Tietenkään asiat eivät ole mustavalkoisia. Ongelmana on kuitenkin aina se, että kukaan ei pääse kyselemään syntymättömän lapsen mielipidettä siitä, haluaisiko hän syntyä. Jollain taholla, esimerkiksi äidillä, voi olla päätäntävaltaa asiasta, mutta sillä henkilöllä, jota asia kaikkein eniten koskee, eli lapsella itsellään, ei sitä koskaan voi olla. Kysymys on äidin elämästä, mutta kysymys on myös lapsen elämästä tai kuolemasta.
Nutekin ehti väliin. Eli ylläoleva tietenkin sillä oletuksella, että syntymätöntä ihmistä pidetään jo ihmisenä.
Tuohon Hopon väliin ehtineeseen kommenttiin esitän vastaväitteen. Kuulun itse kristillisiin piireihin (en tosin poliittisiin) ja teen eron. Kristilliset piirit korostavat vastuunkantoa toilailuistaan, eivät uhrautumista esimerkiksi ensin mainitsemassasi tapauksessa. Äärimielipiteitä toki löytyy niin sieltä kuin täältäkin.