Tällainen pieni nekrotus.
En tiedä koskettaako tämä "raportti" ketään sen erityisemmin, mutta kesän alussa päätin myydä lekaasit suurimmalti osin pois. Huomasin, että vaikka paanut löytyi comboja lukuunottamatta lähes kaikkeen, niin uusia pakkakokeiluja ei enää edes halunnut tehdä eikä paikallisia enää formaatti lämmittänyt. Lappujen hinnat nousivat niin jäätäviksi, etten uskaltanut enää pelata, kansioiden/pakkojen roudaaminen alkoi käydä työstä ja suuren arvon vuoksi myös kuumottamaan. Ei huvittanut idea varkaudesta tahi mahdollisesta vahingosta, joka tärvelisi kortit, kun mm. aiemmin olin kuulemma kännissä viskonut dualeita pitkin kaverin kämppää ja avautunut magicista, omasta paskuudestani, Jeesuksesta ja hinnoista. Vasta kuukautta paria myöhemmin tajusin, että minulta uupui joku duali ja hykerrellen se kaveri sitten sen toimitti ja paljasti legendaa mitä olin tehnyt. Lisäksi nx määrä kertoja, kun lainailin lappuja ja oli epäselvyyttä mitä olin lainannut/kenelle/ja mitkä lainatuista oli minun. Puhumattakaan niistä kerroista kun onnistuin levittelemään pakkoja ja lopulta sai etsiä kortteja kalsarilaatikosta, maton alta jne. Olin siis kohtalaisen huolimaton ja päätös myynnistä oli helppo, olihan tämä jo toinen kerta kun myisin lekalaput pois. Eikä täällä susirajalla ketään kiinnostanut leka missään muodossa, joten mitäpä niitä hieromaan. Alustavat käytännön järjestelyt losautin reisille myynnin suhteen, joten sain vähän sumplia tilejä ettei minulla olisi liian helppoa. Fetsejä, modernkamaa ja jokusia highlander-kappaleita lukuunottamatta kaikki (dualit, bobit, fowit, wastet, Karakas, Cradle yms yms) sai kyytiä ja myyntitavoitteeksi vajaa kuusi tonnia, jolloin jäisi hieman hemua käteen, opintolaina maksettua pois ja hjuva fiilis. Pienen kakomisen jälkeen myynti lähti soljumaan, mutta laiskuuden/tuhlailun vuoksi jouduin käyttämään
rahaa jokuseen vuokraan, yliopistomaksuun ja viunaan sitä lopahti myös. Satunnainen käteisellä myynti ei myöskään ollut fiksu veto, kun tuhlausvietti jälkeenpäin oli vahva. Sitten kun edullisia mcmhintoja vielä viilailin alespäin, koska paikalliset "köyhät" vihervassari-kaiken-tulisi-olla-ilmaista-paskatassut valitteli Skypessä siitä miten mukamas sikamaisia partahintoja käytin, niin taivuin. Jälkeenpäin ajateltuna lähes polkuhintaan myin ison siivun verrattuna siihen mitä niistä olisi voinut saada. Jokunen saturainen taisi tulla takkiin tässä, kun olen paska ja laiska tinkimään myydessä. Henk.kohtainen preferenssini olla käymättä kauppaa muualla kuin f2f tai tällä foorumilla myös saattoi vaikuttaa tienesteihin pikkaisen.
Kesän loppuun mennessä lähes kaikki oli myyty. Naurettavan hintainen UL Bayou ei käynyt millään kaupaksi, joten se vaihtui porokreduihin ja iso osa bulkista vaihtui standardiin tai lähti polkuhintaan. Tuloksena reilun viiden donitsin myynti, josta neljä jäi käteen, kun myymättä on vielä satunnaisia jämiä ja loput haikkudualit. Paremmalla menojen suunnittelulla olisin päässyt helposti tavoitteeseen ja todennäköisesti karauttanut kirkkaasti yli. Fiilis on helpottunut ja lähes tyytyväinen. Mahdollisena opetuksena tiedän nyt paremmin kuinka suunnitella loppujen lappujen myynti sitten kun aika joskus koittaa. Varsinkin menojen tuumailu etukäteen olisi ihan voitokas ratkaisu.
Tl;dr Yllätyin kuinka hyvin lappu liikkui, vaikka oman kipurajan paanujen hinnat ylitti jo ajat sitten. Joko hieman ylireagoin kevään piikkeihin ja/tai aliarvioin kanssakeräilijöiden ja -pelaajien valmiuden maksaa dualeista, kun kerta näin vaivattomasti pääsin eroon. Kyynel vierähti alkusyksystä kun säästettyjen fetsien hinnat puolittui enkä ollut tajunnut niitä rahastaa ulos ja ostaa halvempana takaisin. Hyvänä puolena moderniin saa useamman pakan kasaan eikä minusta rasittavaa pakasta toiseen vaihtamisruljanssia enää tarvitse tehdä. Kynnys standardin peluuseen pieneni myös huomattavasti. Onneksi Khansin versiot ovat myös susirumia, niin vanhat versiot nousevat taas hinnassa sitten joskus. Kunhan vain eivät reprinttaa zen-fetsejä tulevassa modern mastersissa, mikä saattaisi polkaista hintoja liian matalalle.