On tullut historian ensimmäisten Paskakisojen aika. Ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua, kun aikamme gladiaattorit saapuvat Hervannan metsiin käymään taistoa itseään ja toisiaan vastaan lajeissa, joita ei koskaan olisi pitänyt keksiä. Voittajalle on luvassa palkintona muita suuremmat traumat ja elämysmatka maailman huonoimpien pelien parissa. Häviäjät saavat tyytyä maata kaatavaan krapulaan yrittäessään juoda muistikuviaan pois.
Kerrotaanpa hieman kisojen konseptista. Optimaalinen pelaajamäärä olisi 8, mutta erinäisten aikataulutusongelmien takia jouduimme tyytymään seitsemään. Jokaisessa pelissä joku siis saa byen. Itse peleistä sen verran, että niille vaatimuslista oli varsin kattava. Ensinnäkin pelien pitää luonnollisesti olla aivan kamalaa jöötiä. Tekninen toimimattomuus, huonot grafiikat ja korvia raastavat äänet eivät yksinään riitä; jokaisen hetken pelin parissa pitää tuntua aivosoluja teurastavalta kidutukselta ja mielessä päällimmäisen ajatuksen tulisi olla "miksi teen tätä itselleni?"
Huonouden lisäksi pelin pitää olla riittävän nopeatempoinen, ettei kisoissa tule liian pitkiä odottelujaksoja. Vaikka kaverin kärsimistä on tietenkin hauskaa katsoa vierestä, saman paskapelin tuijottaminen puolta tuntia pidempään alkaa käydä kaikkien hermoille. Viimeisenä muttei vähäisimpänä vaatimuksena pelin pitää olla joko pelattavissa kaksinpelinä vastakkain samalla ruudulla tai sitten siinä on oltava yksiselitteinen suorituksen paremmuuden mittari pisteiden, ajan tms. muodossa.
Vaatimukset rajaavat genreiksi käytännössä urheilun, tappelun ja ammuskelun, mutta näistä onnistuin mestari Oksasen avulla löytämään mielestämme varsin kattavan kavalkadin aivan järkyttävää tuubaa. Pelien nimet paljastuvat kilpailijoille sitä mukaa kun turnaus etenee, eli joudumme elämään jännityksessä koko pitkän päivän.
Pelaamaan asti olivat vaivautuneet:
1. Markku Rikola (Rancid-)
2. Santeri Suvela (WammaSande)
3. Ville Schalin (instiqma)
4. Jussi Salonen (Zerath)
5. Juha Ihonen (Nastaboi)
6. Kari Tuominen (Laava)
7. Matti Laine (etro)
8. Bye (jobim)
Arvontakoneistosta sen verran, että kulloinkin pelattava peli valittiin pöydälle sleevattuina levitetyistä venäläisen ysiedikan Natural Springeistä, joiden selkäpuolille oli kirjoitettu pelien nimet. Ilman sen suurempia seremonioita aloitettiin ensimmäinen peli, joka oli...
GAME 1: SHAQ FU (SNES)Ykköspaikalle joutuminen tarkoitti sitä, että pääsen pelaamaan kaikkia pelejä ensimmäisenä ja nauramaan muille lopun aikaa. How lucky! Shaq Fu on siis huomattavasti paremmista Another World- ja Flashback-peleistään tunnetun Delphine Softwaren tekemä geneerinen tappelupeli, jossa jostain käsittämättömästä syystä hengaa NBA-tähti Shaquille O'Neal. Edellä mainitun lisäksi pelistä tekee kammottavan sen kontrollien kankeus; pelaajien ohjaus vaikuttaa hahmoihin hirvittävällä viiveellä, kun (sinänsä ihan hienot) animaatiot ovat olleet pelin tekijöille pelattavuutta tärkeämpi pointti.
Markku voitti Santerin
Schalin voitti Jussin
Kari DOMINOI Ihosta (kaikki kolme tappelua menivät ajalle, koska molemmilla oli hahmona sama regeneroituva ja heikkolyöntinen kissanainen)
Matti sai byen
GAME 2: CHAMPIONS OF ZULULA ELITE EDITION (DOS)Tätä peliä voi kuvailla lähinnä oudoksi. Kyseessä on shareware-mätkintä, jossa parinkymmenen toinen toistaan epätodennäköisemmin nyrkkitappeluun haluavan rodun edustajat (mukana mm. silmä, jolla jalkana näköhermo; mustekala, ihmishämähäkki, strutsi, vihreä limapallo ja maailman rumin koira) jostain syystä haluavat käydä taistoon jollain eeppisellä areenalla haastaakseen jonain päivänä rekisteröidyssä versiossa jotain pahoja lordeja tai sen sellaista. Hahmoilla on tasan kaksi erilaista hyökkäystä ja torjunta, mutta eri hahmojen erilaiset attribuutit tasaavat tätä, kuten matsikuvauksista selviää:
Markku (half-spider) hävisi Schalinille (kyklooppi) -- Kykloopilla on nuija, jota se heiluttaa aika kovaa ja lisäksi se yltää kauas. En koskaan tainnut päästä edes puremaetäisyydelle.
Santeri (fire dragon) otti turbaaniin Jussilta (mustekala) -- Jussi onnistui pääsemään Santerin hahmon taakse, josta Santerilla ei ollut keinoa tehdä Jussille vahinkoa, koska loharin tulihengitys osuu sen verran pitkälle etualaviistoon. Lisäksi Santerin hahmon lyöntihyökkäys osuu liian ylös, että matala mustekala ottaisi siitä vahinkoa.
Matti (stone golem) nöyryytti Ihosen (joku pitkäjalkainen ja isonokkainen hahmo, taisi olla Peinchka nimeltään) -- Ihonen yritti hit and jump -taktiikkaa, mutta Matille riitti ehtiä osua Ihoseen kolmesti. Golems are stronger than all!
Kari sai byen eikä päässyt pelaamaan päivän hapokkainta peliä.
GAME 3: ALEX DAMPIER'S PRO HOCKEY (DOS)Tässä sitä on kuulkaa lapsoset paskinta lätkää ikinä. Ensinnäkin, jos ette koskaan ole kuulleetkaan herra Dampierista, kerrottakoon, että mies on entinen kanadalainen suunnilleen puulaakitason kiekkoilija, jonka suurin saavutus elämässä on Iso-Britannian luotsaaminen pariksi vuodeksi jääkiekon MM-kisojen A-sarjaan. Tähän peliin nimen antaminen sen sijaan lienee suurin häpeäpilkku.
Koko touhu ei nimittäin tunnu eikä näytä yhtään jääkiekolta. Kaukalo on kuvattu vinosta, jolloin oikeassa ja alalaidassa tapahtuvat asiat peittyvät kivasti kaukalon reunoihin. Kiekkoilijat tuntuvat liikkuvan kuin kitkattomassa tilassa ja mikä parasta, laukaukset ovat niin heikkoja että pelaaja pystyy yleensä luistelemaan oman lämärinsä kiinni. Maaleja syntyy silti jonkun verran yleisen kaaoksen tuloksena, kun kiekko vaan sattuu menemään maalia kohti. Maalivahdit nimittäin ovat Rene Higuitan hengenheimolaisia ja tykkäävät seikkailla pitkin B-pisteitä.
Mainittakoon vielä Jussin huomaama asia: kaikilla joukkueilla Kanadasta Romaniaan on täsmälleen samantasoiset rosterit. Lisäksi kaikki nimet ovat täysin keksittyjä. Olisikohan vähän tullut kiire saada peli julkaistua?
Pelasimme kiekkoilun suurmailla Unkarilla ja Romanialla siten, että kukin ottelupari joutui kärsimään matsista yhden erän.
Jussi voitti Markun 5-2 (mukana ainakin yksi Markun oma maali, kun ei vielä tiedetty kumpi ohjaa kumpaa joukkuetta
)
Schalin voitti Santerin 1-0
Kari hävisi Matille 0-2 kontrollien seottua niin, että aina Karin saadessa kiekon pelaaja alkoi ladata lämäriä eikä enää totellut ohjausta
Ihonen on maailman suurin säkki väistettyään tämän hirveyden
GAME 4: WORLD CUP '90 (Amiga 500)Italian MM-kisat vuonna 1990 inspiroivat pelintekijöitä ympäri maailman. Isäntämaan taidonnäytteestä vastasivat Dardarin veljekset, jotka tehtailivat aiheesta kaksi futispeliä Amigalle. Tämä on niistä se parempi. Ja silti kauheuksia riittää: ohjaukseen on tarjolla tasan joystick ja yksi nappi, josta sitten pelitapahtumista riippuen tai niistä huolimatta tapahtuu jotain jännää. Pallon hallinnasta tai syöttöpelistä ei ole tietoakaan, touhu on lähinnä epämääräistä roiskimista ja sooloilua.
Etenkin erikoistilanteet ovat parasta greddaa: kulmapotkuissa rankkarialueella on yleensä maalivahdin lisäksi yksi puolustavan joukkueen pelaaja, koska hyökkääjistä ketään ei ole kiinnostanut vaivautua paikalle. Vapaapotku on nimensä mukaisesti vapaa potku; mitään muureja tai kierteitä tai muuta turhaa hifistelyä ei niissä tarvitse turhaan säätää. Sen sijaan rankkarit ovat pelin parasta antia.
Markku voitti Ihosen 3-0
Santeri hävisi Karille rankkareilla 4-3
Schalin voitti taas! Tällä kertaa Matti nöyrtyi 2-1
Jussi sai byen
GAME 5: TOMAATTI SOTA (DOS)Tämä tasohyppelyn ja Lieron yhdistelmä on melkeinpä jo liian hyvä peli näihin kisoihin. Tomaattisodassa siis punainen tuoretomaatti ja sininen pakastetomaatti selvittävät paremmuuttaan erilaisten aseiden ja kentän pohjalla odottavan vesilammikon avustuksella.
Markku 2 - 0 Kari
Santeri 0 - 2 Ihonen
Jussi 0 - 2 Matti
Schalin sai byen
GAME 6: SUPER SKI PRO (DOS) - syöksylasku
Testauksessa ihan nätisti toiminut, mutta luonnollisesti aivan järkyttävän huono talviurheilupeli ei halunnut H-hetkellä tehdä minkään valtakunnan yhteistyötä. Harmi.
GAME 6: IRON TRACKERS (Amiga 500)Tämän pelin piti olla niin huono, ettei sitä oteta kisoihin sen takia. Kyseessä on siis mönkijäajelupeli, jossa ihan liian pienellä ruudulla ajetaan väistellen esteitä, jotka ilmestyvät kuin tyhjästä, koska näkyvyys on lähes nolla. Ohjattavuus, grafiikat ja äänet kilpailevat tasaväkisesti huonoimman ominaisuuden tittelistä. Tätäkään ei päästy oikeasti pelaamaan, koska ykköspelaajan ohjaaminen ei jostain syystä onnistunut. Harmi^2.
Pidettiin pieni miettimistauko kuudennen pelin osalta ja pelattiin sillä välin seitsemäs peli pois alta.
GAME 7: SPEED HASTE (DOS)Espanjalainen shareware-autopeli, jossa ohjattavuus on taas kerran paskaa, grafiikat epäselvät ja äänet hirveät. Lisäksi autot ovat tylsän geneerisiä formuloita ja vakioautoja. Jostain syystä Dosboxilla sekä grafiikat että äänet myös pätkivät vähän, mutta sehän luo vain tunnelmaa. Pelattiin ovaalirata, koska ketään tuskin olisi kiinnostanut mikään monipuolisempi. Mainittakoon, että toisen joystickin kalibroinnissa oli jotain ongelmaa, jonka takia oikealle kääntyminen oli vähän aliohjautuvaa. Onneksi tällä ovaaliradalla on mutkia vain oikealle.
Santeri voitti Matin
Kari voitti Schalinin ja kaikki 18 tietokonevastustajaa
Jussi ajoi radalla, Juha seinillä
Markku sai byen
World Cup '90:n kuvauksessa taisin mainita, että se on Dardarien futispeleistä se parempi. Laitetaan siis se huonompi peliksi numero 6!
GAME 6: ITALY SOCCER '90 (Amiga 500)Tässä sitä sitten on. Siihen toiseen MM-kisapeliin verrattuna tässä on huonommat grafiikat, huonommat äänet, maalivahdeilla ei ole lainkaan tekoälyä ja satunnaisesti vaihtuvaa ihmisohjauksessa olevaa pelaajaa ei korosteta mitenkään. Ja kaikki sen toisen pelin huonoudet tässä tietysti on myös. Paitsi että tässä ei voi taklata, joten vapaapotkuja ei tule.
Markku voitti Matin 4-2
Schalin voitti Ihosen 3-0
Jussi voitti Karin 3-2
Santeri sai byen
Swissin lopputulokset, tasapisteissä keskinäinen matsi ratkaisee:
1. Ville Schalin 6-1
2. Jussi Salonen 5-2
3. Markku Rikola 5-2
4. Matti Laine 4-3
5. Kari Tuominen 4-3
6. Juha Ihonen 2-5
7. Santeri Suvela 2-5
Finaalissa siis Schalin vs Jussi. Schalin valitsi peliksi World Cup '90:n ja Jussi Alex Dampierin. Yleisön valinta kohdistui Tomaattisotaan.
Formaattia päätettiin muuttaa swissistä siten, että Dampierissa pelattiin yhden viiden minuutin erän sijasta kaksi kolmeminuuttista, jolloin molemmat saivat hyökätä molempiin suuntiin. Tomaattisota ratkaistiin paras viidestä matsista -periaatteella.
World Cup '90: Schalin voitti jatkoajalla 1-0
Alex Dampier: Jussi voitti 2-0
Tomaattisota: Jussi voitti 3-2
Ensimmäisten paskakisojen mestari on siis Jussi Salonen!! Onnittelut!
Palkinnoksi Jussi sai foilatun Marble Chalicen (jonka unohti mulle) ja pääsi ajamaan kunniakierroksen Big Rigs: Over the Road Racingia.
Kiitokset kaikille paikalle saapuneille, ja jos jatkoa seuraa, ehdottakaa ihmeessä sopivia pelejä. Hyviä niiden ei tarvitse olla. Kettu kuittaa.
Aihe: Paskakisa-thread (Luettu 21304 kertaa)