Poromagia

Kirjoittaja Aihe: Surkuhupaisimmat MTG-pelit  (Luettu 32075 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa zoukka

Vs: Surkuhupaisimmat MTG-pelit
« Vastaus #30 : 13.10.07 - klo 20:59 »
Lorwyn prelessä oli pari todella outoa peliä joista oudoin oli B/G Elf-kasaa vastaan. Vastustaja oli joko unessa tai niin hermoStunut, että osa aivoista oli sammunut.

Vastustajan peli.

1 vuoro: Forest
2 vuoro: Forest+Leaf Gilder
3 vuoro: Gilder tappiin ja Gilt-leaf Seer pöytään.
4 vuoro: "vittu kun ei nouse Swamppia"
5 vuoro: "vittu kun ei nouse Swamppia"
6 vuoro: "vittu kun ei nouse Swamppia"
7 vuoro: "vittu kun ei nouse Swamppia"
Jne...

Mulla tyhjä pöytä kunnes nostan viimeinkin Swampin ja pelaan kolme seuraavaa vuoroa Knucklebone Witchin, Boggart Loggersin ja Wydwenin. Ja ajan niillä vastustajan kuoliaaksi.

Mies siis jätti hyökkäämättä n kertaa kuka tietää miksi.



Niin ja eräässä toisessa pelissä tuli niin kovaa turpaan, että alkoi melkein itkettämään. Nostin ihan hyvää lappua, mutta kun vastustajan peli oli seuraavanlainen enkä nostanut poistoa niin joopa joo...

1. Forest + Treefolk Harbinger
2. Swamp + Warren Scourge Elf
3. Plains + Doran, the siege tower
4. Land + Lignify Elffille + Nameless Inversion jollekin mun ukolle

Niin ja sillä oli kaksi Dorania dekissä ::)

Poissa Thaurwylth

  • Oulu
  • Vaihtopalaute:
    ( | | )
  • *
  • Vastaan yks.viesteihin vain sähköpostitse!
Vs: Surkuhupaisimmat MTG-pelit
« Vastaus #31 : 14.10.07 - klo 00:35 »
Tämän ketjun tarkoitus ei ole kertoa peleistä, joissa tapahtui vain jotain tavanomaisen kummallista ja jotka voititte itse.

Poissa Frein

Vs: Surkuhupaisimmat MTG-pelit
« Vastaus #32 : 14.10.07 - klo 01:25 »
Laitetaan nyt tähän jonkinlainen selostus päivän nöyryyttävästä pelistä Lorwynin release-turnauksen side event draftista.

Luvassa oli siis single eliminationia ja heti alkuun vastustajaksi ilmestyy Alkion Anssi, ja mietin että tuli vähän turhan kova vastus. Noh, mennään hiukan ajassa eteen päin ja pelit on 1-1, minulla pöydässä Mournwhelk, Giant Harbinger, Thundercloud Shaman, Fire-Belly Changeling sekä Liliana Vess neljällä counterilla. Anssilla on pöydässä Leaf Gilder, Oakgnarl warrior, Treefolk Harbinger ja mahdollisesti vielä elf tokeni tai jotain muuta pientä.

Noh, minäpä sitten saan vuoron, posautan Oakgnarlin Eyeblight's Endingillä, pelaan toisen Thundercloud Shamanin jolloin oma Mournwhelk puri multaa mutta reitti oli vapaa ja rymistelin päin. Noh, tässä sitte Anssi pelaa tietenkin Gilt-Leaf Ambushin ja luonnollisesti voittaa clashin, jonka jälkeen seuraakin sitten Nameless Inversion changelingiin ja lopulta vielä Rootgraple (kuka noita laittaa main deckiin? >_<) Lilianaan.

Pikkuisen alkoi pänniä, mutta hei, 4/4 pihvi vastaan tyhjä pöytä on silti ihan kiva, eikö? No ei riittävän kiva. Vastaan asettuu nimittäin pian uusi puuharbingeri joka hakee sopivasti swamp walkkaavan Bog-Strider Ashin, ja koska minulla on lifeä 7 ja hänellä 20, tulee poistolle hiukan kiire. Onneksi sellainen on saatavilla, nimittäin Ashling the Pilgrim, joka vuoroa myöhemmin räjäyttää pödän tuhannen päreiksi ja minulle jää yksi life. Vuoroni loppuun tulee sitten uusi väijytys ja tokenit ajavat nurin heti perään. =/

Pakassa oli mauttomia wrathi-efektejä ja pöytätilanne ei paljoa parempi olisi voinut olla ja silti tuli takkiin. Propsit vaan Anssille hyvästä pelaamisesta vaikka potuttaakin että en sittenkään katkaissut tappioputkeani kyseistä herraa vastaan. Jälkeenpäin mietin että tuon olisi ehkä voinut voittaa panttaamalla sitä toista jättiläistä pidempään, mutta ahneus ja tappion näennäinen mahdottomuus koituivat kohtalokseni. En myöskään uskonut ambusheja enää löytyvän kun niitä jo pari kappaletta pelin aikana meni.
« Viimeksi muokattu: 14.10.07 - klo 01:28 kirjoittanut Frein »

Poissa Anssi

Vs: Surkuhupaisimmat MTG-pelit
« Vastaus #33 : 14.10.07 - klo 02:44 »
En hirveästi enää muista tosta pelistä, mutta clashit kyllä tuli voitettua aina tarvittaessa sua vastaan. Vikassa pelissa taisin floodata aika pahasti ennen kuin Thundercloud Shaman tuli, mutta hyvillä nostoilla nousi vielä. Rootgrapple oli dekissä, kun oli 2 Harbingeriä ja yhteensä 8 Treefolkia, niin ajattelin sen olevan kokeilemisen arvoinen.

Pelattuasi toisen Thundercloud Shamanin olisit voinut olla ajelematta vaikka toisella isolla giantilla.

Mun mielestä sun olis pitänyt jättää se Ashling räjäyttämättä ja laittaa mieluummin molempien vuoroilla kahta counteria siihen ja yrittää saada pelistä tasuria. Tai ainakin käyttää se vasta mun upkeepissä, siitä kun ei olisi ollut mitään haittaa.

Ambusheja oli 3 ja dekki oli muutenkin vahva, mutta ei se kuitenkaan ollut mitään verratuna sun dekin power-leveliin.
Kaikki kortit löytyvät myös Cardtraderistä

Poissa Thaurwylth

  • Oulu
  • Vaihtopalaute:
    ( | | )
  • *
  • Vastaan yks.viesteihin vain sähköpostitse!
Vs: Surkuhupaisimmat MTG-pelit
« Vastaus #34 : 14.10.07 - klo 21:50 »
Laitetaan nyt tähän jonkinlainen selostus päivän nöyryyttävästä pelistä Lorwynin release-turnauksen side event draftista.

Koetko tulleesi nöyryytetyksi? Pelasit ihan hyvää pelaajaa vastaan, jolla kuulemma oli hyvä pakka. Hän nosti pari kertaa hyvin, ja myönnät, että saatoit tehdä pari kertaa vähän kyseenalaisia valintoja. (Sillä, oliko pakkasi vielä parempi, ei oikeastaan ole enää merkitystä, koska Magicissä tapahtuu välillä jännää ja merkillistä, varsinkin jos itse pelaa huonosti.)

Poissa Rancid-

Vs: Surkuhupaisimmat MTG-pelit
« Vastaus #35 : 14.10.07 - klo 21:51 »
Lainaus käyttäjältä: Frein
pelit on 1-1
...
lopulta vielä Rootgraple (kuka noita laittaa main deckiin? >_<) Lilianaan.

Tuskinpa kolmospelissä enää maindeckillä pelataan. Olikohan se Kenji, joka sanoi, että ellet ole sidettänyt limited-matsissa, olet todennäköisesti pelannut väärin?
Lainaus
TES uses Ad Nauseam more often and ANT uses Past in Flames more frequently.

Poissa Frein

Vs: Surkuhupaisimmat MTG-pelit
« Vastaus #36 : 14.10.07 - klo 22:01 »
Koetko tulleesi nöyryytetyksi? Pelasit ihan hyvää pelaajaa vastaan, jolla kuulemma oli hyvä pakka. Hän nosti pari kertaa hyvin, ja myönnät, että saatoit tehdä pari kertaa vähän kyseenalaisia valintoja. (Sillä, oliko pakkasi vielä parempi, ei oikeastaan ole enää merkitystä, koska Magicissä tapahtuu välillä jännää ja merkillistä, varsinkin jos itse pelaa huonosti.)
No sanotaan että en uskonut voivani enää hävitä ja silti hävisin.

Poissa malin

  • L1-tuomari / MtgSuomi Premium™
  • Vaihtopalaute:
    ( | | )
  • **
  • Taas Helsinginforssassa
Vs: Surkuhupaisimmat MTG-pelit
« Vastaus #37 : 15.10.07 - klo 00:19 »
Jarnis totesi Strongholdin prelikassa "ei voi hävitä mihinkään korttiin Magicin historiassa".

Sitten vastus pelasi Flame Wave:n.
DCI Lvl 1 judge
Enpä keksinyt tähän mitään hyvää sanottavaa joten en sitten sano mitään.
Mutta sanonpas kuitenkin tän minkä kuulin: Hölmöydestä saimutetaan.

Poissa Karjanvarastaja

Vs: Surkuhupaisimmat MTG-pelit
« Vastaus #38 : 15.10.07 - klo 17:00 »
Prelikka. Muutama viikko takaperin.

1-1. Viimeinen matsi.
Vastustaja pelasi gigantteja ja merfolkkien sekasotkua ja itselläni sini-musta-vihreä elf-faerie-merfolk-treefolk sotku, jossa nostamani Garruk ja Jace, joita en muistaakseni koko päivänä saanut kertaakaan pöytään tai käteen.
Hänellä 4 lifeä, minulla 14.
Pöydässä Nectar Faerie ja 2/3 döödiskosketus elffi Protective Bubblella. Kädessä ei mitään.
Vastustaja höökää kahdella törkeän isolla gigantilla, toisella trample. Blokin keijulla toisen ja annan trample mörölle lifelinkin. Muistin säännön totaalisen väärin. Ultimate phail. Lifeä jäljellä 4 ja vastustajalla pelimiehen työn jälkeen 14.
Seuraava kortti Final Revels. Ei näin. Teki mieli vajota lattian alle.
Lapioin heti kortin noston jälkeen ja menin itkemään.
Niin ja vastustaja oli kantturoinut alussa joko viiteen tai neljään, ei muista enää. Itselläni se 7 kortonkia ja aloitus.


Eka matsi

0-0
Vastustajalla merfolk-kithkin viritelmä.
Tuuttasin pienillä kakkeleilla vastustajan tyhjää pöytää hartaalla nautinnolla, kunnes hänellä oli 2 lifeä ja minulla 18.
Kädessä Familiar's Ruse ja joku merfolk-untapperi pöydässä olevan surgespannerin huoraukseen. 2 Islandia, vaikea valinta. Vastustajalla ei mitään kädessä, pelaan merfolkin. Höökäys oli jo tehty, jakelin vuoron.
Hän hymähtää korttinsa nostettua, aistin voiton katkun sieraimissani ja hän täräyttää Final Revelsin pöytään. Pakan ainoa kuulemma.
Heitän noin kymmenen pikkumiehen armeijan roskiin ja näytän nyrpeältä. Nostan putkessa kymmenen lääniä ja vastustaja tinttaa 9 vuoron kellon pöytään, kunnes gongi kumahtaa. Vitutti ja sain vastapuoliskolta onnittelut mahtavasta pelistä.
Seuraava peli kaatuu siihen, että en saa lääniä.

Kokemus oli silti antoisa.

E: Lishäys
« Viimeksi muokattu: 15.10.07 - klo 17:03 kirjoittanut Karjanvarastaja »

Poissa Rancid-

Vs: Surkuhupaisimmat MTG-pelit
« Vastaus #39 : 15.10.07 - klo 17:17 »
Suomennos Karjanvarastajan postaukseen: "pelasin pää perseessä kuin Parat Wattana ja hävisin täysin ansaitusti".

Itsehän hävisin release draftissa matsin mulligoituani yhdessä pelissä viiteen aloittaessani ja vastustajan nostaessa toisessa "nutsit" ... eli kolme Judge of Currentsia ja pari islandwalk-merfolkkia. Ei sitten vissiin reissattu Puritylla ja muilla lentureilla.
Lainaus
TES uses Ad Nauseam more often and ANT uses Past in Flames more frequently.

Poissa Polari

Vs: Surkuhupaisimmat MTG-pelit
« Vastaus #40 : 15.10.07 - klo 20:47 »
Kun kerran muualla aiemmin yllytettiin, mehustelenpa tässä pelillä joka varmasti vaikutti surkuhupaisalta vastustajan näkökulmasta.

Tapahtui random lauantaiturnauksessa Safe Havenissa Championsin aikaisessa Extendedissä. Pelasin Hyvää Monovihreätä Pieksua vastassani U/r Control.

Vastustaja - jonka henkilöllisyyden taidan jättää paljastamatta - voittaa nopanheiton. Vedän aloituskäteni ja olen kovin pettynyt etten pääse aloittamaan, sillä kädessäni on kaksi Humble Budokaa, joihin vastustajalla on countereita lukuunottamatta vastaukset vähissä. Peli alkaakin Island sun. Forest sun. Island sun. Forest Humble Budoka.

Seuraa miettimistä. Vastus on selkeästi hämillään mauttomasta lihastani, eikä oikein tiedä mitä sille pitäisi tehdä. Lopulta Budoka kuitenkin imaisee Counterspellistä. Höh. Vaan eipä mitään. Shivan Reef sun. Forest, uusi yritys. Taas Counterspell. Höh.

Mahdollisuudet nopean untargetable beatstickin pelaamiseen menivät, joten siirryn isompiin pihveihin. Island sun. Forest, Fangren Firstborn. Fangren resolvaa! Vaan iloni on lyhytaikaista, sillä endissä vastustaja täppää manansa, ja arvaan heti että sieltä tulee Fire... ei tulekaan! Tulee Cunning Wish joka hakee... Firen. Höh.

Vastus untappaa, vetää korttinsa, täppää kaksi manaa, ja valmistaudun heittämään ukkoni roskiin... mutta sieltä ei tulekaan Fireä! Vaan tulee... Isochron Scepter. Mies on siis menossa pas2 kuitenkin... eiku, onko sittenkään? Scepteriin laitetaan Fire... c'mon, annavuoroannavuoroannavuoro...

"Sun."

Untap. Draw.

"Haluaisin hyökätä."

"Pelataan Fire Firstborniin."

"Vastataan. Pelataan Sylvan Might Fangreniin."

"Lyödään seitsemää."

"Pelataan Wear Away Scepteriin."

...ja tämän jälkeen ei tapahtunutkaan muuta kuin Fangren lyö kuutta, Fangren lyö seitsemää, sutpois. Paras. Peli. Ikinä.


PS. Sijoituin Budoka Beatingsilla turnauksessa toiseksi voittaen tuon matsin lisäksi Affiksen, Togin ja RDW:n, häviten Trinity Greenille kahdesti (swississä ja top neljässä).
Twitch-kanava (ensisijaisesti Mega Man -speedrunausta)

Poissa mahonen

Vs: Surkuhupaisimmat MTG-pelit
« Vastaus #41 : 19.11.07 - klo 15:41 »
Kävipähän eilen Legacy Champsin semi-finaalissa hassusti. Pelasin Sami Häggkvistiä vastaan. Kaverilla on pakkanaan Breakfast. Odotin nopeaa voittoa kaverilta ja tiesin, että Leyline aloituskädessä olisi todella kova. Nostin käteeni jotain tämän suuntaista : Delta, Petal, Ritual, C.Ritual, ETW, ja pari landia. Ei ollut kädessä Leylineä ei. No ajattelin, että ekan vuoron 8 toksua voisi riittää ja menin riskillä. Sain vastustajan 3 lifeen kunnes vastustaja pyörähti ja eka peli GG.

No tämä toinen peli on se oikeasti surkuhupaisa. Sidetin sisään jotain jörssiä ja toivoin aloituskäteen Leylineitä. No nostin seitsemän korttia ja ne olivat tyyliin tälläiset: 2 Leyline, 2 Brainstorm, 1 M.Tutor, ja landia. Katsoin, että olipahan ihan kohtuu käsi. Pidin tietty. Pistin pöytään parit Leylinet. Tästähän Sami suorastaan häkeltyi ja kertoi sidetteneensä täysin väärin. No hän koittaa pokkana Fowittaa toisen Leylinen, mutta Jkk taisi olla liian tarkkasilmäinen ja huomasi erheen. No tämän jälkeen taisi Sami miettiä hetken skuuppaamista ja olimme molemmat aika varmoja kumpi voittaa. Naurettiin siinä, että Sami ajelee mut hengiltä suurilla lihoillaan (Cephalid Illusionist, Narcomoeba). Multa taisi kädestä lähteä kädestä tutori ja joitan pientä. No nostin ja nostin korttia samalla kun Sami ajoi mua kohti 0-2 häviöä. Otin tämän vielä rauhallisesti, koska ajattelin etten voi nostaa niin huonosti. Toisin kuitenkin kävi. Otin pelistä 0-2 häviön ja lähdin hymyssä suin 40 credun lahjakortin ja promofoilin kanssa kotiin.

Poissa Thaurwylth

  • Oulu
  • Vaihtopalaute:
    ( | | )
  • *
  • Vastaan yks.viesteihin vain sähköpostitse!
Vs: Surkuhupaisimmat MTG-pelit
« Vastaus #42 : 19.11.07 - klo 17:45 »
Naurettiin siinä, että Sami ajelee mut hengiltä suurilla lihoillaan (Cephalid Illusionist, Narcomoeba).

Tämä on klassinen ironinen tappo kombopakalla. Kombotus menee päin persettä (huonon tuurin tai vastustajan häirinnän takia) ja sitten ajetaan hengiltä säälittävän kokoisilla äijillä. Tätä harrastivat jo Standardin Bargain-kombopakat vuonna 2000. Tällöin ajoäijänä oli Skirge Familiar - se tosin on jopa ihan kunnioitettavan kokoinen 3/2 lenturi. Vintagessakin Flash Hulk nylkyttelee välillä päähän 10 vuoroa yhden Virulent Sliverin turvin, välillä puolestaan pelataan Hulk rehellisesti ländeillä ja sitten ajellaan sillä.

Poissa hall0n

Vs: Surkuhupaisimmat MTG-pelit
« Vastaus #43 : 19.11.07 - klo 17:56 »
Tässä kyllä kaveri sai avukseen Tarmon, joka on ihan kelpo liha kun mahonen oli tutoreita ja fetsejä pelaillut. Cephalid Breakfastin varasuunnitelma onkin pieksut Tarmolla jos kombo ei ole onnistumassa. Ja olihan siinä mukana lyömässä vielä umpimauton Nomad's en-Kor!

Mutta surkuhupaisa peli kyllä oli (kysellään tuomarilta miten vastuksen konpo toimii yms).

Poissa mahonen

Vs: Surkuhupaisimmat MTG-pelit
« Vastaus #44 : 19.11.07 - klo 19:02 »
Lainaus
Tässä kyllä kaveri sai avukseen Tarmon

Itseasiassa Tarmo tuli pöytään vasta pelin loppuvaiheessa ja se ehti olla yhden vuoron kello, joten se ei Samin voittoon kovin paljoa vaikuttanut. Menetin maksimissaan yhden vuoron elinaikaa sen takia.

Poissa Karjanvarastaja

Vs: Surkuhupaisimmat MTG-pelit
« Vastaus #45 : 21.01.08 - klo 20:17 »
Viime prellujen tapahtumia:

Povaan törkeyksiä ja nostan ensimmäisenä Thoughtseizen, Earwig Squadin ja Doranin. Doran lentää romukoppaan, kun valkoinen on paskaa ja pakaksi muokkaan nopean B/R aggrocontrollin tapaisen, kun discaus efektejä oli 48 kortin pakassa 14 ja pieniä pumpattavia miehiä useita sekä paksu nivaska poistoja. Pelkästään läänihaun, Hunting Triadin (mahtipanovehje) ja Bramblewood Paragonin takia spläshäsin vihreää, jota en missään vaiheessa katunut. Näillä eväillä lähdettiin pelaamaan ja alussa tuli mukiinmenevä 2-1 voitto suht rutiinilla, kun vastustaja saanut rivejään kunnolla kasaan. Toinen peli oli tiukempi ja hävisin niukasti 1-2, kun voittokorttini tuli vuoron liian myöhään. Nostin ensimmäisen ja ainoan kerran Thoughseizen käteen ja pelasin keskivaiheilla vastustajan ainokaiseen korttiin, jonka ajattelin olevan hirmuinen pommi, mutta olikin harvinaisen ruma mountain jostain unohdetulta ajalta.
Kolmas peli sujui rempseästi, sillä vastustaja pelasi valkoista ja nopea 2-0 vei 5.sijalle.
Tässä vaiheessa olin hyvin onnellinen, sillä peli sujui todella hyvin ja fiilis oli upea. Mahdollisuudet kärkisijoihin olivat yhden erän päässä.
Viimeinen erä olikin silkkaa silsaa. Vastustaja pelasi saman tapaista deckiä, jossa oli nopeammat ja rumemmat gobot ja päälle vielä counterointia. Jokaiseen temppuuni oli ruma vastaus enkä nostanut kuin destroy target non-black paskoja. Thoughttia tahi Earwigia ei pelissä näkynyt. Paljoa lopulta ollut sanomista ja 0-2 koitti nopeasti.
Lopulta tipahdin seitsemännelle sijalle, mutta silti niukasti palkinnoille.

Ei ehkä surkuhupaisaa, mutta surullista :'(

Poissa instiqma

Vs: Surkuhupaisimmat MTG-pelit
« Vastaus #46 : 21.01.08 - klo 20:57 »
Viime prellujen tapahtumia:

Povaan törkeyksiä ja nostan ensimmäisenä Thoughtseizen, Earwig Squadin ja Doranin. Doran lentää romukoppaan, kun valkoinen on paskaa ja pakaksi muokkaan nopean B/R aggrocontrollin tapaisen, kun discaus efektejä oli 48 kortin pakassa 14 ja pieniä pumpattavia miehiä useita sekä paksu nivaska poistoja. Pelkästään läänihaun, Hunting Triadin (mahtipanovehje) ja Bramblewood Paragonin takia spläshäsin vihreää, jota en missään vaiheessa katunut. Näillä eväillä lähdettiin pelaamaan ja alussa tuli mukiinmenevä 2-1 voitto suht rutiinilla, kun vastustaja saanut rivejään kunnolla kasaan. Toinen peli oli tiukempi ja hävisin niukasti 1-2, kun voittokorttini tuli vuoron liian myöhään. Nostin ensimmäisen ja ainoan kerran Thoughseizen käteen ja pelasin keskivaiheilla vastustajan ainokaiseen korttiin, jonka ajattelin olevan hirmuinen pommi, mutta olikin harvinaisen ruma mountain jostain unohdetulta ajalta.
Kolmas peli sujui rempseästi, sillä vastustaja pelasi valkoista ja nopea 2-0 vei 5.sijalle.
Tässä vaiheessa olin hyvin onnellinen, sillä peli sujui todella hyvin ja fiilis oli upea. Mahdollisuudet kärkisijoihin olivat yhden erän päässä.
Viimeinen erä olikin silkkaa silsaa. Vastustaja pelasi saman tapaista deckiä, jossa oli nopeammat ja rumemmat gobot ja päälle vielä counterointia. Jokaiseen temppuuni oli ruma vastaus enkä nostanut kuin destroy target non-black paskoja. Thoughttia tahi Earwigia ei pelissä näkynyt. Paljoa lopulta ollut sanomista ja 0-2 koitti nopeasti.
Lopulta tipahdin seitsemännelle sijalle, mutta silti niukasti palkinnoille.

Ei ehkä surkuhupaisaa, mutta surullista :'(

Olihan tässäkin surkuhupaisaa:
"discaus efektejä oli 48 kortin pakassa 14"
"Pelkästään läänihaun, Hunting Triadin (mahtipanovehje) ja Bramblewood Paragonin takia spläshäsin vihreää"

Poissa Rancid-

Vs: Surkuhupaisimmat MTG-pelit
« Vastaus #47 : 21.01.08 - klo 22:17 »
Mä pidän edelleen kiinni mun Parat Wattana -vertauksesta. Yli 42 korttia on Limitedissä aina, poikkeuksetta, joka kerta täysin väärin.
Lainaus
TES uses Ad Nauseam more often and ANT uses Past in Flames more frequently.

Poissa duracel

Re: Surkuhupaisimmat MTG-pelit
« Vastaus #48 : 22.01.08 - klo 06:41 »
Mutta limitedissähän pitäis olla aina vähintään 45 korttia, joskus enempikin!  ???

~jari
Tätä se dementia teettää. Ei dementia! Ei, ei vaan dementia. Sanoinko mä sen dementian taas? Ei dementia vaan väsymys. Väsymystä tarkoitin. Meni sanat sekasin, kun on tämä dementia. Ei dementia ole minulla! Väsymys on vaan. Väsymys ja dementia. Jumalauta!

Poissa Planeswalker

  • L1-tuomari
  • Vaihtopalaute:
    ( | | )
  • *
  • "Welcome to Pandora, kiddos"
Vs: Re: Surkuhupaisimmat MTG-pelit
« Vastaus #49 : 22.01.08 - klo 11:07 »
Mutta limitedissähän pitäis olla aina vähintään 45 korttia, joskus enempikin!  ???

~jari

Ainakaan missään limitedissä, missä olen koskaan pelannut, ei ole tarvinnut pakassa olla yli 40:tä korttia.
Our journey starts, on this long, long steep slope.

H/W

Poissa miinin

Vs: Re: Surkuhupaisimmat MTG-pelit
« Vastaus #50 : 22.01.08 - klo 11:57 »
Ainakaan missään limitedissä, missä olen koskaan pelannut, ei ole tarvinnut pakassa olla yli 40:tä korttia.

Eihän siinä kai niin väitettykään.

Poissa Laava

Vs: Surkuhupaisimmat MTG-pelit
« Vastaus #51 : 22.01.08 - klo 13:05 »
Pitääkin FNM-draftissa tehdä Markulle deckcheck, ettei se vaan pissuta.
DCI Level 1 Judge


Ufojen kosminen viesti

Poissa Rancid-

Vs: Surkuhupaisimmat MTG-pelit
« Vastaus #52 : 27.01.08 - klo 01:33 »
Olipa kiva prelikka. 2-0 bracketissa tuli vastaan GWB Treefold, jolle hävisin ykköspelin MAINDECK VITU-WISPMAREN TAKIA. Onhan se tietenkin tosi hyvä kuponki, kun sillä saa kerran miljoonassa vuodessa tuhottua just sen Oblivion Ringin, jossa on Doran ja tiskissä on jotain sata manaa maksaneita 1/3 ja 2/4 ukkoja jotka ei tee mitään ilman sitä Dorania. Tokassa en sitten nostanut 7 vuoron aikana yhtään nonland korttia.
Lainaus
TES uses Ad Nauseam more often and ANT uses Past in Flames more frequently.

Poissa one fool

Vs: Surkuhupaisimmat MTG-pelit
« Vastaus #53 : 27.01.08 - klo 13:07 »
Olipa kiva prelikka. 2-0 bracketissa tuli vastaan GWB Treefold, jolle hävisin ykköspelin MAINDECK VITU-WISPMAREN TAKIA. Onhan se tietenkin tosi hyvä kuponki, kun sillä saa kerran miljoonassa vuodessa tuhottua just sen Oblivion Ringin, jossa on Doran ja tiskissä on jotain sata manaa maksaneita 1/3 ja 2/4 ukkoja jotka ei tee mitään ilman sitä Dorania. Tokassa en sitten nostanut 7 vuoron aikana yhtään nonland korttia.
Voisin lainata tähän yhtä tosi hassua Rancidin aikaisemmin kirjoittamaa tekstinpätkää, mutta en taidakaan. ;D

Ja sitten aiheeseen. Johdin eräässä prellupelissä lifetilannetta 24-1. Arvatkaa kumpi hävis. Pelasin ihan päin persettä, en lukenut vastustajan kortteja ja tottakai siellä jollain miehellä oli deathtouch johon isoin lihani sitten kuoli ja nevermakerit hidastivat peliä, kun en niidenkään tekstejä jaksanut lukea. Ja tietenkin, minäkään en nostanut mitään muuta kuin ländiä (noiden nevermakereiden palauttamien lihojen lisäksi). Yhden fear-miehen tai polton kun olis nostanut niin peli olisi jo ollut ohitse, mutta kun ei niin ei.

Poissa Makro

Vs: Surkuhupaisimmat MTG-pelit
« Vastaus #54 : 01.02.08 - klo 10:12 »
Ja sitten aiheeseen. Johdin eräässä prellupelissä lifetilannetta 24-1. Arvatkaa kumpi hävis. Pelasin ihan päin persettä, en lukenut vastustajan kortteja ja tottakai siellä jollain miehellä oli deathtouch johon isoin lihani sitten kuoli ja nevermakerit hidastivat peliä, kun en niidenkään tekstejä jaksanut lukea. Ja tietenkin, minäkään en nostanut mitään muuta kuin ländiä (noiden nevermakereiden palauttamien lihojen lisäksi). Yhden fear-miehen tai polton kun olis nostanut niin peli olisi jo ollut ohitse, mutta kun ei niin ei.

Taisit failata heti siin vaiheessa kun laitoit pakkaas life gainia. ::)

Yhessä pelissä ärsytti, kun vastustajalla oli pöydässä Chandra Nalaar mikä oli koko ajan yhtä countteria vailla 8 kun ite ajelin 1/1 miehellä joka vuoro (ja kaveri tais toivoa nostavansa polttoa kun ei ampunu sitä miestä), ja kädessä oli Word of Seizing ja pöydässä vaan 4 ländiä. Oisin siis päässy nappaamaan sen Chandran Wordilla millon vaan ja käyttää sen viimestä kykyä, mutta kun ei voinu pelata Wordia. Kaveri onnistu nostamaan varmaan 7 vuoroo putkeen ländiä, ja ite taas nostelin vaan jotain toisen Wordin, Rift Bolteja, ja pari miestä lisää ajamaan. Kun en jaksanu hidastella ni voitin sitten pelin ennen kun sain sen viidennen ländin. Ärsytti vaan tällänen so-called mana screw (Wordi kun on kuitenkii pakan kallein kortti).
« Viimeksi muokattu: 18.03.08 - klo 10:03 kirjoittanut Makro »

Poissa Chaosworm

Vs: Surkuhupaisimmat MTG-pelit
« Vastaus #55 : 18.03.08 - klo 10:01 »
Joo-o, eilen pelasin aika loistavan pelin, ihan casuaalimielessä veljen kanssa.

minun 100-kortin "Controllini"

VS

veljen Solidarity

Aloituskäteen nousee kiitettävästi cloud of faeriesseja sekä Phantom Warrior, vuorossa jtn 4 lämää päähän, jahka ne olen saanut pelattua. Sitten kun tulee se vaihe, missä Solidarityn pitää ruveta pyöräyttelemään, niin veli pelaa sitten siinä 2 high tidea ja jotain kortin nostoa. Minulla kädessä rewindi sekä 2 muddle the mixturea, ja oiskohan ollu vielä jokunen canceli. Siinä vaiheessa kun veli sitten pelaa ekan resettinsä, laitan siihen sen rewindin, joka tietysti saa Fowin kimppuunsa. Scooppaan, sitten veli kysyy, että mitäs oli ollu tarkotus tehdä niillä kahdeksalla manalla jotka sain niistä landeista... Olisin voinut counteroida fowin ihan hyvin, ja jos olisi sekin vielä saanut fowin, olis ollu vielä 2 counteria kädessä, ja oisin ihan hyvin voinu pelata ne. Mutta enpäs tajunnut.
aka. Awaclus

Poissa Omnicun

Vs: Surkuhupaisimmat MTG-pelit
« Vastaus #56 : 26.03.08 - klo 17:33 »
Tää tapahtui suunnilleen eilen.

 Mulla tiskissä Dawnstrider yllään Shielding Plax. Kaverilla kohtuullisen kokoinen armeija, pahimpana uhkana Armadillo Cloakilla varustettu Treva, the Renewer. Alhaisesta elämätilanteestani johtuen mulla ei oo varaa ottaa Trevaa tai kumppaneita kertaakaan läpi, eikä oo mitään apujakaan tiedossa niin kädessä kuin pöydässäkään. Vaan eipä vastustajallakaan ole mitään millä diilata Plaxin kanssa.
 Noh, kytistelen siinä kolmen kortin varassa saaden aina omalla vuorolla yhden lisää, ja menettäen yhden Dawnstriderille. Turhuuksia ei ole varaa pelata, koska muuten ollaan siinä tilanteessa, että nostan yhden kortin joka vuoro, ja se on pakko säästää Dawnstriderille. Mikäs siinä millausta katsellessa muuten, mutta kun itselläni sattuu olemaan muutamia kortteja vähemmän kortteja pakassa kuin vastustajalla.
 Simic Growth Chamber kaivautuu käteen, jonka pelaan, koska korttitappiota ei tule kun joku ländi nousee takasin käteen. Teen nolon mokan, ja nakkaan kammion tiskiin palauttaen islandin sijaan käteeni FORESTIN, ja diskaan sen 'striderille ensi vuorolla. Tämä tietää mulle vuorokäyttöön kolme vihreää manaa. Jooh, olisin juuri saanut Jedit Ojanen of Efravan tiskiin ajelemaan vastustajan metsiensä läpi kumoon, mutta voi kurjuus - en voi käyttää kolmea vihreää manaani Ojaseen, kun Dawnstriderilläkin pitää kikkailla. (Taisipa olla vielä Jedit kädessä kun SGC:n pelasin...)
 No siinä sitten oottelen pari vuoroa että metsää pukkaisi, mutta zägällä ei pärjää ja vastustaja pistää Balancen tyhjällä kädellä saaden käsikorttini hautaan, ennen kuin saan Jeditin tiskiin. Nojoo, sitten ollaan siinä mielenkiintoisessa tilanteessa, että nostan yhden kortin vuorossa ja se pitää säästää Dawnstriderille ruoaksi. Muutenhan tässä olisi tasapelin paikka, mutta kummankin kirjasto meinaa vedellä viimeisiään, omani muutamaa kierosta aiemmin.
 Ei sitä aina voi muistaa kaikkia kortteja, joita oma pakka pitää sisällään taikka mitä ne ihan tarkalleen tekee. Tästä saan muistutuksen, kun varmana siitä, ettei mulla oo mitään millä kääntää tilannetta edukseni, nousee pakkani viimeisenä korttina:
Vigor

 8)
gg

Poissa Jomalu

Vs: Surkuhupaisimmat MTG-pelit
« Vastaus #57 : 11.01.09 - klo 15:08 »
Hieman vanhahtava topic, mutta laitetaan nyt näin ehdottoman surkuhupaiset kokemukset tänne.
Nämä molemmat taisivat tapahtua eilen illalla.

Ensimmäinen peli oli neljän hengen "viimeinen hengissä"-peli. Pelissä oli muistaakseni mukana elf pakka, highlander pakka, naya pakka ja sitten oma elf pakkani.
Kaikilla tuntui menevän koht hyvin peli, tosin kaikkein kokeneimmalla pelaajalla, highlanderin omistajalla ei ollut vielä otuksia pöydässä kolmannella vuorolla.
Kolmannella vuorollani olin itse saanut pöytään jo lupaavan määrän elffejä. Nostin sitten kolmannen vuoron alussa alpha statuksen jonka heitinkin devoted druidilleni.
Mitä parempaa voi toivoa? Toisen elf pakan omistajalla oli jo aika monta elffiä pöydässä ja olihan naya pakankin omistajalla muutama. Nämä sitten boostasivat mana elffiäni joka takasi minulle yllin kyllin manaa. No heitin sitten muutaman elf cretun ja elvish promenaden peliin ja combatin alussa devoted oli miinus countereista huolimatta vielä noin 23/23. Tässä vaiheessa huomasin, että pelissähän todellakin oli yksi pelaaja jolla ei ollut blockerin blockeria. No hyökkäsin sitten highlanderin omistajaan ja hän hävisi kolmannella vuorollaan.
Ikävä kyllä neljännen rundin alussa toisen elf pakan omistaja heitti enchantment tuhon. No minäpä vilkaisin kättäni jossa oli vielä dawnglow infusion, jonka nopeasti vilkaistuna katsoin olevan instant. Heitin sitten 22 manaa ilmaan ja samalla hetkellä kun löin siis tämän life gainin pöytään tajusin sen olevan sorcery. Kaksi muuta pelaajaa huokasivat helpotuksesta, kahden pahimman uhkan kadottua, toinen alpha druidin ja toinen helvetinmoisen mana burnin tuloksena.

Toinen peli sattui siis samana iltana noin kello 2-3 kolmen aikoihin aamuyöllä. Pelasin omalla elf pakallani tätä toista elf pakkaa vastaan. Olin häviämässä 8 lifella, kun sain peliin combon joka koostui devoted druidista, immaculate magistresta, rhys the redeemedistä ja umbral mantlesta sekä muutamasta muusta elffistä. Combotin siinä sitten itselleni elf tokeneita +1/+1 counterien ja untappailyn avulla. Samalla tosin toinenkin elf pakka kukoisti flourishing defencesin ansiosta. Lopetin vuoroni sitten siihen, että minulla oli tasan 192 elf tokenia joita imperious perfect boosti 2/2 otuksiksi ja heitin vielä dawnglow infusionin saaden life totalikseni 481. Annoin vuoron vastustajalleni, jolla olikin devoted druid kikkailuni ansiosta noin 350 elf tokenia. Vuoronsa alussa vastustajani kat soi kättään sitten hieman tarkemmin ja tajusi pitelevänsä kädessään naturalizea, jolla hän olisi voinut pysäyttää aiemman combotukseni yksinkertaisesti tuhoamalla umbral mantleni. Hän sitten hävisi tämän surkuhupaisan erehdyksen vuoksi.

Poissa DragonSlayer

Vs: Surkuhupaisimmat MTG-pelit
« Vastaus #58 : 01.02.09 - klo 07:41 »
Ja tässä tositarina SM-kisoista.

Antero / Valtteri (en muista kumpi) Saaren vastustaja pelasi Firesiä SM-skaboissa 2001 ja aloitti pelin nohevasti:

Karplusan Forest, punaista manaa (1 päähän)... oho en voikaan pelata tätä Birdiä, burnia.
Ja Mr. Saari voitti pelin kun vastus pelasi kaikki pahat spellit vuoroa myöhemmin ja Saari sai otettua pelin haltuun.

Eihän se r1 Birds of Paradise r2 Fires of Yavimaya r3 Blastoderm r4 Saproling Burst olisikaan ollut hyvä :)

Pakko kommentoida... Toivottavasti kyseessä on nyt se että antero/valtteri ei älynnyt untäppiä tuota landia ja ottaa siitä vireää manaa vai mitäs ihmettä?  :o

Poissa miinin

Vs: Surkuhupaisimmat MTG-pelit
« Vastaus #59 : 01.02.09 - klo 12:57 »
Pakko kommentoida... Toivottavasti kyseessä on nyt se että antero/valtteri ei älynnyt untäppiä tuota landia ja ottaa siitä vireää manaa vai mitäs ihmettä?  :o

Miten usein vastustajan landin saa untappia ilman mitään syytä ja tämän lisäksi ottaa siitä vielä manaa itselleen?