Poromagia

Kirjoittaja Aihe: Herkut ja tyrät  (Luettu 4979 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Jemonov

  • Pääkaupunki
  • Vaihtopalaute:
    ( | | )
  • Hannah Montana -skeba, häh!
    • Gaspard Oil - progea kansalle
Herkut ja tyrät
« : 24.01.16 - klo 08:28 »
Muistellaanpa hetkisen, jos sopii.

Mikä meni silloin kerran ihan erityislaatuisen hienosti? Mitä ei vuosien jälkeenkään malta muistella kiristelemättä hampaitaan? MtG on väkevästi kokemusperäinen harrastus, ja lempparianekdootit on kovaa valuuttaa. Olkoon pelitiltanteita, herkullisia vaihtoja tai muuten vain mtg:tä sivuavia hetkiä.

Viimeisin löytämäni herkkuhetkiä kerrannut topsu on levännyt haudassaan viitisen vuotta, joten kokeillaan nimestä uudelleen.

Esimerkinomaisesti aloitan itse.

Pro:
Omaa visvaista, märkivää sieluani hykerrytti pitkään eräässä kasuaalikomentajaillassa sattunut tilanne, jossa jäätävää Scion of the Ur-Dragon reanimate -pakkaa pelannut toverini vilkaisi yllättävän nohevassa nousukiidossa ollutta monovihreääni, ja totesi tilanteen vaativan toimenpiteitä. Ystävä luki varmaan pelitilanteen huolimattomasti ja pelasi stäkkiin Living Deathin. Itselläni oli pöydässä tässä vaiheessa mm. Kamahl, Fist of Krosa ja Altar of Dementia. Mukavasti lääniä pystyssä.
Hetken katsoin, että eihän tämmöistä tule vastaan kuin sarjakuvissa. Okei, forestit kaakkoon, teen kaverin dual landeista Kamahlilla vuoron loppuun asti miehiä, pistän pöydässä olevan oman lihan muussiksi Alttarilla ja, hmm, grindaan sillä itseäni. Oho, kun löytyi vielä setä poikineen sieltä pakan päältä hautaan. Joo, en tee muuta.

Contra:
Toisen laidan temppuna muistelen erästä boksia, jonka ostin Suolahden kirpputorilta n. 10 vuoden mtg-taukoni aikana. Loota maksoi rapian vitosen, ja siellä oli iso kasa skeidaa ja yksi monovihreä pakka sleeveissä. Aikani annoin laatikon pölyttyä hyllyn reunalla, ja lahjoitin lopulta kaverille sillä ajatuksella, että kunhan joku noilla pelaisi. Nyttemmin kun löysin taas kipinäni, kävin tarkastelemassa mitä tuli annettua pois, ja siellähän oli mm. 2 Natural Orderia joista olin tosiaan maksanut silloin sen rapsakan femman.
Free-range chickens are primarily control deck players that slow the game down with board control cards.

Poissa Creepsy

Vs: Herkut ja tyrät
« Vastaus #1 : 24.01.16 - klo 13:58 »
Pro's: Tämä muisto on jäänyt kyllä mieleeni vahvasti, olihan se ainakin omasta näkökulmasta onnistuminen ja isokin sellainen :) Noin kymmenen vuotta sitten ( en muista vuotta tarkasti, kuitenkin Invasion oli julkaistu mutta en ole varma oliko Planeshift tullut vielä) oli SM-kisat Espoon Dipolin kupeessa. Olin tällöin joku 14-15 ja menin vaan MTG kavereitteni kanssa pelailemaan ja turnaamaan. Pelasin tuolloin Fires of Yavimaya pakkaa, jonka ideana oli rampata ja pelata isoa lihaa (Blastoderm , Saproling Burst jne.) ja ajaa vastustaja kumoon. Elikkä ei hirveän moniulotteinen, mutta se oli tehokas :D Ymmärtääkseni nämä oli jotkin karsinnat aluksi ja pelaajia oli todella paljon. Viimeisen rundin jälkeen minulla oli hyvä recordi ja muistan kuinka jännityksellä odottelin ranking päivitystä, sillä oli 50/50 että pääsisinkö karsinnoista läpi. Olin kahdeksas ja top8 pääsi läpi! Sitä huuumaaaaa ^^ Oli hienoa.

Con's: Sen hienon tunteen jälkeen kun pääsin läpi karsinnoista alkoivatkin sitten kovat pelit. Olin hävinnyt kaikki kolme ensimmäistä rundia (haha, ei mikään ylläri :D ) ja neljäs ottelu oli se joka "rikkoi kamelin selän". Vastaani tuli Tangle wire U/W controlli kaikkine jumitusherkkuineen ja Dust Bowleineen. Ei siinä mitään, oli vähän tylsää odotella kun kaikki kaverin vuorot kestivät minuutin tai pari miettiessä, ellei jopa enemmänkin (kyllä, olin nuori ja kärsimätön). Pitää nyt painottaa että en ollut ennen pelannu noin competitive Magiciä joten en oikein ymmärtänyt "hyvää etiketti" tyyliä pelata, eli aina sanoa kun oon siirtymässä phasesta toiseen. Olinkin jo kerran Upkeepin triggereiden jälkeen (Tangle wire) omalla vuorollani siirtynyt sitten Draw steppiin erikseen mainitsematta kaverille. Ensimmäisen kerran hän antoi anteeksi, mutta toisella kertaa kun en vieläkään tajunnut ( kun kaveri oli vaan hiljaa eikä sanonut mitään triggereiden jälkeen vähään aikaan ) ja aloin nostamaan korttia pakan päältä hän kutsui judgen paikalle joka antoi minulle varoituksen. Alkoi todella hidas vastustajan pelaamine, se fakta että en jumituksien takia voinut edes pelata mitään omalla vuorolla kuin passata vuoro ja vastustajan jotenkin tympeä asenne ottamaan sen verran pannuun että skooppasin ja droppasin täysin vittuuntuneena turnauksesta ( olihan se jo neljäs häviö, että enhän minä mitään olisi enään saavuttanut. Kokemusta kyllä, mutta pinna meni ihan liian kireälle, että olisin voinut enään keskittyä mihinkään). Siihen aika lailla lopahti myös Magicin kiinnostus ja pikkuhiljaa pelasin vähemmän ja lopulta vaan lopetin kunnes aloin pelaamaan uudestaan vähän ennen Theroksen julkaisua. Oli hieno päivä , hieno saavutus aamupäivällä, mutta jäi todella paska maku suuhun viimeisestä matsista. Sitä se kai on :)
« Viimeksi muokattu: 24.01.16 - klo 14:04 kirjoittanut Creepsy »
The distance between insanity and genius is measured only by success.

Poissa Tomppa

Vs: Herkut ja tyrät
« Vastaus #2 : 25.01.16 - klo 16:33 »
Pro: Kyllä kai vain vahvimmin ovat mielessä ne harrastuksen alkuajat. startteri ja pari boosteria ja sääännöt hiukan sinnepäin ymmärrettynä pelattiin aika monta paleiä parin viikon sisään. Ensimmäiseen varsinaiseen turnaukseenkin oli hienoa mennä, kun sellainen järjestettiin loppuvuonna 1995. Muita hienoja hetkiä olivat ensimmäisiin SM-kisoihin pelaamaan pääseminen, kaikki GP-reissut ja se ainoa PT day two, joka tuntui kyllä aika mahtavalta.

Muitakin mieleenpainuvia kokemuksia on ollut ja tullut. Kiitoksia kaikille pelaajille, järjestäjille, ja tuomareille, jotka ne ovat mahdollistaneet.

Cons(piracy): Se ainoa kerta kun dekkini varastettiin. Safe Havenissa -99 keväällä varmaan. Pakka jäi hetkeksi pöydälle dekkiboksissa ja katosi. Siinä meni paljon sinisiä kortteja ja melkein kaikki Ungluedin basic Islandit jotka omistin. Onneksi WotC sentään bännäsi Time Spiralin kohta sen jälkeen, että niiden menetys hiukan edes helpotti. Pakka vastasi opiskelijan parin kuukauden ruokabudjettia, joten kyllä se kirpaisi silloin. Onneksi en lopettanut pelaamista siihen paikkaan. 

--
Tomppa
Myynnit MCM:ssä nickillä DefaultUser

--
Tomppa

Poissa Yms

Vs: Herkut ja tyrät
« Vastaus #3 : 25.01.16 - klo 17:03 »
Pro: Aikanaan kun Stoneforgen banaani oli kovaa juttua oli myös viimeiset SM-karsinnat Espoon hämärissä. Menin pelaamaan sinne parhaalla typevalinnalla koskaan eli millaus.deckillä, joka testipelien perusteella löylytti 70-30 niin Caw-bladen ja Podin sekä Valakutinkin 60-40, pienempi prosentti johtui satunnaisista Eldrazeista. Pari kierrosta siinä meninkin voitokkaasti Titaani.deckejä vastaan (joissa ei ollut onnekseni lonkeromöllejä). Ikäväkseni olin liikenteessä mallia 6.00-> kouluun-> kevarin selässä Espooseen -> SMQ, ja kolmoskierroksella kello olikin jo yli yhdeksän viivästysten takia, ja olin suhteellisen väsynyt. Seuraavan kahden kierroksen aikana mm. nostan aloituskäden kaverin pakasta ja mulligoin sidetetyn kahden Black Sun's Zenithin käden pois (millivehkeet puuttui) goblineita ja Tempered Steel-deckiä vastaan. Onneksi välissä oli yksi Valakutti vastassa niin ei harmittanut niin paljoa. Reissu oli kuitenkin mitä pähein vaikkei kisapaikkaa saatukkaan, olisi kyllä ollut aikamoiset mehustelut seuraavana päivänä jos olisin voiton napannut!

Con: Minultakin lähti pakka alta kerran, kyseessä oli Born of the Godsin PTQ-n jälkeinen viikko. Otin pakan matkaani tuttuun paikkaan mennessäni, mehustelin kuinka päin vittuja kaikki meni (pakkavalintaa pitkin; Plasm Capture.deck olisi tarvinnut lisää harjoitusta  :'( ) ja ilmeisesti jotakuta kiinnosti liikaa setti Coursereita ja muutamia temppeleitä. Eniten ketutti Coursereille sattunut hintapiikki jonkin verran tapahtuman jälkeen.
Lightning Bolt, when cast,
Deals three damage to target
Creature or player.