Itse hankin ensimmäiset kortit 1994 Kaliforniasta, enemmän pikkuveljeni mieliksi. Sain myös esimakua korttien maailmasta, kun satuin kuulemaan miten eräs tuttu valitteli silloin miten ei juuri ole nukkunut pariin viikkoon ja seuraavan kahden kuukauden palkatkin on menneet jo kun piti saada pakkaan lisää Juzam Djinnejä.
Aluksi pelailu oli hyvin vapaamuotoista ja koko porukalla oli pakkana startteri ja parin boosterin kortit. Siinä 100 korttia ja 15 ländiä. Pelit kestivät pitkään ja Dakkon Blackblade oli kovin ukko ikinä, paitsi että tapoimme aina kyseisen kortin omistajan, jos hän pääsi kuuteen manaan.
Syksyllä 1995 löysin Porista aktiivisemman pelaajajoukon, jotka kävivät harjaamassa maailmalla (Tukholmassa) Moxi-turnauksia... tai ainakin yrittämässä.
Safe Haven löytyi Velhonlinnasta Fantsun melko uuden liikkeen vierestä syksyllä, kun olin sukuloimassa Helsingissä 1995. Tosin Good Fellowsista sai FEn pusseja vielä hiukan halvemmalla. Ostin Tonilta kuitenkin ensimmäisen ostamani irtokortin: Rainbow Valen, jonka pelasin pöytään kerran, ennenkuin otin pakasta pois pysyvästi. Kyseinen kortti on kyllä vielä tallella.
Loppuvuodesta 1995 pelasin ensimmäisen turnaukseni (4th/IA sealed, 5 ländiä sai lisätä pooliin, voittajalle Ali From Cairo, kakkoselle Island of Wak-Wak ja Sandals of Abdullah) sekä pelasin aktiivisesti Porin skenessä. Aktivoiduin paikallisen roolipelikerhon toimintaan ja pelailin paljon. 1997 dominoin GRb-zoolla johon hankin ensimmäiset dualini (Badlands) ja Chain Lightningeista maksoin 5 mk kappaleelta. Musta taisi olla pakassa pääasiassa Stuporeita varten. Ostin myös Tonilta betan basic-ländit pakkaan 2,5 mk/kappale. Pikkuveljeni lopetteli pelaamista ja ostin hänen korttinsa pois jossakin näillä tienoilla. Ostin seuraavana vuonna parin muunkin pelaajan kortit, mukaanlukien yhden Ul Ancestralin ja pari dualia.
Intin aikana pelailin lähinnä lomilla, samaan komppaniaan ei osunutmuita pelaajia, varuskuntaan sentään pari, mutta pelailu oli hiukan rauhallisempaa. Opiskelun aloittaminen Otaniemessä ja löysin hyvin pian Orcin, Otaniemen Roolipeli Clubin, jossa pelaajia löytyi aina ja Safeenkin oli aika lyhyt matka. Tästä alkoi turnauspelaajan urani, hitaasti ja pienellä budjetilla.
1999 kesällä voitin ensimmäisen isomman turnaukseni, palkintona 500 mk. GP Helsingin aikoihin olinkin jo sen verran oppinut, että jäin yhden voiton päähän kakkospäivästä, ja aloitin myös vkavasti otettavan keräilijän urani, vaihtamalla yksi betan Moxi (Emerald) hyvään alkuun AN setille, jota varten olin ostanut Huuto.netistä täyden common-setin (1 jokaista, ei A ja B erotteluja ja Mountainia ei ollenkaan) noin 50 markalla. Ostinpa pari (sinistä) fbb dualia 100 mk kpl ja aloitin fbb duali-setin keräämisen samalla.
Paljon PTQita ja yksi GPn toinen päivä myöhemmin pelasin yhden PT:n häviten viimeisen matsini toisella päivällä jääden rahoilta ja hiukan hyydyin määtsikin rintamalla. Tosin dipan kirjoittelu ja valmistuminen sekä vaimoni valmistuminen hiukan aikaisemmin muuttivat elämää aika paljon muutenkin. Myin paljon ylimääräisiä kortteja tuona aikana pois. Rahoitin käytännössä mm yhden keittiöremontin type 1 korttien hinnannousulla. Järjestin keväällä 2004 kaikki commonini ja kasasin pelisetit kaikkea kansioihin ja rahtasin Safeen 137 kiloa commoneita kiloboksitavaraksi, siis jos ostit Safesta 2004 keväälltä 2005 alkupuolella kilobokseja, niin toivottavasti nuo löysivät hyvän kodin.
Sitten alkoi Sotkamo-kauteni, vietin neljä vuotta Sotkamossa työn puolesta, tehden välillä pienen ekskursion Kokkolaan ja pelasin välillä muutaman isomman turnauksen sekä Modotin. Modottamisen aloitin kertaalleen betatestauksen aikana (2000 vai 2001), mutta vasta 2005 hankin 'oikean' accountin ja sain täten pidettyä näppini limitedissä. Constructedia en oikein ehtinyt pelata. parit SM-kisat tosin menivät paremmin kuin aikoihin, mutta 2008 pelitestaus monoR stormin kanssa tehtiin pelkällä Excelillä pitkällä junamatkalla ja se ei enää riittänyt. Tosin viime vuonna otin vahinkoa takaisin voittamalla Taitiksen suomen mestaruuden, mikä velvoittaa tukemaan tätä jaloa formaatia aina ja kaikialla, sekä lisäämään pienellä yllätyksellä tämän vuoden kisoja. Kaikki joukolla mukaan.
Perheenlisäyksen myötä 2008 aika pelaamiseen kaventui entisestään, mutta onneksi pääsin lopulta viime keväänä takaisin pääkaupunkiseudulle ja kotimatkani lyhenivät 600 kilometrillä. Pelaamiseen ei oikein aika riitä, mutta silloin tällöin aikataulut ja turnaukset sopivat yhteen. Koomisinta tässä on, että jos ehtii turnaukseen, aikaa ei juuri liikene pelitestailuihin. Sen verran olen kuitenkin pitänyt näppejäni tässä pelissä mukana, etten ole kokonaan unohtanut sääntöjä ja osaan vieläkin valita hyviä metagameen sopivia pakkoja. Lisäksi aktiivinen reissaaminen ja halpa dollari ovat auttaneet minua pitämään korttipoolit aika hyvin ajan tasalla sekä onnistuneet legacy vehkeitten haaliminen juuri ennen hintojen nousua auttanee taas pitämään nuo kortit ajan tasalla jonkin aikaa.
Oletan vakavasti pelaavani tätä peliä vielä viidentoista vuoden kuluttua, vähintään keittiönpöydän ääressä.
ps. Wraithy. Arabian Nightsiä tuli Fantsuun kaksi boksia. Kaksi, jo silloin Otaniemessä vaikuttanutta MtG:n pelaajaa, ostivat molemmat boksit pois. Sain kuulla kyseisen tarinan sen verran monta kertaa kun himoitsin toiselta kyseisistä ikiopiskelijoista An Mountaineja, jotka olivat viimeiset kortit, jotka puuttuivat An setistäni. Ja jokainen kertomiskerta nosti tuon landin arvoa... Tarinan mukaan toinen kaveruksista piti bokseja varattuina kun toinen juoksi pankkiautomaatille nostamaan rahat.
Aihe: Kuinkas kauan sitä on tullutkaan pelattua? (Luettu 24349 kertaa)
