo vähän miettimistä.
-
Anteeksi paha nekro..
Kauppiksessa opiskeleva tuttu laatii kandityönään tutkimusta ihmisen tekemistä valinnoista, kun valittavana on eri todennäköisyys voittaa / hävitä tietty rahasumma. Koska hän toivoi suurta vastaajamäärää, ajattelin postata tutkimuksen tänne :)
(viimeisen sivun "taustatietoa" - kommenttikenttään voi halutessaan mainita pelaavansa Magicia, jos tällä sattuisi olemaan tutkimuksen lopputuloksissa tilastollista merkitystä)
https://docs.google.com/forms/d/16hUw-X5Wta9N_xpoA2iSOYk52XARLEoexTiVR-8cfNw/viewform (https://docs.google.com/forms/d/16hUw-X5Wta9N_xpoA2iSOYk52XARLEoexTiVR-8cfNw/viewform)
Alla vielä tutkimuksen tekijä Juuso Nisulan oma kuvaus tutkimuksesta:
As a part of my bachelor's thesis I'm conducting a short survey. I'm requesting a few minutes of yours - please help me get as much data as possible by filling up the questionnaire and sharing it for others to do the same.
The survey consists of 12 multiple choice questions and background information, so you'll get it done while waiting for that coffee to brew or bus to arrive.
Thanks a lot!
-
Hauskaa pähkäiltävää. Ihan ku viimenen kyssäri ois ollu jo aiemmin? Pistin linkkiä vielä luokkalaisille josko tulis vähä lisää vastauksia :)
-
https://docs.google.com/forms/d/16hUw-X5Wta9N_xpoA2iSOYk52XARLEoexTiVR-8cfNw/viewform (https://docs.google.com/forms/d/16hUw-X5Wta9N_xpoA2iSOYk52XARLEoexTiVR-8cfNw/viewform)
Mielenkiintoinen tutkielma! Huomasin, että itse valitsin kohtalaisen usein ns. riskivaihtoehdon, vaikka pääasiassa aina pelaan varman päälle. Jos summien perässä olisi nolla lisää tai ne kerrottaisiin esim. viidellä, niin ottaisin joka kerta sen vaihtoehdon, jossa voittomahdollisuus on suurempi, kun taas näillä summilla olin valmis uhkapeliin.
-
Mielenkiintoinen tutkielma! Huomasin, että itse valitsin kohtalaisen usein ns. riskivaihtoehdon, vaikka pääasiassa aina pelaan varman päälle. Jos summien perässä olisi nolla lisää tai ne kerrottaisiin esim. viidellä, niin ottaisin joka kerta sen vaihtoehdon, jossa voittomahdollisuus on suurempi, kun taas näillä summilla olin valmis uhkapeliin.
Nimenomaan tulotaso vaikuttaa merkittävästi kyseisen kyselyn vastauksiin, omalla opiskelijabudjetilla otin varmat rahat lähes aina.
-
Mielenkiintoinen tutkielma! Huomasin, että itse valitsin kohtalaisen usein ns. riskivaihtoehdon, vaikka pääasiassa aina pelaan varman päälle. Jos summien perässä olisi nolla lisää tai ne kerrottaisiin esim. viidellä, niin ottaisin joka kerta sen vaihtoehdon, jossa voittomahdollisuus on suurempi, kun taas näillä summilla olin valmis uhkapeliin.
Nimenomaan tulotaso vaikuttaa merkittävästi kyseisen kyselyn vastauksiin, omalla opiskelijabudjetilla otin varmat rahat lähes aina.
Itse otin opiskelijana lähes kaikissa riskivalinnan. Ainoastaan silloin otin varman kun riskillä olisi hyötynyt alle 10%. Todennäköisyydet olivat kuitenkin suuret.
-
Menin Sklanskydollareiden perässä, ja silloin kun ne olivat tasan, koitin minimoida varianssin.
-
Jos palataan alkup kysymykseen, niin ottaisin rahat, koska sille olisi käyttöä. Se milloin en ottaisi enään rajoha suoraan, vaan lähtisin heittämään kolikkoa, olisi varmaan kun raha summa tippuisi jonnekkin tonnin paikkeille.
Tosin tässäkin olisi mielekkäämpää suhteuttaa raha summat vastaajan pääomaan. Esim jos miljonääri itse pelaisi tuota peliä, niin silloin hän vetäisi aina kolikon esiin ja köyhä opiskelija ottaisi varmaan satasenkin mielummin kun kolikolla tonnin.