Vaihteeksi myös itseltäni MTG-aiheinen vitutus x 2:
1. Miksi ihmeessä toiset ihmiset eivät voi kunnioittaa kanssapelaajan kortteja ja käsitellä niitä kuin kalleimpia omiaan. Tuossa viikonlopun aikana olin vaihtelemassa parinkin tyypin kanssa ja havaitsin tämän ärsyttävän piirteen eräässä ihmisessä. Kortteja nypitään taskuistaan määrää selvittääkseen hirveällä intensiteetillä, välillä ilman merkitystä, ja aseteltiin takaisin hieman voimakkaammin kuin yleensä. Tämän perään vielä niitä sivuja täytyy plärätä sellaisella vauhdilla, ettei siinä ehtisi edes ensimmäistä lappua näkemään. Sitten vielä ne kortit on sieltä pakko nyhtää ulos sieltä kansiosta vaikka ilmoittaakin (KOLMESTI!) että ei ole vaihdossa. Sylettää niin pahasti tämä, että miettikää nyt hyvät ihmiset jotka tunnistatte itsenne tästä tapakuvauksesta, että olisiko teistä kivaa omien korttienne kohdalle joita yritätte pitää M / NM - kunnossa?
2. Miksi ihmeessä tämän pallon kamaralla on oltava epärehellisiä vaihtajia. Itse ainakin pyrin viimeiseen asti sellaisiin vaihtoihin, jotka ovat molemmille reiluja ja kerron kyllä, jos kaveri on vielä häviöllä ja pidän huolen että tasoissa mennään. Mutta sitten on näitä sankareita, jotka yrittävät ehdottaa saatavakseen niitä kalliimpia lappuja, asettaen suoralta kädeltä sellaisen oletuksen että kokeillaas nyt vähän onko tuo toinen kaveri vähän tyhmä ja lähtee vaihtamaan kaikesta huolimatta. Kyllähän tämä olis OK, jos ajatus olis ensin vähän ilmaista, että millasta lappua haluais mutta siinä vaiheessa, kun jannun kysymys on "Tää tosta? Miksei käy?" niin alkaa näkemään punaista.
Sylettää, sapettaa, vituttaa.