On jo ihan selvää että esimerkiksi Yhdysvallat, Saksa ja Ranska eivät ikinä aio edes aloittaa velkojen maksamista takaisin velkojilleen, turha ottaa veloista paineita.
Tää tavallaan kertoo kaiken sen mitä normaali tallaaja kuvittelee ymmärtävänsä talouden toiminnasta.
Nämä kaikki kolme mainittua maata ovat maksaneet, ja maksavat jatkuvasti velkojaan takaisin. That's how bonds work. Katsos, valtionvelka ei ole mikään maaginen manapooli mihin vaan ilmestyy rahaa tyhjästä kun vähän täppäilee toisten valtioiden lompakoita. Se muodostuu nykyään valtaosin obligaatioista, eli bondeista (eli joukkovelkakirjalainoista), jotka on noteerattuja arvopapereita. Tällä arvopaperilla on tietty maturiteetti, eli juoksuaika, eli päivä jolloin velka erääntyy maksettavaksi takaisin velkojalle. Jos velallinen ei maksa tätä takaisin eräpäivänä, voi luottoluokitukselle sanoa hei hei, jonka jälkeen kukaan ei osta kyseisen valtion bondeja, kun oletus on että rahojaan ei välttämättä saa takaisin.
Se, että velkaa maksetaan takaisin uudella velalla on käsittämättömän täysin eri asia kuin se, että velkaa ei makseta takaisin ollenkaan. Luottoluokituksesta riippumatta tässäkin pätee kysynnän ja tarjonnan lait. Valtio voi yrittää rahoittaa velkaansa uudella lainalla, mutta mikäli ostajapuoli on sitä mieltä että eipä ole kestävällä pohjalla teidän toiminta -> eipä osteta, niin ta-daa, uutta velkaa ei enää maagisesti synny. Näin kävi tovi sitten mm. Kreikassa, Portugalissa ja Espanjassa, jolloin ainoa vaihtoehto on pikasopeuttaa valtion rahankäyttöä tai lähteä korkokilpailemaan jolloin bondien korko räjähtää käsiin, ja poliitikot voivat sitten keskenään hieroa että tuleeko halvemmaksi maksaa 20 %:n kiinteää korkoa bondeille, vai pistää puoli valtiota pihalle suojatyöpaikoistaan ja ruveta maksamaan näille sosiaalietuuksia.
Kuten edellä todettiin, nollavelkaisuus on valtiolle lähes poikkeuksetta erittäin huono diili. Valtiot on kuitenkin niitä instituutioita jotka markkinoilta saavat halvinta rahaa, ja jos sille ei mitään muuta käyttöä keksitä, niin se lainaraha kannattaa lainata eteenpäin isommalla korolla kun mitä siitä itse maksetaan. Free lunch. Vaihtoehtoisesti voidaan pistää kiinni vaikka pörssi-indeksiin ja ottaa kaks ilmasta lounasta.
Aihe: Kehysriihi, maailmantalous ja muut raha-asiat (Luettu 7612 kertaa)